Helsinkiläiset jouluperinteet

Kluuvikatu joulukatuna
Lead text
Aikoinaan sarvipäiset joulupukit hiippailivat ympäri Helsinkiä ja piiat kattoivat porvariston pöytiin lipeäkalaa, ohrapuuroa ja jouluolutta. Joulukuusiin joulukortteihin ja joulukukkiin tutustuttiin 1800-luvulla. Tämän päivän helsinkiläinen joulu on sekoitus vanhoja ja uusia tapoja.
Perinteinen jouluvalaistus Aleksanterinkadulla vuonna 1965.
Show in landscape format
Off

Joulukadun avajaiset

Helsingin ensimmäinen joulukatu avattiin 13.12.1930 Kluuvikadulla. Vuodesta 1949 joulukatuna on ollut Aleksanterinkatu. Nykyään joulukadun avajaisia vietetään marraskuun lopulla.

Lucian päivä. Lucia-neito Ingeborg Spiik matkalla kruunajaisjuhliin Messuhalliin (Mannerheimintie 17).
Show in landscape format
Off

Lucia-neito

Lucia-neito tuli tutuksi erityisesti suomenruotsalaisissa kodeissa 1800-luvun lopussa. Ruotsista Suomeen saapuneen perinteen ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Koko Suomen Lucia-neito on valittu vuodesta 1949. Valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun puettu Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa 13. joulukuuta. Kruunaamisen jälkeen neito esiintyy kirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa.

Tukon pikkujoulujuhlat (mahdollisesti Tukon pääkonttorilla). Ihmisiä ruokapöytien ääressä.
Show in landscape format
Off

Pikkujoulut

Kouluissa alettiin viettää kuusijuhlia 1800-luvun lopulla. Niitä mukaillen syntyivät ylioppilaiden hilpeät puurojuhlat 1900-luvun alussa. Sittemmin pikkujoulut levisivät yhdistyksiin ja työpaikoille. Perinteisesti pikkujoulua on vietty ensimmäisen adventtisunnuntain aattona, nykyään juhlakausi kestää yli kuukauden.

Naisten joulumessut Heimolassa 12.12.1935.
Show in landscape format
Off

Joulumyyjäiset ja -markkinat

Joulukuussa Helsinki on täynnä erilaisia joulumarkkinoita ja koulujen myyjäisiä. Niitä alettiin järjestää 1800-1900-lukujen vaihteessa erilaisten yhdistysten toiminnan rahoittamiseksi sekä hyväntekeväisyystarkoituksissa. Nykyään suurin tapahtuma on Senaatintorilla järjestettävä Tuomaan markkinat käsityöläisineen, glögikojuineen ja ilmaisine karuselleineen.

Tempon tavaratalo jouluvalaistuksessa. Mannerheimintie 2.
Show in landscape format
Off

Kaupunki pukeutuu jouluun

Talven pimeyttä on vuosisatoja valaistu kynttilöin. Amerikasta omaksutut julkisivu- ja pihavalot alkoivat tuoda lisähohtoa suomalaiseen jouluun 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina Helsinkiin on syntynyt uudenlainen perinne, kun asukkaat ovat koristelleet kokonaisia kerrostaloja yhteneväisin jouluvaloin. Kannattaa pitää silmät auki jättimäisten joulukalentereiden varalta.

Stockmannin tavaratalon näyteikkuna jouluna 1971. Lapsia ihmettelemässä jouluikkunaa.
Show in landscape format
Off

Stockmannin satuikkuna

Helsingin kauppiaat pystyttivät jo 1850-luvulla liikkeisiinsä joulunäyttelyitä, joissa esiteltiin lahjatavaroita. Näyteikkunaostoksille päästiin 1800-luvun lopulla. Helsingin tunnetuin jouluikkuna on tavaratalo Stockmannin satuikkuna, joka on paljastettu vuodesta 1949 asti joulukadun avajaisten yhteydessä.

Joulukuusi Senaatintorilla. Taustalla Tuomiokirkko.
Show in landscape format
Off

Kauneimmat joululaulut

Joululauluja syntyi paljon 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Yleismaailmallisten laulujen lisäksi suomalaisilla on runsaasti omia rakkaita joululauluja ja myös jouluvirret ovat suosittua joulumusiikkia. Evankelisluterilaisen kirkon yhteislaulutapahtuma Kauneimmat Joululaulut kerää vuosittain noin miljoona suomalaista laulamaan kirkkoihin, kuppiloihin, kauppakeskuksiin ja kouluihin. Myös helsinkiläiset kirkot täyttyvät ensimmäisestä adventista alkaen laulajista.

