Carl Ludvig Engelin Helsinki

Helsinki Cathedral is one of the prominent landmarks of Helsinki.
Lead text
Berliinissä vuonna 1778 syntynyt Carl Ludvig Engel sai vuonna 1815 tehtäväkseen suunnitella Suomen uuden pääkaupungin julkiset rakennukset. Tee aikamatka 1800-luvulle ja koe Helsinki sellaisena kuin Engel sen näki.
National Library of Finland, The Cupola Hall
Show in landscape format
Off

Unioninkatu

Kantonistikoulu (nykyinen Helsingin yliopiston Topelia-kortteli)

Tässä korttelissa venäläissotilaiden poikia ja orpolapsia valmistettiin sotaväen palvelukseen. Rakennusten koulutustehtävä on yhä luettavissa sen julkisivusta – joonialaisista pylväistä, jotka ovat tyypillinen valinta koulurakennukselle. Kantonistikoulu joutui väistymään sotilassairaalan tieltä pian alkutaipaleensa jälkeen 1830-luvulla. Nykyisin rakennuksessa toimii Helsingin yliopisto. 
Unioninkatu 38 

Vanha klinikka (nykyinen Helsingin yliopisto)

Suomen ensimmäinen opetussairaala tunnettiin kaupunkilaisten keskuudessa myös Kuppalana. Helsinki oli Venäjän laivaston pääsatamia, jossa sukupuolitaudit alkoivat levitä. Ne työllistivät klinikkaa, jossa potilaita hoidettiin mm. arseenilla ja elohopealla. Klinikka otettiin käyttöön 1833. Se toimi aina 1990- luvulle asti lääketieteen palveluksessa. Nykyään rakennuksessa pitävät majaa muun muassa Helsingin yliopiston valtiotieteilijät. 
Unioninkatu 37 

Yliopiston kirjasto (nykyinen Suomen Kansalliskirjasto)

Koetko astuneesi roomalaiseen kylpylään? Rakennuksen pohjakaava ja kirjastosalien symmetrinen sijoittelu paljastavat Engelin hakeneen inspiraationsa Rooman kylpylöistä. Rakennuksen keskipiste on kupolisali, johon lukusalit yhdistyvät. Nykyinen Kansalliskirjasto on empiretyylin merkittävimpiä esimerkkejä Suomessa. Siellä vierailee lähes 200 000 kävijää vuosittain. 
Unioninkatu 36 

Pyhän kolminaisuuden kirkko

Paikalle oli määrä rakentaa mahtava ortodoksinen katedraali, mutta se jäi rakentamatta. Nykyinen, puiden ympäröimä kirkko on ajalleen tyypillinen puiston ja monumentaalisen rakennuksen muodostama kokonaisuus. Se vihittiin käyttöön vuonna 1827. 
Unioninkatu 31 

Senaatintori kesällä
Show in landscape format
Off

Senaatintori

Nikolainkirkko (nykyinen Helsingin tuomiokirkko)

Luterilaiseksi Nikolainkirkoksi suunniteltu tuomikirkko ei aivan vastaa Engelin omaa näkemystä. Sisään arkkitehti suunnitteli ristinmuotoisen, maalauksin koristellun alttarirakennelman, jota ei toteutettu. Kirkon edustalla on tänään huomiota herättävät avoportaat. Ne eivät kuuluneet Engelin alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan ovat vastentahtoisen suunnittelun tulos. Engel itse ei ehtinyt nähdä lopputulosta. Kirkko vihittiin käyttöön 1852, 12 vuotta Engelin kuoleman jälkeen. 

Senaatti (nykyinen Valtioneuvoston linna)

Autonomisessa Suomessa senaatti oli hallintokoneisto, jossa yhdistyivät nykyiset valtioneuvosto (=hallitus) ja korkein oikeus. Senaatti toimi keisarin alaisuudessa, eikä se vastannut toimistaan parlamentille kuten nykyhallitus. Rakennuksen asema ja tehtävä näkyvät sen julkisivussa. Siihen Engel on valinnut roomalaisviittauksia korostamaan rakennuksen asemaa valtiovallan tyysijana. Tällaisia viittauksia ovat muun muassa korinttilaispylväät ja Rooman Pantheonista mallinsa saanut kupoli. 
Snellmaninkatu 1 

Keisarillinen Aleksanterin yliopisto (nykyinen Helsingin yliopiston päärakennus)

