Pehmee
Helsinki on yksi maailman kauneimmista kaupungeista. Täällä pystyy tunnin sisällä kokemaan monta ihan eri maailmaa. Se on Helsingin rikkaus.
Meriam Trabelsi ja Caroline Suinner muodostavat kehorauhan puolesta toimivan Pehmee-kollektiivin. Heidän aktivisminsa tavoitteena on turvallisempien tilojen luominen sekä marginalisoitujen kehojen representaation edistäminen. Helsinki on Pehmeelle tukikohta, jonka ytimessä vaalitaan omaa yhteisöä ja työstetään yhteiskunnallista muutosta.
Kokemuksella Helsingistä on ollut keskeinen merkitys Trabelsin ja Suinnerin ystävyydelle. Esiin nousee erityisesti lähiö-identiteetti, jonka valjastaminen voimavaraksi on ollut osa molempien kasvutarinaa. Lähiömiljöössä ruskeus ja mustuus ovat vahvemmin läsnä kuin keskusta-alueella. Ihonvärin tai olemuksen takia ei siksi koe jatkuvasti erottuvansa joukosta.
Kontula ja Tapulikaupunki on kuvattu alusta asti “mamualueina”, joilla asuu paljon rodullistettuja ihmisiä. Kun pystyi päästämään irti ruskeuden häpeästä, pystyi arvostamaan omaa kotipaikkaa.” - Meriam Trabelsi
Helsingissä on rakastuttu, rakennettu kotia ja sinne on palattu lukemattomia kertoja. Sosiaalisesti orgaaninen kaupunki resonoi erityisesti kesäisin, jolloin se tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia yhdessäololle ulkona. Myös Helsingin pienuus madaltaa kynnystä yllättäville kohtaamisille.
Ylpeän lähiö-identiteetin rinnalla kaksikko kuvaa itseään “taidemummoina”. Museot, teatterit ja staycationit ovat heille keskeinen osa helsinkiläistä kulttuurielämää. Myös kotikaupungin merellisyys saarineen vetoaa ja tilan tuntu konkretisoituu kokemuksina erilaisista ympäristöistä näennäisen tiiviissä kaupungissa.
Vaikka Helsinki on toisaalta jähmeä ja asiat muuttuvat hitaasti, muutokset ovat usein positiivisia. Erityisesti keskuskirjasto Oodi kielii mentaliteetista, jolla Helsinkiä rakennetaan. Taustalla väreilee toive kehityksestä kohti yhä inklusiivisempaa ja inhimillisempää kaupunkisuunnittelua.
Kontulan ostari on kiinnostava tienristeys, jossa suomalainen old-school lähiöostari baareinen kohtaa shisha-kahvilat ja Stadin parhaat shish-kebabit. Lokaatio on täynnä muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, sillä nostalgiset ruokapaikat uusine omistajineen ovat yhä tallella. Suinner havainnollistaa paikan arkisuutta seuraavasti: “Rakastan tiistai-iltapäivää, kun jengi tulee töistä kotiin ja menee k-kauppaan”. Kontulasta löytyykin Helsingin paras K-Supermarket. Museum of Impossible Forms on myös ostarin ehdoton suositus. Taidetilassa on esillä erityisesti BIPOC-ihmisten taidetta. Myös Kontulan kirjasto ja nuorisotalo löytyvät välittömästä läheisyydestä.
Helsingin Hermannissa sijaitseva Violanpuisto on Pehmeelle ikoninen kohtaamispaikka, johon liittyvät lukemattomat ihanat muistot. Talvisin puisto tarjoaa pulkkamäen ja luistelukentän, kesäisin kallioillaan täydellisen grillauspaikan. Suurkaupungin sykkeessä hengittävästä luonnon tyyssijasta löytyy myös lasten leikkipaikkoja. Sekä Suinner että Trabelsi ovat asuneet Violanpuiston läheisyydessä, ja he kokevat sen elementtinä, joka rauhoittaa koko asuinalueen
Haltialan kotieläintila ja Tapaninvainion uimaranta muodostuivat erityisesti pandemian alussa kollektiiville tärkeäksi paikaksi. Kaksikko muistelee lämmöllä kävelyitä ja istuskelua pienellä Vantaanjoen rannalla. Haltialan tilalta löytyy hevosia ja kesäisin jopa lampaita, ja paikka toimii ihanana kokemuksena perheen pienimmillekin. Korkean sijaintinsa vuoksi paikka mahdollistaa uusien perspektiivien kokemisen - sieltä nimittäin näkee Vantaalle asti.
