Jirina Alanko
Antti Huttunen
Finnish
Helsinki on maailman luontopääkaupunki
”Helsingissä on parasta se, että täällä voi kokea kompaktisti ravintolat, kulttuuritarjonnan ja luonnon. Keskustasta on puolen tunnin matka kansallispuistoon. Voi käydä aamupäivällä Nuuksiossa ja palata julkisilla illaksi ravintolaan tai teatteriin.”
Rakkaus luontoon kumpuaa luontomatkailumedia Retkipaikan perustajan lapsuudesta Pohjois-Savossa. Vaikka väljyys ja oma rauha viehättävät, Antti Huttunen pitää Helsinkiä maailman luontopääkaupunkina. Kun Antti Huttunen avasi lapsena kotioven, hän oli välittömästi keskellä luontoa. ”Helsinki on kaupunki, jossa tykkään käydä, mutta asuinpaikan pitää olla sellainen, missä ei ole ketään ympärillä. Olen sosiaalinen erakko, luonnossa viihtyvä nautiskelija.”
Vuonna 2000 Huttunen muutti Pohjois-Savosta Helsinkiin opiskelemaan mainontaa ja yritysviestintää. Vuoden päästä hän asui Espoossa, sittemmin Vihdissä. Huttunen käy viikoittain Helsingissä. Huttunen ehti tehdä 15 vuotta töitä mainos- ja digitoimistoissa sekä Ylellä digitalisen markkinoinnin parissa. Jotain puuttui. ”Luonto on aina ollut henkireikäni. Halusin työn, jossa olisin hyvä ja saisin toteuttaa intohimoani.”
“Löydettävää on kaikkialla”
Vuonna 2012 Huttunen ryhtyi täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Retkipaikka oli aluksi matkailublogi, joka kasvoi vähitellen Suomen suurimmaksi luontomatkailumediaksi. Vuosikävijöitä on 1,8 miljoonaa. Retkipaikka syntyi yhteisöstä, johon useimmat Huttusen tuttavat ja kaverit kuuluvat. Kirjoittajia on 130. Vapaa-ajallaan yhteisö oleilee luonnossa.
”Kun kohtaa ihmisiä metsässä, se luo omanlaistaan yhteisöllisyyttä. Metsässä on paljon helpompi alkaa puhua tuntemattomien kanssa kuin ostoskeskuksessa.”
Huttunen kutsuu Helsinkiä maailman luontopääkaupungiksi. Kolmasosa kaupungin pinta-alasta on luontoa. 15 minuutin säteeltä joka paikasta löytyy merkittävä luontoalue, ja etäisyyttä lähimmälle viheralueelle on 300 metriä. ”Tavoitteeni on viettää yksi päivä viikossa metsässä tai luonnossa. Silloin käyn esimerkiksi katsomassa kohteita, joista kirjoitan.”
Suosituimmissa luontokohteissa on välillä tunkua. Miten lähiluontoon olisi viisainta tutustua? ”Löydettävää ja nähtävää on kaikkialla. Kannattaa lähteä seuraamaan polkua tai katsoa kartasta, missä näkyy rauhoitettu puu, puronvarsi tai kallionjyrkänne. Suosittelen Helsingin vihreät sylit -sivustoa, josta löytyvät kaikki Helsingin puistot.”
Your local guides
Title
Lisää vinkkejä Antilta
Card list
Simple liftup
Show image on the left
Off
Select any filter and click on Apply to see results
Ensimmäinen Helsingin puistokohde, jonka löysin 2000-luvun alussa. Se oli vain aivan oma maailmansa. En voinut kuvitella, että jotain sen kaltaista voisi olla Suomessa. Alue on täynnä valtavia alppiruusuja. Kun ne kukkivat kesäkuun puolivälissä, se on visuaalisesti kaunis ja hyväntuoksuinen kokemus.
Historiallinen miljöö, jossa luonto on saanut rehottaa ja elää villinä sotilastoiminnan suojissa. Sotilasrakennuksista johtuen maaperässä on kalkkia, mikä pitää eläimistön runsaana. Aleksanterinpatterilta näkee Tuomiokirkon ja ydinkeskustan.
Vanhankaupunginlahden ympäristössä on senkaltaista luontoa, jota Pohjois-Savosta ei löydy. Pitkospuut kulkevat kaislikon läpi, ja siellä täällä kasvaa kauniita tervaleppiä. Paikka on todella hieno ilta-auringon aikaan.
Tykkään puulajipuistoista. Vaikka arboretum on ihmisen tekemä, siellä on kauniiksi suunniteltu kokoelma erilaisia kasveja. Mukava paikka käyskennellä ja rauhoittua.
Meilahden arboretumiin verrattuna metsämäisempi alue, jossa on maanosien mukaan teemoitettuja puita. Niiden lomassa kulkee kivoja metsäisiä polkuja. Jos haluaa, arboretumista pääsee poikkeamaan Vantaanjokivarressa.
Minua kiehtovat louhittujen linnoitusrakenteiden jylhyys ja se, miten ihmisen rakentamat elementit ja luonto kietoutuvat brutaalilla tavalla yhteen. Luonto on vallannut sen, minkä ihminen joskus tehnyt.