Turun akatemia – Suomen tuolloin ainoa yliopisto siirrettiin Helsinkiin 1827. Venäläisen hallitsijan mukaan siitä tuli Keisarillinen Aleksanterin yliopisto. Engel piirsi yliopiston päärakennuksen kaupungin paraatipaikalle, mikä kertoo laitoksen merkityksestä. Suunnittelussa arkkitehti pyrki välttämään liikaa yhdennäköisyyttä vastapäisen senaatin kanssa, mutta lopputulos on hyvin samankaltainen. Rakennusten erot löytyvät yksityiskohdista. (Vertaa esimerkiksi rakennusten pylväsjärjestelmiä.) Roomalaisvaikutteiden asemesta Engel valitsikin yliopistorakennukseen kreikkalaiset viitteet korostamaan laitoksen edustamaa akateemista sivistystä. Jos poikkeat sisään, voit ihailla kolmikerroksista pääaulaa, joka jäljittelee antiikin sisäpihaa. 
Unioninkatu 34 

Kiseleffin talo

Tässä talossa on toiminut sokerinpuhdistamo, Stockmannin tavaratalo ja poliisilaitos. Talo rakennettiin harjakattoiseksi 1770-luvulla. Engel on suunnitellut nykyisen julkisivun ulkoasun. Kenraalikuvernöörin residenssi, Aleksanterinkatu 20 Kauppias Bockin talo on seisonut paikalla vuodesta 1763 ollen korttelin vanhin rakennus. Engel suunnitteli talon nykyisen julkisivun ja sisätilat kenraalikuvernöörin residenssiksi. 
Unioninkatu 27

Helsingin kaupungintalon julkisivu
Show in landscape format
Off

Kauppatori

Päävartio

Suunnitelmien mukaan tässä pitäisi olla keisarillisen palatsin eli nykyisen presidentinlinnan puisto. Itsensä keisarin määräyksestä paikalle kuitenkin rakennettiin päävartio 1843. Palovartijat saivat rakennuksesta majapaikan. Heidän tehtävänsä oli ilmoittaa tulipalonaluista päävartijalle, joka tällöin löi hätärumpua ja antoi tykinlaukauksin kaupunkilaisille merkin vaarasta. 
Mariankatu 1 

Keisarinnankivi 

Helsingin ensimmäinen virallinen muistomerkki paljastettiin Nikolai I ja hänen vaimonsa Aleksandra Fjodorovnan vierailun kunniaksi 18.12.1835. Paikka keskellä toria on tarkoin harkittu. Engel suunnitteli sen kaupunkikuvalliseksi kiinnekohdaksi. Obeliski on suomalaista graniittia.
Kauppatori

Keisarillinen palatsi (nykyinen Presidentinlinna)

Talo rakennettiin Heidenstrauchin kauppiastaloksi, mutta kauan ei perhe ehtinyt kartanostaan nauttia. Engel ei Heidenstraucheja ollut häätämässä. Hän olisi halunnut rakentaa keisarille uuden palatsin Esplanadin puistoon, Kauppatorin länsilaidalle tai Katajanokalle. Keisaria nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan vakuuttaneet. Hän halusi Heidenstrauchien talon, jonka senaatti hänelle vuonna 1837 lunasti. 
Pohjoisesplanadi 1 

Seurahuone (nykyinen Helsingin kaupungintalo)

Vuonna 1833 valmistunut rakennus suunniteltiin Helsingin huvielämän keskukseksi. Seurahuoneella ovat saaneet kantaesityksensä Sibeliuksen Karelia-sarja sekä ooppera Neito tornissa. Lumièren veljekset järjestivät täällä Suomen ensimmäisen elokuvanäytöksen 1896. Kaupungintalona rakennus on toiminut vuodesta 1913. Tänään vain kuoret ovat Engelin. Sisätilat uudistettiin 1960-luvulla. 
Pohjoisesplanadi 11 - 13 

Helsingin observatorio
Show in landscape format
Off

Kaartinkaupunki ja Esplanadit

Sundmanin talo

Rakennus on ensimmäisiä Engelin suunnittelemista yksityistaloista. Tilaaja oli merikapteeni Gustaf Sundman. Ajalle tyypillisesti liikehuoneet ja varastotilat olivat alakerrassa, yläkerta oli varattu asumiseen. Talossa toimi pitkään rakennuttajan nimeä kantanut ravintola. Nykyisessä ravintolassa pyritään mahdollisimman suureen omavaraisuueen.
Eteläranta 16 

Observatorio 

Funktionaalisuus kohtasi klassismin 1834. Tähtitiede eli 1800-luvun alussa teknisessä murrosvaiheessa ja observatorion tehtävä saneli pitkälle rakennuksen suunnittelun. Engel tekikin tiivistä yhteistyötä astronomian professorin F. W. A. Argelanderin kanssa. Tähtitorninmäen observatorio on ensimmäinen, jossa kääntyvät tähtitornit olivat kiinteänä osana observatoriota.
Tähtitorninmäki

