Romaaneja Helsingistä

Pikku-Roba pimeänä joulukuisena päivänä
Lead text
Helsingin katukivet hikoilevat ja meri puhaltaa jäistä viimaa kirjojen sivuilla, Töölönlahti viheriöi ja metro kuljettaa happaman hajuisia kansalaisia toimiinsa. Kaunokirjallisuus pysäyttää katsomaan ja kokemaan kaupunkia kaikilla aisteilla.

Kirjailija on katsonut valmiiksi; tarkentanut tai häivyttänyt, lisännyt värikynää maisemaan tai häivyttänyt ilmeisimmän ja tarjoaa näin lukijalle oivan kaupunkikokemuksen tarinoiden ja teemojen ohella. 

Tähän on koottu romaaneja, joissa Helsinki näyttää monipuoliset kasvonsa: Itä-Helsingistä löytyy Shangri-La, Töölön Jugend-taloissa käydään armottomia parisuhdesotia, Hakaniemeen syntyy ikäihmisten kommuuni. Osa sijoittuu tulevaisuuteen, osa sadan vuoden taakse. Teokset on julkaistu 2000-luvulta ja ne on käännetty englanniksi.

 

Tuhannen ja yhden yön tarinoita ajastamme uusien eurooppalaisten silmin: Hassan Blasimin tuotanto

Irakilaissyntyinen helsinkiläiskirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja Hassan Blasim kuuluu kansainvälisesti menestyneimpien suomalaiskirjailijoiden joukkoon. Vuonna 2014 hän voitti brittiläisen Independent-lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon novellikokoelmallaan Irakin Purkkajeesus (WSOY, 2013). Jo sitä ennen hänen esikoisteoksensa, novellikokoelma Vapaudenaukion mielipuoli (WSOY, 2012) sai loistavat arvostelut kansainvälisesti, ja samalla tiellä jatkoi vuonna 2019 ilmestynyt ensimmäinen romaani Allah99 (WSOY).

Blasimin tekstit ottavat kantaa ja kuvaavat yhteiskuntaa usein uuteen maahan saapuvien pakolaisten silmin mustalla huumorilla ryyditettynä. Itä-Helsinki toimii monen tapahtuman näyttämönä. Hänen teksteissään kaikuu maailman kirjallisuuden suurnimien kumu elävästi.

Kaikki Hassan Blasimin kirjat on suomentanut Sampsa Peltonen. Blasimin tekstejä on käännetty yli 20 kielelle ja häntä on kuvattu yhdeksi aikamme merkittävimmistä arabiankielisistä kaunokirjailijoista.

Perhetragedioita aikamme suurimmista kysymyksistä: Elina Hirvonen ja Että hän muistaisi saman & Kun aika loppuu

Että hän muistaisi saman -romaanissa (Avain, 2005) Anna on päättänyt istua helsinkiläisessä kahvilassa ja lukea kirjaa koko päivän. Suunnitelma muuttuu, kun Annan täytyy lähteä tapaamaan veljeään mielisairaalaan. Tiiviissä yhden päivän romaanissa Anna käy läpi oman perheensä sekä Yhdysvalloista Suomeen muuttaneen poikaystävänsä Ianin perheen historioita. Esikoisromaanissaan Elina Hirvonen avaa keskeisiä kysymyksiä vihan, katkeruuden ja koston periytymisestä sukupolvelta toisella.

Kun aika loppuu (WSOY, 2015) sijoittuu puolestaan tulevaisuuden Helsinkiin. Katukuvaa ja ihmisten mieliä muuttaa ympäristökriisi. Laura Anttila puhuu yliopistolla ilmastonmuutoksesta, toivosta ja ihmisen vastuusta. Pian hän saa tiedon, että toinen hänen lapsistaan on ryhtynyt äärimmäisiin toimiin luonnonsuojelun nimissä. Kun aika loppuu on sekä psykologinen perhetragedia että ekoterrorismiromaani,
joka pohtii muun muassa vanhemmuutta ja toivon merkitystä.

Elina Hirvonen on helsinkiläinen toimittaja, dokumentaristi, kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija, jonka romaanit ovat rankkoja aiheiltaan, mutta lempeitä kerronnaltaan. 

