Sää on pelkkä vaatetuskysymys, tietävät Helsingin talven konkarit. He ovat nähneet vuosikymmenten vaihtelun ja löytäneet omat tapansa iloita tunnelmallisesta vuodenajasta.
”Talvesta selviää kerrospukeutumisella ja liukuesteillä”
Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara, 71.
”Talvessa parasta on lumi. Se valaisee ja on ihanan pehmeää. Vaikka talvet ovat pitkällä aikavälillä muuttuneet leudoimmiksi, täysin lumetonta talvea en muista Helsingissä nähneeni.
Menen hiihtämään läheisteni kanssa heti, kun lunta tulee riittävästi. Lisäksi samoilen talvisessa metsässä. Liikun puolisoni ja lastenlasteni kanssa lähes päivittäin. Mielestäni on upeaa, että meillä on neljä vuodenaikaa.
Talvella pysyy lämpimänä, kun pukeutuu kerroksittain. Yhden kerroksen on hyvä olla villaa. Kerrospukeutumisen lisäksi talvessa selviämisessä auttavat kenkiin laitettavat liukuesteet, joiden avulla pysyy pystyssä, jos on liukasta.
Pimeään aikaan varaudun otsalampulla, jota käytän kävelylenkeillä. Pimeässä ilahduttavat taivaalla tuikkivat tähdet ja kuu. Lauttasaaressa tähtitaivas näkyy hyvin, ja viime aikoina olen yrittänyt opetella tunnistamaan tähtikuvioita.
Mottoni on, ettei samaa asiaa kannata murehtia kahteen kertaan. Älä siis murehdi asioita etukäteen.”
”Iloa pimeyteen tuovat kynttilät, tontut ja Tuomaan Markkinat”
Syntyperäinen helsinkiläinen Satu Sarparanta, 73.
”Talvi ei ole minulle selviämiskysymys vaan vuodenaika, jolloin nautitaan sisälläolon mukavuudesta. Pimeänä aikana unentarpeeni on tavallista suurempi.
Harrastan Seurana-toimintaa, jossa voin tuoda hyvää mieltä pitämällä seuraa yksinäisille ikääntyneille. Kesäisin pelaan golfia ja talvisin bridgeä ystävieni kanssa. Ystävät ovat minulle tärkeitä.
Talvella käyn myös paljon kulttuuritapahtumissa. Tänä talvena olen menossa katsomaan esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatteriin Fanny & Aleksanderia. Oopperassa käyminen on minun ja Helsingissä asuvan tyttäreni yhteinen juttu. Viimeksi kävimme katsomassa Innocencen, se oli todella vaikuttava. Toinen tyttäreni ja kaikki lapsenlapseni asuvat Lontoossa.
Minulle iloa pimeyteen tuovat kynttilät, tontut ja Tuomaan Markkinat. Tykkään kävellä joulumarkkinoilla ja muutenkin ulkona pimeässä katselemassa kausivaloja. Liikkuminen on aina hyvästä. Jo edesmennyt isäni tapasi sanoa, että liike on lääke.
On myös ihanaa tulla kylmästä sisälle lämpimään. Talvella kiinnitän enemmän huomioita tällaisiin mukavilta tuntuviin pieniin asioihin.”
”Meillä on upeita, aurinkoisia pakkaspäiviä”
Kuuden lapsen isoäiti Kirsi Niemistö-Smedberg, 70+.
”Harrastan mummotoimintaa ympäri vuoden. Tykkään siitä kovasti! Lapsenlapsistamme nuorin on alle 2-vuotias ja vanhin 11-vuotias. Lisäksi lapsenlapsijoukkoon kuuluu yksi koira. Käyn hoitamassa heitä usein.
Raikas pakkasilma on mielestäni talvessa parasta. Kerran juttelin yhden eteläafrikkalaisen naisen kanssa Etelä-Afrikan kuumuudesta ja Suomen kylmyydestä. Totesimme, että usein ihmisillä on mielikuvia siitä, että jossain paikassa on liian kuuma tai liian kylmä, mutta moni ei ole kokenut, miltä se oikeasti tuntuu. Kylmyys on vain vaatetuskysymys.
Talvisin meillä on Helsingissä upeita, aurinkoisia pakkaspäiviä. Käymme puolisoni kanssa usein kävelyllä Laajasalossa, Herttoniemessä ja Pakilassa. Helsingissä on paljon kivoja ulkoilureittejä.
Pimeänä aikana minua ilahduttavat kotona kausivalot ja kodin ulkopuolella ihmisten kohtaaminen. Tapaan muita naisia Zonta-toiminnassa, jonka mottona on tehdä maailma paremmaksi tytöille ja naisille. Olen Zonta-kerho Helsinki II:n puheenjohtaja. Lisäksi kuulun taidehistorioitsijana Anita Snellmanin säätiön hallitukseen.
Bussissa hymyilen kanssamatkustajille. Olen huomannut, että kun hymyilee, ihmiset hymyilevät takaisin. Optimismi on minun mottoni. Asioilla on taipumus järjestyä.”