Joulujuhlat puistossa. Lapset ja nainen seisovat käsi kädessä piirissä.
Show in landscape format
Off

Joulupolut

Lasten jouluun on aina kuulunut myös ulkona puuhailu. Nykyään järjestettävät Joulupolut ovat lapsiperheille suunnattuja ilmaistapahtumia, jotka tarjoavat kävijöilleen mahdollisuuksia sesongin tunnelmointiin. Polkuja järjestetään eri puolilla Helsinkiä.

Tiernapojat esiintymässä tavaratalon talousosastolla. Pojat ovat Aleksis Kiven koulun oppilaita.
Show in landscape format
Off

Tiernapojat

Koulupojat keräsivät vuosisatoja varoja opintoihinsa joululauluja laulamalla. Suosituimpiin esityksiin kuului Betlehelmin tähdestä ja Itämaan tietäjistä kertova laulunäytelmä, joka tuli Suomeen 1700-luvulla. Nykyään kaupungilla saattaa törmätä perinteisen version lisäksi vaikkapa jazz- tai rockversioita esittäviin joukkioihin.

Pelastusarmeijan joulupata Stockmannin tavaratalon pääsisäänkäynnin edustalla.
Show in landscape format
Off

Joulupadat

Pelastusarmeijan joulupadat ilmestyvät helsinkiläiseen katukuvaan joulukuun puolivälissä. Keräys on Suomessa järjestetty vuodesta 1906 lähtien.

Joulukuusta kannetaan torilta kotiin, Snellmaninkadun ja Kirkkokadun kulma.
Show in landscape format
Off

Joulukuuset

Joulukuusi tuli Helsinkiin 1820-luvulla. Aluksi kuuset olivat pieniä ja koristeet vähäisiä. Sittemmin kuuset ovat kasvaneet, koristeet runsastuneet ja tapa levinnyt lähes joka kotiin. Joulukuuset myyjineen ilmestyvät eri puolille kaupunkia jouluaaton lähestyessä. Monen perheen perinteisiin kuuluu joulukuusen yhdessä valitseminen ja kotiin kantaminen. Kaupungin yhteinen joulukuusi on pystytetty Senaatintorille vuodesta 1930 lähtien.

Joulunviettoa, juhlijoilla paperiset tonttulakit, vasemmalla joulukuusi.
Show in landscape format
Off

Joulunvietto kotona

Helsinki hiljenee jouluna. Jouluaatto on rauhallinen, useimmiten kotona perhepiirissä vietettävä juhla. Ennen joulua juhlittiin monta päivää suuren sukulaisjoukon kanssa, ja monet jouluvieraat tulivat kaukaa. Ohjelmaan kuuluu saunomisen ja ruokailun lisäksi pelejä, leikkejä ja joulumusiikkia. Illan kruunaa joulupukin vierailu ja joululahjojen jako sekä avaaminen.  Aattona saatetaan myös vierailla hautausmailla tai joulukirkossa. Viime vuosikymmeninä kaupunkilaisjoulun hiljaisuus on alkanut avautua ja nykyään myös joulunpyhinä liikutaan kaupungilla. Jonkin verran ravintoloita ja muita palveluja on avoinna läpi joulun.

Jouluaamun jumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa.
Show in landscape format
Off

Joulukirkot

Joulu on Suomessa vuoden suosituin kirkkopyhä. Monet kaipaavat joulukiireiden keskelle rauhoittumista ja hiljentymistä. Lähiomaisten haudalla käyminen ja kynttilän sytyttäminen kuuluu monien jouluperinteisiin. Joulu on vilkkainta aikaa helsinkiläisilläkin hautausmailla ja pimeydessä loistavat kynttilämeret kutsuvat muistamaan läheisiä. Helsingissä aattohartauksia vietetään niin kirkoissa kuin hautausmaiden kappeleissakin. Ensimmäiset aatopäivän hartaudet alkavat Helsingissä puoliltapäivin. Hartauksia ja jouluyön jumalanpalveluksia järjestetään kymmenittäin eri puolilla Helsinkiä. Myös Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä varten.