BIPOC (Black, Indigenous and People of Color) ihmisten projekteja tukevassa Kulttuurikeskuksessa järjestetään paljon valtavirrasta poikkeavaa taidetta ja toimintaa. Caisasta löytyy niin workshopeja kuin näyttämötaidetta ja Pehmeen sanoin “tila on otettu haltuun”. Erityisesti mieleen muistuu Good Hair Day -tapahtuma, joka on voimaannuttanut afrosuomalaista yhteisöä sekä nimenomaan rodullistetuille ihmisille järjestetyt Q/BIPOC ballroomit. Lisäksi kulttuurikeskuksessa järjestetään Maailma kylässä -tapahtumia, joihin osallistumalla voi tutustua eri kulttuureihin riippumatta omasta tietämyksestä. Trabelsi muistelee lämmöllä lapsuuden kokemuksia ihanista Middle Eastern North Africa -alueen järjestötoimijoiden organisoimista kulttuuri-illoista, joissa yhdistyivät ruoka, tanssi ja musiikki.
Mustikkamaa on kesän ehdoton tukikohta! Open air -bileet nostattavat kepeän tunnelman ja jos bilettäminen ei innosta, niin erityisesti öiseen aikaan korostuu alueen rauha ja ihana luonto
Tapulikaupungin parhaat pizzat löytyvät täältä. Tapuli on Koillis-Helsingin lähiö ja Meriam Trabelsin lapsuudenkoti. Tapulikaupungissa kannattaa käydä “aistimassa tunnelmaa”. Junasta ulos astuessa ei voi välttyä alikulkusillan upeilta graffiteilta, joita lähialueen nuoret ovat maalanneet. Karun lähiöostarin jälkeen avautuu todellisuus, jossa voi nauttia luonnosta unohtamatta useita leikkipuistoja ja Salotien kenttää. Vahva suositus on myös Evin Pizzeria, joka tarjoaa alueen parhaat pizzat. Tapulista löytyy myös kiva nuorisotalo sekä kirjasto.
Kartanon puisto, “puisto”, on kaunis paikka, jossa Pehmee on käynyt valokuvaamassa. Kyseessä on kesäkohde, jonka läheisyydestä löytyy Tuorinniemen uimaranta ja skeittiparkit. Suinner muistelee, kuinka kartanon puiston lähellä olleet, myöhemmin palaneet, Hertsikan makasiinit toimivat nuoruuden bailauspaikkana. “I’m yet to go back”, Suinner nauraa
Liikuntamyllyssä moninaisuus on enemmän normi kuin poikkeus. Esimerkiksi rodullistettuna nuorena et siis varmasti ole tilan ainut ruskea ihminen. Parasta Liikuntamyllyssä on kohtuuhintaisuus sekä lokaatio Myllypuron metroaseman vieressä. Kaupungin tilana Liikuntamylly ei ole hierarkkinen tai kaupallinen. Suinner kävi nuorempana välillä aamuisin treenaamassa Myllyssä ja Trabelsi taas kesäleireillä. Myöhemmin he ovat käyneet pelaamassa tennistä ja sulkapalloa. Paikka on soveltunut jopa performatiivisen teoksen työstämiseen. Tärkeä huomio on myös leipäjono, joka järjestetään samassa rakennuksessa. Pehmee tähdentää, että näiden tilojen sijoittaminen näkyville on arvovalinta. Näin voidaan normalisoida yhteiskunnan tarjoamaa tukea ja huolenpitoa.
Kallion Harjutorin legendaarinen bistro on “ensimmäinen Helsingin pikku-Pariisi”. Ravintolassa on ainutlaatuinen tunnelma, mutta erityisen paikasta tekee sen moniulotteisuus. Kesäsunnuntaisin ulkona voi kuunnella jazzbändien soittoa, talvella taas fiilistellä Kalliota punaisten lämpölamppujen valossa. Harju 8 on Kallion olohuone, jossa voi tehdä töitä, lueskella, pelata korttia kavereiden kanssa tai viettää fiinin treffi-illan - kohtuuhintaan
Helsingin Hämeentie on jokaisen helsinkiläisen ruskean ihmisen tukikohta. Oli kyse hiustenlaitosta, vaatteista tai ruokatarvikkeista, palveklun löytää Hämeentieltä. Hämeentiellä sijaitsee esimerkiksi Next Century Fashion, yksi Helsingin ensimmäisistä mustista parturi-kampaamoista. Suinnerin lapsuudessa Hämeentie oli lokaatio, jonne “tultiin iskän kaa hakemaan asioita, joita muualta ei ole löytynyt”.
“Meidän perhe on kyl aina käynyt Puhoksessa”, Trabelsi toteaa. Puhos on Itäkeskuksen helmi, 1960-luvulla rakennettu ostoskeskus, jossa on nykyään laaja valikoima erilaisia liikkeitä. Pehmee toivoo, ettei paikan uudistaminen tarkoittaisi heidän rakastamiensa asioiden väistymistä. Puhos on tärkeä paikka lähialueella asuville ihmisille, ja Hämeentien tavoin se on kulttuurisesti värikäs, mikä näkyy ostoskeskuksen monipuolisuutena.