Suomalaista tragikomediaa terävimmillään: Kari Hotakainen ja Ihmisen osa

7000 euroa. Sillä summalla nappi- ja lankakauppias Salme Malmikunnas myy elämäntarinansa ideoista tyhjentyneelle kirjailijalle Helsingin kirjamessuilla. Salmella on neljä lasta ja mykäksi heittäytynyt mies, joista kaikista on juttu kerrottavaksi. Herkullisesta lähtökohdasta kutoutuu herkullinen romaani nykyihmisistä nykyelämän nykymurheineen. Ihmisen osa (Siltala, 2009) leikittelee myös kirjailijan roolin merkityksellä, faktalla ja fiktiolla sekä subjektiivisuuden pakolla. Romaani on toiminut inspiraationa myös samannimiselle elokuvalle.

Helsinkiä ja muuttuvaa maailmaa 90-vuotiaiden silmin: Minna Lindgren ja Ehtoolehto-sarja

Ehtoolehto on helsinkiläinen palvelutalo ja Siiri, Irma sekä Anna-Liisa sen asukkaita. Ikää heillä +90 vuotta per nainen. Minna Lindgrenin kansainvälisen hittitrilogian miljöö ja päähenkilöt eivät ole aivan perinteisimmästä päästä.

Ensimmäisessä osassa Kuolema Ehtoolehdossa (Siltala, 2013) palvelutalossa tapahtuu niin murha, tulipalo kuin kavallusten sarja, ja mummot yrittävät sekä pysytellä kärryillä tapahtumien kulusta että todistelemaan syyttömyyttään niihin. Kirjasarja on hulvaton: maailma ikäihmisten silmin naurattaa ja Lindgrenin kieli on huumorissa napakkaa. Sarja ottaa myös kantaa vanhusten hoidon laatuun, saattohoitoon, eutanasiaan ja muihin elämänvaiheeseen liittyviin kysymyksiin. Samaan aikaan se on lämmin ja hauska kuvaus ystävyydestä, luottamuksesta ja muuttuvasta maailmasta.

Sofi Oksanen's Norma takes the readers to the streets of Kallio.
Show in landscape format
On

Kansainvälistä ihmiskauppaa Kalliossa kevyellä fantasialla kuorrutettuna: Sofi Oksanen ja Norma

Norma Ross on muutoin melko tavallinen helsinkiläisnainen, mutta hänen hiuksensa kasvavat metrin päivässä, niillä on oma tahto ja muitakin omalaatuisia ominaisuuksia. Taikahiukset ovat myös niin hyvälaatuiset, että niistä maksetaan kansainvälisessä hiusbisneksessä hyvin. Hiusbisnes ja sen etiikka ovatkin Suomen kansainvälisesti tunnetuimman nykykirjailijan, Sofi Oksasen, Norma-romaanin (Like, 2015) aiheena. Maagista realismia ja ihmisoikeuksia yhdistävä romaani on kevyempi kuin Oksasen aiempi muun muassa Viron historiaa käsitellyt tuotanto, mutta ei Normakaan lukijaansa purskelematta päästä. Norma vie kauneisihanteiden synkälle puollelle sekä Helsingin Kallion kaduille.

Kurkistus helsinkiläisen kulttuurisuvun kulisseihin: Riikka Pulkkinen ja Totta

Loppukeväinen Helsinki hengittää samaan tahtiin Elsan ja hänen vilkkaan mielikuvituksen omaavan aikuisen tyttärentyttärensä Annan kanssa Totta-romaanissa. Elsa sairastaa terminaalivaiheen syöpää ja muistellessaan elämäänsä tulee kertoneeksi miehensä, Annan isoisän, sivusuhteesta 60-luvulla. Annan mielikuvitus alkaa rakentaa kokonaista maailmaa Elsan ja Martin-papan ympärille, Anna tulee käsitelleeksi omia yksinäisyyden ja rakkaudettomuuden kokemuksiaan.

Urbaania fantasiaa Itä-Helsingistä: Elina Rouhiainen ja Muistojenlukija 

Teini-ikäisellä, kirjojen parissa viihtyvällä Kiurulla on kyky napata muiden ihmisten muistoja kuin lintuja haaviin tarkasteltavakseen. Lukion aloittamista edeltävänä kesänä Kiuru nappaa puolihuolimattomasti muiston, joka vie hänet samankaltaisia kykyjä omaavien romaniveljesten ja intialaistaustaisen genderqueerin seuraan.

Muistojenlukija (Tammi, 2017) on nuorille suunnatun Väki-trilogian avausosa. Se käsittelee monipuolisesti vähemmistö- ja siirtolaisuuskysymyksiä. Kaupunkikuvauksestaan kiitellyn kirjan tapahtumat sijoittuvat erityisesti kesäiseen Vuosaareen.

