6 syytä pitää pimeästä

Sitting on the steps next to the Old Market Hall at Helsinki Harbour, a woman stares up into the night, the lights of Eteläranta behind her.
Lead text
Helsingin syksy ja talvi voivat tuntua pitkältä ja synkältä, mutta pimeydellä on suuri merkitys. Se ylläpitää vuorokausirytmiä, suojelee eläimiä ja parantaa unen laatua. Tutkijat kertovat, mihin pimeyttä tarvitaan.

1. Pimeys on elintärkeää

Pimeys on ihmisille, eläimille ja kasveille elintärkeää. Se ylläpitää luonnollista vuorokausirytmiä eli kertoo, milloin on yö ja milloin päivä.

Monet eläimet ovat aisteiltaan paljon ihmistä herkempiä. Ne aistivat sellaisenkin valon, jota ihmisen silmä ei erota.

”Ihmisillä on se etu, että me voimme suojautua haitalliseksi koetulta valolta esimerkiksi pimentämällä makuuhuoneen. Muilla eliöillä ei ole tätä mahdollisuutta”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi lepakot ja valtaosa hyönteisistä ovat hämärä- tai pimeäaktiivisia lajeja. Pienikin valomäärä voi estää niitä käyttäytymästä normaalisti.

”Esimerkiksi sammakkoeläin saattaa liikkua vain tietynlaisen hämärän hetkenä.”

2. Nukut syvemmin

Ihminen tarvitsee yössä keskimäärin 6–9 tuntia unta. Jotta nukkuminen sujuu mahdollisimman hyvin, tarvitaan pimeyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan pimeässä nukuttu uni on laadukkaampaa kuin valossa nukuttu uni.

”Melatoniini on ihmisen keskeisin unta tuottava hormoni. Keho tuottaa sitä suurena määränä vain yöllä ja pimeän aikaan. Melatoniinin tuotanto on selkeästi riippuvainen siitä, kuinka valoisaa ulkona on”, Partonen sanoo.

Unella taas on monia välittömiä terveysvaikutuksia. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen herää virkeänä, hänen keskittymiskykynsä on parempi ja huomiokykynsä laajempi kuin unettoman yön jälkeen. Muisti toimii paremmin ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Hyvät unet myös nostavat mielialaa.

Pitkällä aikavälillä uni vaikuttaa Partosen mukaan verenpaineeseen ja painonhallintaan.

”Huonosti nukuttujen öiden jälkeen nälkä iskee tavallista voimakkaammin. Silloin ihmiset yleensä syövät tiedostamattaan liikaa ruokaa, jossa on paljon hiilihydraatteja ja rasvaa”, Partonen sanoo.

”Kun on nukkunut hyvin, pystyy noudattamaan paremmin ateriarytmiä ja syömään terveellisesti. Silloin ihminen jaksaa myös liikkua. Hänellä on enemmän energiaa ja hän pystyy nauttimaan valveillaolosta.”

3. Eläimet etsivät öisin ravintoa

Vuorokausirytmi on monen eläimen liikkumisen, lisääntymisen, ravinnon löytämisen ja pedoilta suojautumisen perusta. Esimerkiksi kiiltomadot lisääntyvät niin, että naaras houkuttelee koiraita luokseen tuottamalla pimeässä hohkavaa valoa. Jos ulkona ei ole tarpeeksi pimeää, naaraan valo ei erotu kunnolla.

Monet eläimet tarvitsevat pimeyttä uskaltaakseen etsiä ravintoa.

”Jos eläin ei uskalla lähteä ravinnonhakuun oikeana hetkenä, populaatiot pienenevät ja häviävät lopulta kokonaan”, Jari Lyytimäki sanoo.

Liika valo voi häiritä myös vesieliöitä. Lyytimäen mukaan esimerkiksi eläinplankton rytmittää elämänsä valon vaihtelun mukaan. Se pysyy päivällä syvällä suojassa kaloilta ja nousee yöllä syömään kasviplanktonia. Pienikin määrä valoa veden pinnalla voi estää eläinplanktonin ruokailun, mikä lisää kasviplanktonin määrää ja voimistaa vesien rehevöitymistä.

4. Sisäinen kello pysyy ajassa

Jatkuva tasaisessa valossa oleskelu ei tee ihmiselle hyvää. Jos on pitkiä aikoja sisällä tai tuijottaa paljon näyttöjen sinivaloa illalla, keinovalon määrä pysyy liian tasaisena. Ihmisen sisäinen kello ei saa viestiä siitä, mikä vuorokaudenaika kulloinkin on, ja esimerkiksi nukkuminen voi vaikeutua.

”Ihmisen sisäiselle kellolle on tärkeää, että yöllä on pimeää ja aamulla on paljon valoa. Valon määrän vaihtelu pitää sisäisen kellon säännöllisenä, unen parempilaatuisena ja mielialan korkeampana”, Timo Partonen sanoo.

Hänen mukaansa epätasaisesti käyvä sisäinen kello on yhdistetty moneen sairauteen, esimerkiksi verenpainetautiin, kakkostyypin diabetekseen, masennukseen ja astmaan.

5. Kasvit tunnistavat talven tulon

Kasvitkin tarvitsevat pimeää elintoimintojensa rytmittämiseen. Kun ne ennakoivat talven tuloa, valon määrä on lämpötilaa luotettavampi mittari. Lämpötilat voivat vaihdella arvaamattomasti, mutta valon määrä vähenee keskimäärin hyvin säännöllisesti.

”Näyttää siltä, että puiden, jotka kasvavat katulampun välittömässä läheisyydessä, on vaikeampi hahmottaa, milloin talvi tulossa. Pahimmillaan puut eivät ole varautuneet, kun pakkaset iskevät”, Jari Lyytimäki sanoo.

6. Pimeys suojelee ympäristöä

Pimeys on hupeneva luonnonvara. Kun keinovalon määrä lisääntyy, pimeys uhkaa kadota maailmasta.

Jari Lyytimäen mukaan pimeyteen suhtaudutaan helposti väärin. Sitä pidetään pelottavana ja pahana asiana miettimättä sen kummemmin, miksi. Hänestä olisi tärkeää hillitä irrationaalisia pelkoja ja muistaa, että pimeys suojelee ympäristöä ja parantaa ihmisten terveyttä.

Ihmisten kaamoksensietokyvyssä on biologisia eroja, ja jotkut masentuvat kaamosaikaan muita helpommin. Lyytimäen mielestä pimeyttä olennaisempi ongelma on harmaa välitila valon ja pimeyden välillä.

”Luontainen pimeys voi olla hyvinkin voimaannuttava kokemus. Koen isommaksi ongelmaksi sen, että olemassa on aika paljon huonoa valaisua. Sellaista, joka ei ole kunnolla valoisaa eikä kunnolla pimeää. Valon ja pimeyden vuorotanssi voi auttaa kaamosongelmien hoitamisessa.”

Lyytimäen mielestä kaupungissa tarvitaan valon ja pimeyden vaihtelua myös esteettisistä syistä.

”Miellyttävä valaistus tarvitsee kontrastin pimeydestä, jotta kauniit valot pääsevät esille. Ei ääniympäristöäkään rakenneta niin, että vain lisätään ääntä ja kuvitellaan, että niin on parempi.”

Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingin syksy ja talvi voivat tuntua pitkältä ja synkältä, mutta pimeydellä on suuri merkitys. Se ylläpitää vuorokausirytmiä, suojelee eläimiä ja parantaa unen laatua. Tutkijat kertovat, mihin pimeyttä tarvitaan.