Kaartin kasarmi 

Hieman syrjään keskustasta, Esikaupungintorille, Engel suunnitteli rakennuksen sotaväen harjoituspataljoonalle, josta myöhemmin tuli Suomen kaarti. Rakennus valmistui 1822. Upseeriston siipi, nykyinen puolustusministeriö, on yksi Engelin koristeellisimpia julkisivuja. Rakennukset vaurioituivat pahoin Helsingin suurpommituksissa helmikuun lopulla 1944. Jälleenrakennus alkoi 1954 pitkän kiistelyn jälkeen. 
Kasarmitori

Cavoniuksen talo

Alakerrassa olivat liikehuoneet ja varastot, keskikerroksessa kauppiaan asunto ja ylhäällä vuokrahuoneisto. Vuokra-asuntojen tarjonta ei ole ongelma vain tämän päivän Helsingissä. Niistä oli pulaa jo 1800-luvulla, kun kasvavan Helsingin virkamieskunta tarvitsi asuntoja. Eri kerrosten välinen hierarkia näkyy hyvin Cavoniuksen talon julkisivussa. Arvokkain, keskikerros, on koristeellisin ja korkein. Kauppiastalo rakennettiin vuosina 1819–1821. 
Pohjoisesplanadi 21 

Suomen sotaväen ylitarkastajan virka-asunto (nykyinen valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna)

Kokonsa ja sisätilojensa puolesta rakennus ei juuri eronnut aikansa porvariskodeista. Haltijan korkeaa, virallista asemaa viestivät kuitenkin julkisivuratkaisut kuten pylväät ja risaliitti (ulokkeet). Sittemmin rakennuksessa on ollut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston päärakennus, Suomen kenraalikuvernöörin ja valtionhoitajan virka-asunto sekä Punakaartin päämaja. Nyt siellä on valtioneuvoston juhlahuoneisto, Smolna.
Eteläesplanadi 6 

Kaivohuone sijaitsee Kaivopuistossa
Show in landscape format
Off

Puistomaisemat

Kaivohuone

Kaivopuiston historia alkaa 1830-luvulla perustetusta kylpylästä. Kylpylän lisäksi Kaivopuistoon kohosi huviloita, joiden omistajien oli kesäisin majoitettava kylpylävieraita. Venäläisaateliston suosiossa kylpylä oli 1850-luvulle, toisin sanoen kunnes aateliston ulkomaanmatkustuskielto lakkautettiin. Engel suunnitteli kylpylään kuuluneet rakennukset, joista ravintola Kaivohuone on ainoana säilynyt ja yhä toiminnassa. 
Iso Puistotie 1, Kaivopuisto 

Vanha kirkko

Vanha kirkko rakennettiin Senaatintorilla sijainneen, purkutuomion saaneen Ulrika Eleonoran kirkon seuraajaksi 1826. Engelin piirustuksiin kuulunutta erillistä kellotornia seurakunta ei kustannussyistä suostunut rakentamaan, mutta hautausmaan portti on säilynyt näihin päiviin. Paikalla ollut hautausmaa siirrettiin vuonna 1829 Hietaniemeen, jonne myös Engel perheineen on haudattu. 
Bulevardi, Vanha kirkkopuisto 

Lapinlanhden sairaala 

Kokonaisuus on ensimmäinen Suomessa rakennettu mielisairaala. Sen rakentaminen alkoi 1830-luvun lopussa. Suunnittelun pyrkimyksenä oli tarjota potilaille järkevää tekemistä kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä. Alue sijaitseekin luonnonkauniisti meren rannalla, puutarhan ympäröimänä. Sairaala lopetti toimintansa vuonna 2008 ja nykyään tiloissa on noin 170 toimijaa: yhdistyksiä, taiteilijoita, käsityöläisiä, muusikoita sekä mielen ja kehon terapeutteja. 
Lapinlahti

Kasvitieteellinen puutarha 

Engelin vuonna 1831 valmistunut puinen yksikerroksinen päärakennus on nykyisin puutarhurin asunto. Vaatimattomana rakennuksena se siirrettiin pois alkuperäiseltä paikaltaan uuden päärakennuksen tieltä.
Kaisaniemi

Suomi-Saksa Yhdistysten liitto ry (SSYL) edistää Saksan kielen ja kulttuurin tunnettuutta Suomessa sekä suomalais-saksalaisia suhteita. SSYL:n verkkosivuilta voit tulostaa mukaasi kartan, joka helpottaa suunnistusta. 

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Berliinissä vuonna 1778 syntynyt Carl Ludvig Engel sai vuonna 1815 tehtäväkseen suunnitella Suomen uuden pääkaupungin julkiset rakennukset. Tee aikamatka 1800-luvulle ja koe Helsinki sellaisena kuin Engel sen näki.