Alueelta löytyy niin uutta designia, kokeilevaa keittiötaidetta kuin paikallista käsityötä ja suomalaisia perinneherkkuja.
Torikortteleiden kulttuuritarjonta on vireää ympäri vuoden: kesällä iltaa voi viettää vaikkapa ulkoilmaelokuvateatterissa tai kuunnella konsertteja, jouluna taas tehdä ostoksia ja nauttia glögistä tunnelmallisilla sisäpihoilla. Elämyksellisyyttä lisää Torikortteleiden sijainti merellisen Helsingin ytimessä: vain pari askelta ja voi tuntea kalakojujen tuoksut ja kuulla lokkien kirkunaa – ihan kuin silloin ennen.
”Uusi vanha” kaupunki
Torikortteleiden rakennusten historia juontaa aina Ruotsin vallan aikoihin asti. Vuonna 1640 Pietari Brahe siirsi Helsingin Vantaanjoen suulta Vironniemelle paikkaan, jossa nykyisin on Senaatintori. Venäjä teki oman valtakautensa aluksi Helsingistä Suomen pääkaupungin. Sille tarvittiin tietysti arvoisensa keskusta, jota lähtivät suunnittelemaan Johan Albrecht Ehrenström ja Carl Ludvig Engel uusklassismin ihanteiden mukaan.
Empiretyylinen ydinkeskusta on säilynyt meidän päiviimme asti. Vanhin rakennus on Sederholmin talo vuodelta 1757, jossa nykyisin on Helsingin kaupunginmuseo. Erityisesti arkkitehti Engelin kädenjälki näkyy muun muassa Helsingin yliopiston päärakennuksessa ja Valtioneuvoston linnassa sekä tietenkin koko Senaatintoria hallitsevassa, Helsingin symbolina tunnetussa Helsingin tuomiokirkossa.
Kaunis alue oli pitkään lähinnä kaupungin hallinnollinen keskus. Aluetta lähdettiin 2000-luvun alussa kaupunkilaisten tahdosta kehittämään: sisäpihoja avattiin kaupunkilaisten käyttöön ja tiloja remontoitiin erilaisille toiminnoille sopiviksi. Kaupunkilaiset ottivat alueen nopeasti omakseen samoin kuin matkailijat.
Myös Helsingin hallinnon keskus eli kaupungintalo on viime vuosina uudistunut. Sen aula on nykyisin erilaisille toimijoille avoin tapahtumatori.