Helsingin Kaupunkilähetyksen joulujako. Avustuspaketteja pakataan Betania-talossa.
Show in landscape format
Off

Vähävaraisten jouluateria

Hyväntekeväisyys kuuluu joulun henkeen myös Helsingissä. Jo noin 50 vuoden ajan katetun Vähävaraisten jouluaterian takana on Hurstin perheen nimeä kantava kristillinen yhdistys, joka jakaa ruoka- ja vaateapua ympäri vuoden. Jouluaattona järjestettävään kaikille avoimeen joulujuhlaan kuuluu ruokailun ja yhdessäolon lisäksi musiikkia ja lämminhenkistä ohjelmaa. Lähtiessään osallistujat saavat mukaansa kassin jouluruokaa. Helsingin messukeskuksessa vietettävä joulujuhla kerää parituhatta vierasta ja sitä on järjestämässä satakunta vapaaehtoista.

Lumeen hautautuneita autoja Erottajalla, Ruotsalaisen teatterin edessä.
Show in landscape format
Off

Lumi

Joulun mielikuvaan kuuluu valkoinen lumipeite. Helsingissä joulu jää kuitenkin luonnostaan aika ajoin lumettomaksi. Ilmiö ei ole uusi mutta joka vuosi arvaillaan, tuleeko musta vai valkea joulu.

Helsingin talouskaupan mainoskulkue, jossa joulupukit ajavat Solifer-mopoilla.
Show in landscape format
Off

Joulupukki

Alun perin suomalaiset joulupukit olivat nuoria miehiä, jotka kulkivat talosta taloon riehakkaasti koheltaen ja ruokaa sekä juomaa kerjäten. Joulupukeilla oli tuohinaamio kasvoilla, sarvet päässä ja talja selässä. Helsingissä joulupukki kesytettiin 1830-luvulla ja se alkoi vierailla säätyläiskodeissa harmaaseen nuttuun pukeutuneena lahjoja tuomassa. Punaisiin pukeutunut joulupukki alkoi tulla tutuksi 1900-luvun alkupuolella ja lopullisesti se syrjäytti harmaan pukin 1960-70-luvuilla. Nykyään Helsingin ydinkeskustassa voi törmätä myös teräsmiesasuiseen joulupukkiin, joka taituroi nuoralla ihmisiten iloksi.

Miehiä Elannon saunassa Helsingissä 1950-luvulla.
Show in landscape format
Off

Joulusauna

Joulusauna on ikivanha aattoillan perinne, jonka tarkoituksena on ollut lopettaa arjen kiireet ja puhdistautua joulun viettoa varten. Saunomiseen liittyi monia uskomuksia kuten se, että saunatontuille piti jättää vadillinen vettä, vihta ja kaljalasi. Nykyään joulusaunassa käydään aattoillan lisäksi myös hyvissä ajoin ennakkoon ystävien kanssa. Julkisten saunojen lisäksi erityinen joulusauna on jo usean vuoden ajan lämminnyt Helsingin historiallisen keskustan Torikortteleissa.

Tukon pikkujoulujuhlat (mahdollisesti Tukon pääkonttorilla). Ihmisiä tanssimassa congaa.
Show in landscape format
Off

Tapanin tanssit

Joulunvieton hartain ja hiljaisin vaihe päättyi perinteisesti Tapaninpäivänä, Maaseudulla päivän tapoihin kuului hevosajelu, säätyläisten parissa kyläily, juhlat ja tanssikin. Nykyään Helsingin kadut heräävät eloon jälleen viimeistään Tapanin päivän iltana. Monessa ravintolassa on perinteiset Tapanin tanssit, ja elokuvateatterit täyttyvät ääriään myöten.

Taustatietoja Helsingin joulutapojen historiasta: Helsingin kaupunginmuseo.

Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Aikoinaan sarvipäiset joulupukit hiippailivat ympäri Helsinkiä ja piiat kattoivat porvariston pöytiin lipeäkalaa, ohrapuuroa ja jouluolutta. Joulukuusiin joulukortteihin ja joulukukkiin tutustuttiin 1800-luvulla. Tämän päivän helsinkiläinen joulu on sekoitus vanhoja ja uusia tapoja.