Krisse Salminen
Helsingistäni löytyy kaikkea mekkokaupasta kaalipiirakkaan!
Näyttelijä ja stand up -koomikko Kristiina ”Krisse” Salminen viettää Helsingissä aikaansa mieluiten kahviloissa ystäviensä kanssa. Hän pitää kotikaupungissaan ystävien lisäksi merestä, saarista, puistoista, vanhoista rakennuksista ja lukuisista tapahtumista. ”Helsinki ei ole liian iso, mutta löydän silti täältä aina uusia paikkoja.”
Salminen asui kymmenvuotiaaksi asti Hollolassa ja sen jälkeen Lahdessa. Hän vietti parikymppisenä yhden kesän kommuunissa Helsingin Katajanokalla, koska oli saanut kesätöitä Kaivohuoneelta. Salminen ihaili rantamaisemia ja Tuomiokirkkoa, kun hän pyöräili töihin ja myöhemmin kotiin auringon noustessa.
Kun Salminen valittiin juontajaksi kouluaiheiseen Breikki-televisio-ohjelmaan, hän muutti Hakaniemen kauppahallin viereen. Asunnossa oli aiemmin asunut hänen isoveljensä, joten Hakaniemi oli tuttu paikka. Nyt Salminen on asunut puolisonsa, lastensa ja koiransa kanssa kymmenen vuotta omakotitalossa Tapanilassa. Sieltä pääsee junalla vartissa keskustaan. ”Asun ihanassa puutaloyhteisössä. Halusin samanlaisen tunnelman kuin minulla oli lapsena Hollolassa: kyläyhteisön, jossa voi poiketa naapurin pihalle skumpalle ja tunnelma on muutenkin kuin Astrid Lindgrenin saduista.”
Salminen pitää myös lähellä sijaitsevasta Fallkullan kotieläintilasta. Hän uskoo asuvansa Tapanilassa vielä eläkkeelläkin. ”Ei täältä tarvitsisi oikeastaan edes lähteä keskustaan.” Näyttelijä arvostaa sitä, että Helsingin asuinalueissa on paljon valinnanvaraa. ”Voi asua ihan sykkeessä tai lähes maalaistunnelmissa, kiitos kattavan julkisen liikenteen.”
Tuomarinkylä on kaunis paikka, kuin vanhasta Suomi-filmistä. Tuntuu kuin piipahtaisi yllättäen maaseudulla. Alueelta löytyvät ravintola Annan kartano, hevostallit, uimaranta ja vaateputiikkeja. Vantaanjoen vieressä on hyvä pyöräilyreitti. Kävelen Tapanilasta Tuomarinkylään yleensä joka viikko yhden ystäväni kanssa shoppailemaan ja syömään. Kuvasimme siellä myös monia Siskonpeti-sarjan kohtauksia, kun tarvitsimme piknikpaikkaa tai vanhaa taloa. Alueella asuu muuten yksi Helsingin kuuluisista kummituksista eli Tuomarinkylän kartanon Valkea rouva.
Suomenlinna on ihana. Olen ollut siellä monissa juhlissa ja työkeikoilla. Kavereillani on purjevene, ja käymme heidän kanssaan Suomenlinnan vierassatamassa kahvila-ravintola Valimossa. Suomenlinnassa käyminen on mukava yhdistää saarihyppelykierrokseen lautalla. Veljeni ja hänen silloinen vaimonsa asuivat 90-luvun lopulla Suomenlinnassa armeijan kerrostaloissa. Kun heillä oli esityksiä Suomenlinnan kesäteatterissa, asuin muutaman viikon heidän luonaan ja hoidin heidän kolmea lastaan. Pakkasin lapset laatikkopyörään, ja turistit kyselivät minulta, miltä tuntuu olla nuori äiti Suomenlinnassa.
Punavuoressa sijaitsevan boutiquen omistaa ihana Päivi, joka etsii kaupan vaatteet Ranskasta ja Italiasta. Myynnissä on yleensä vain yksi tai kaksi kappaletta samaa mekkoa. Olen käynyt liikkeessä melkein kymmenen vuotta. Se on samalla mukavaa kuulumisten vaihtoa. Menen Debiin, kun tarvitsen juhlamekon enkä jaksa mennä isoihin kauppoihin. Se on erilainen kokemus kuin ketjuvaateliikkeissä shoppailu.
Yksi hyvä pakohuonepelipaikka Helsingissä on Exite, joka sijaitsee muutenkin kivalla Katajanokalla. Exiteen voi mennä lasten tai kavereiden kanssa. Pakohuonepelit ovat tosi jännittäviä. 11-vuotias lapseni oli viimeksi mukana, joten valitsimme timanttiryöstön. Huomasin, että muutuin todella kilpailuhenkiseksi. Pakopeliä pelatessa tuntuu kuin olisimme toisessa maailmassa.
Tosi kiva leipomokahvila Tapanilassa. Tilasin sieltä kakut jo lapseni ristiäisiin 16 vuotta sitten, kun asuin Puistolassa. Istun usein kahvilan terassilla koirani kanssa ja horisen paikan vakkaripappojen kanssa. Ostan yleensä kaalilevyn ja kotiin pullaa ja ruisleipää. Jouluisin Rönttösrouvasta saa parhaat joulutortut.
Asuin parikymppisenä Hakaniemen torin vieressä. Nykyisin käyn kaverini kanssa usein Kahvisiskojen torikahvilassa. Teen yleensä samalla ostoksia torikojuissa. Muissakin kaupungeissa hakeudun toreille ja torikahviloihin. Niiden perusteella muistan, missä kaupungeissa olen käynyt. Torit ovat kotoisia paikkoja, joissa tulee höpötettyä tuntemattomien kanssa.
Ihana konsepti. Minulla on ollut usein vaatteita myynnissä Töölön ja Fredrikinkadun Reloveissa, ja varasin juuri rekin myös Stockmannin uudesta Relovesta. Annan myyjien hinnoitella vaatteeni. Myymälöiden yhteydessä olevat kahvilat ovat tosi onnistuneita ja laadukkaita. Niin syömiset kuin sisustus ovat kauniita.
Vietnamilaista ruokaa saa Bulevardilla, Kampissa, Töölössä ja Kalliossa ravintola Lie Mestä. Bulevardin ravintola on aika uusi. Olin siellä viimeksi syömässä mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa. Olemme usein reissanneet tällä porukalla Euroopassa. Illallisen aikana tuntui siltä kuin olisimme olleet yhdessä ulkomailla. Lie Men sisustus ja henkilökunta ovat ihania ja ruoka maailman parasta.