Ihmisen elämä on täynnä hälinää ja kohinaa. Useimpiin meistä saa älypuhelimen kautta yhteyden niin kotona, töissä kuin harrastuksissa – monilla on puhelin päällä sängyssäkin.
Mutta ei saunassa.
Suomalainen sauna on maailman epädigitaalisin paikka, sanoo saunatohtoriksi itseään kutsuva Laura Seesmeri. Hän on Turun yliopiston tutkijatohtori, joka on tehnyt väitöskirjansa saunaan liittyvistä kollektiivisista kokemuksista.
Suomalainen sauna on Seesmeren mukaan rajatila, joka erottaa esimerkiksi työ- ja vapaa-ajan toisistaan.
”Saunapäivä on ollut historiallisesti raja arjen ja pyhän välillä.”
Suomessa sauna on toiminut myös elämän ja kuoleman rajana. Aikoinaan siellä synnytettiin, koska se oli kuumana tilana hygieeninen paikka.
Saunassa on myös pesty ruumiit ennen kuin ne on laskettu hautoihin. Suomen kaukaisemmissa sukukielissä sana löyly on merkinnyt elämää, sielua ja henkeä samoin kuin viron ja liivin kielessä.
Suomalaiseen saunaan on aina liittynyt myös myyttisiä uskomuksia, esimerkiksi tarinoita saunatontuista. Perimätiedon mukaan saunatontut olivat haltijoita, jotka saattoivat varoittaa pahoista tapahtumista. Siksi ne täytyi pitää tyytyväisinä.
”Aikoinaan ajateltiin, ettei saa saunoa liian kauan, jotta saunatontut ehtisivät omalle saunavuorolleen ihmisten saunomisen jälkeen.”
Sauna tarjoaa yhteyden juuriin
Saunassa ei enää synnytetä eikä pestä ruumiita, eikä saunapäiväkään ole samalla tavalla kiveen kirjoitettu kuin aikoinaan. Nykyisin suomalainen sauna on rajatila digitalisoituneen todellisuuden ja niin sanotun luonnollisen maailman rajalla.
Kun menee saunaan ja riisuu vaatteet, riisuu arjen roolit ja velvoitteet. Lauteilla istuvat ihmiset eivät ole insinöörejä ja timpureita, rikkaita ja köyhiä. Saunassa ollaan Seesmeren mukaan tasaveroisia ihmiseläimiä.
”Siellä ihminen voi kokea yhteyden kulttuuriperintöönsä ja juuriinsa sekä saada henkistyneitä kokemuksia esiäitien ja esi-isien läsnäolosta. Lisäksi saunassa korostuu luontoyhteys, joka liittyy voimakkaaseen aistillisuuden kokemukseen. Sauna on vähäeleinen ja muuttumaton paikka. Siellä on samat äänet ja tuoksut, samat toiminnot kuin ennekin.”
Tänä päivänä suomalainen sauna liittyy myös uushenkisyyden ja luonnollisuuden trendiin. Samaan tapaan kuin on muodikasta syödä ja juoda luomutuotteita sekä käydä marjametsällä ja sinenestämässä, on muodikasta palata juurille, saunan lauteille.
Sosiaalinen saunominen on nousussa
Nykysaunomiseen ei liity Seesmeren mukaan Suomessa juurikaan uusia rituaaleja, mutta vanhat rituaalit saavat uusia muotoja.
Esimerkiksi vanhassa suomalaisessa kulttuurissa häät kestivät monta päivää, ja kun morsian muutti anoppilaan, häntä saunotettiin uudessa kodissa. Nykyäänkin morsianta saunotetaan, mutta lähinnä kaveripiirissä.
Uutta – tai paluuta vanhaan – on myös uussosiaalinen saunominen. Aikoinaan ihmiset saunoivat yhteisissä saunoissa, kunnes asuntoihin ja kerrostaloihin alkoi tulla 1980-luvulta alkaen yksityissaunoja.
”Nyt sosiaalinen saunominen on taas nousussa. Korttelisaunoja ja vanhoja yleisiä saunoja arvostetaan ja suojellaan, ja jopa baarin yhteydessä voi olla sauna.”
Saunomista pidetään myös edelleen terveellisenä. Siitä tulee suomalainen sanontakin: ”jos sauna, terva ja viina eivät auta, tauti on kuolemaksi.”
”Suurin osa saunaan liittyvästä tutkimuksesta on lääketieteellistä. Tutkimusten mukaan sauna vaikuttaa olevan terveellistä.”