Mona Eid
Minulla on juuret Helsingissä.
Mona Eid on projektipäällikkö THL:ssä, opettajataustainen vapaa kirjoittaja ja yhden lapsen äiti. Hän on myös toiminut Ruskeat Tytöt -yhdistyksen pitkäaikaisena aktiivina.
Yhdistyksen toimintaan liittyminen oli Eidille käänteentekevä hetki. “Koin todella merkityksellisenä sen, että uusi näkyvä vähemmistönosa sai äänen. Se rohkaisi myös minua ottamaan tilaa.”
Eid ja hänen ystävänsä Koko Hubaran kokoama kirja Third Culture Kids (2022, Otava) kertoo kulttuurien risteymissä elävistä suomalaisista. Jotkut kirjassa haastatellut toivat esiin kuinka kaupunki voi olla kansallisuutta tärkeämpi kiinnekohta identiteetin kannalta.
“Helsinki on sen verran suuri paikka, että täältä voi löytää oman porukkansa.”
Mona on syntynyt ja asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Helsinki on antanut hänelle kodin, työpaikan ja elinpiirin. Monet tärkeät elämänvaiheet liittyvät Helsinkiin. “Kaupunkilaiset eivät kauheasti puhu juurista, mutta minulla on ihan selkeät juuret Helsingissä.”
Helsinkiläisyys tarkoittaa Eidille ennen kaikkea arjen sujuvuutta. “Asiat hoituvat ja sujuvat helposti, on helppo liikkua paikasta toiseen, löytyy työpaikka ja erilaisia yhteisöjä.” Tärkeintä Helsingissä on kuitenkin se, että läheiset ovat lähellä. Eidin vanhemmat ja suurin osa ystävistä asuu Helsingissä. “Käymme viikoittain tai parikin kertaa viikossa vanhempieni luona Katajanokalla.”
Eidin aikaisimmat muistot Helsingistä liittyvät luontoon. “Asuimme Malmilla ja pyöräilimme paljon äitini ja veljeni kanssa. Äitini on kertonut, että pysähdyin aina keräämään kukkia ja kiviä. Muistan vieläkin hyvin Malmin pellot ja sen, miltä keskikesällä tuoksui.”
Eidille on tärkeää, että luonto ja meri ovat lähellä. Kantakaupungissa asuessaan hän kaipasi vettä ympärilleen. Nykyinen asuinpaikka valikoitui luonnonläheisyytensä vuoksi. “Laajasalossa on meri ja metsä ihan vieressä.”
Olen viime vuonna opetellut veneilemään Skipperi-palvelun kautta, joka on tehnyt siitä paljon saavutettavampaa kuin oman veneen hankkiminen. Jos ystäväni tulisi Helsinkiin, veisin hänet lautta- tai venematkalle Helsingin edustalle, jotta hän näkisi Helsingin siluetin ja saariston. Se on mielestäni aika ainutlaatuista. Yhtenä kohteena voisi olla kaunis Pihlajasaari.
Suomenlinnassa ovat läsnä historialliset kerrostumat, saaristo ja meri. Tietyistä paikoista näkee ulapalle, kauemmas merelle. Se on jotenkin maagista. Tykkään käydä Suomenlinnassa kesäisin ja syksyisin. Olen käynyt lapseni kanssa siellä taidekursseilla.
Oodi on mieletön rakennuksena ja toiminnallisena paikkana. Aina kun menen Oodiin, olen hämmästyksissäni siitä, että voisin vaikka lainata kitaraa, tehdä kolmiulotteista designia, mennä pelihuoneeseen tai ihan vaan olla ja lukea. Se on ihana paikka, ikään kuin olohuone, jossa voi tehdä erilaisia asioita ilmaiseksi. Varsinkin Oodin kolmas kerros on avara ja hieno. Mykistyn aina, kun menen sinne.
Kävin Kansalliskirjastossa ensimmäistä kertaa ensimmäisenä yliopistovuotenani. Muistan että se tuntui todella lumoavalta paikalta. Siellä on käytännössä kaikki suomalaiset kirjat arkistoituna. Se on arvokas paikka, jossa on läsnä historian havina.
Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja. Minulle tärkein kirjasto on Rikhardinkadun kirjasto, jossa kävin lapsena ja nuorena paljon. Aloin käymään siellä varsinkin teininä todella paljon. Rikhardinkadun kirjastossa on tunnelmaa – siellä on rotunda ja kierreportaat ylös.
Olen kasvanut suurimman osan lapsuudestani Katajanokalla ja kierrellyt Skattan rantoja tuhansia kertoja. Käydessäni vanhempieni luona, teen usein kävelyn saaren ympäri. Siellä on ihania syreenipensaita ja koristeomenapuita. Hassua on se, että Katajanokalla on kai vain yksi kataja. Katajanokalta näkee Korkeasaareen, Merihakaan ja Kauppatorille. Ala-asteikäisinä olimme pelaamassa jalkapalloa Katajanokan urheilukentällä ja näimme, kuinka Korkeasaaresta ui hirvi Katajanokalle päin. Näimme vedessä ison pään ja sarvet. Se oli todella surrealistinen näky.
Helsingissä on kesäisin puistotoimintaa eri puolilla kaupunkia. Lapsuudessani 1980-luvulla Tervasaari oli sellainen paikka, jossa järjestettiin puistotoimintaa. Muistan, että pyöräilin veljeni kanssa Tervasaareen päiväkerhoon. Siellä oli ohjaajat ja ruokatarjoilu. Onneksi Helsinki järjestää puistotoimintaa edelleen.
Meri ja vesi ovat minulle tärkeitä elementtejä. Olen löytänyt Yrjönkadun uimahallin nyt aikuisena. Tapaamme siellä usein ystäväni Kokon kanssa ja vesijuoksemme parhaimmillaan kaksi tuntia. Olen esitellyt paikan myös lapselleni, ja hän tykkää paljon toisesta kerroksesta, jossa on pienet vuoteet. Yrjönkadun uimahallissa voi tilata todella hyvää ruokaa ja käydä saunassa ja uimassa. Se on vähän kuin vanhanaikainen parantola. Se ei ole liian kliininen, vaan siinä on jotain rosoa ja historiallisuutta. Se on mielestäni aika ainutlaatuinen paikka.
Kiasmassa on mielenkiintoisia näyttelyitä. Se on tilana myös vaikuttava. Tulee samanlainen olo kuin Oodissa – on korkeaa ja avaraa. Siellä pääsee helposti lastenvaunuilla ympäriinsä, koska se on niin helposti saavutettava paikka. Ensimmäinen näyttely, johon otin mukaan lapseni kun hän oli vielä vauva, oli ARS-näyttely Kiasmassa.
Tykkään paikoista, joissa on säilynyt historiaa. Orionissa näytetään usein erilaisia teemaelokuvasarjoja. Tutustuin siellä aikoinaan esimerkiksi Blaxploitation -elokuviin. Olen nähnyt siellä todella vaikuttavia elokuvia – sellaisia, joihin en olisi ehkä tutustunut muuten. Elokuvateatteri on myös mielestäni ihana, sellainen vanhanaikainen, jossa on punaiset, pehmeä tuolit
Café Esplanad liittyy vahvasti nuoruuteeni. Kun teininä ei oikein päässyt mihinkään, Café Esplanadissa saattoi olla viikonloppuisin vaikka kymmeneen saakka. Menen välillä vieläkin Café Esplanadiin fiilistelemään. Tuntuu, että se on aina ollut siinä.
Kävin viime kesänä ensimmäistä kertaa Villa Salmelassa Karjalaisten kesäkodissa, kun Jollaksessa asuva ystäväni kehui paikkaa. Karjalaisten kesäkoti on karjalaisseuran ylläpitämä paikka.
Siellä voi varata saunavuoron ja yöpyä pieneen hintaan. Se sijaitsee korkealla kalliolla, ja sieltä näkyy pitkälle Itä-Helsingin vesistöihin.