 

Juurista, häpeästä ja pakomahdollisuudesta: Cristina Sandu ja Vesileikit 

Cristina Sandun Vesileikkien  (Otava 2019) kuusi tyttöä kasvaa kahden joen väliin jäävällä maapalalla, joka ei kuulu mihinkään valtioon. Aikuisina tytöt elävät maapallon eri puolilla, yksi heistä on Helsingissä asuva Anita, joka rakastuu Hämähäkkimieheen. Episodimainen pienoisromaani pohtii juuria, juurettomuutta ja maailmankansalaisuuden kysymyksiä hienovireisesti. Kirjailija on itse kääntänyt teoksensa englanniksi (Sribe, 2012). 

Absurdiin taipuva töölöläinen avioliittoromaani: Philip Teir & Talvisota

Talvisotaa pidetään sotana, jossa molemmat osapuolet voittivat.  Talvisodalla ei tässä yhteydessä kuitenkaan viitata vuonna 1939 alkaneeseen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen sotaan, vaan kuusikymppisen porvarispariskunnan, Maxin ja Katriinan, avioliittoon. Philip Teir on suomenruotsalainen kirjailija ja kulttuuritoimittaja. Hänen esikoisromaaninsa Talvisota on monipuolinen, hauska, hetkittäin tuttuudessaan kuristavakin kuvaus taistelutantereesta, jota avioliitoksi kutsutaan. 

Aerial of the Töölö district at sunset, in which can be seen Temppeliaukio church, the view looking out towards the sea under a gold and pink sky.
Show in landscape format
On

Dystopiatrilleri ja perheromaani samassa paketissa: Jussi Valtonen ja He eivät tiedä mitä he tekevät

Tapahtumapaikkoina Helsinki ja Baltimore. Aluksi on amerikkalainen mies Joe ja suomalainen nainen Alina, jotka rakastuvat. Heille syntyy Helsingin kotiin poika Samuel. Nykyhetkessä on Joe ja hänen uusi perheensä Yhdysvalloissa. Välissä on parikymmentä vuotta. Valtosen paksu romaani He eivät tiedä mitä he tekevät (Tammi, 2014) pitää sisällään monta suurta teemaa: Epäonnistuneen parisuhteen ja vaikean vanhempi-lapsisuhteen lisäksi se käsittelee kulttuurieroja niin valtion kuin sukupolvien välillä sekä eläinkokeita ja niiden etiikkaa. Lähimenneisyyteen sekä lähitulevaisuuteen sijoittuvassa romaanissa globaali markkinatalous on siinä pisteessä, että ihmisten aivoja manipuloidaan luvan kanssa sekä lääkkeillä että teknologisilla laitteilla. Suomen Jonathan Franzeniksi tituleerattu Jussi Valtonen voitti romaanilla Suomen merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, Finlandian. 

Helsinkiä mestarin kynästä: Kjell Westö ja Lang sekä Kangastus 38

Suomenruotsalainen Kjell Westö on yksi rakastetuimmista suomalaisista kirjailijoista sekä Helsingin kuvaajista. Kaupunki tulee seikkaperäisen tutuksi ja kiehtovaksi Westön romaaneiden myötä, sijoittuivatpa niiden tapahtumat nykyaikaan tai 1900-luvun alkupuolelle. Westö on kirjoittanut kymmenkunta romaania, joista englanniksi on käännetty kaksi: Lang sekä Kangastus 38.

Kangastus 38 (Otava & S&S 2013) sijoittuu nimensä mukaisesti vuoteen 1938.
Euroopan tavoin Helsingissä kuohuu, erityisesti asianajaja Claes Thunen elämässä. Thunen vaimo on jättänyt miehen, vieläpä tämän parhaan ystävän vuoksi. Onneksi on Keskiviikkokerho ja sen kokoontumiset kerran kuussa. Eräänä keskiviikkona asianajan apulainen, kirjan toinen keskushenkilö, salaperäinen rouva Milja Matilda Wiik kohtaa menneisyytensä kauhut sattumalta Keskiviikkokerhon kokouksessa. Westö käsittelee romaanissa sodan jättämiä jälkiä ja ihmisten välisen kohtaamisen haasteita. Romaanin on ruotsinkielisestä alkuperäisteoksesta suomentanut Liisa Ryömä.

Lang (Otava & S&S, 2004) kertoja on romaanikirjailija Konrad Wendell, joka kertoo pitkäaikaisen ystävänsä, menestyvän kirjailija-televisiojuontaja Christian Langin tarinaa tämän intohimoisesta suhteestaan mysteerinainen Saritaan. Lukija pääsee aluksi Langin matkassa etsimään Saritaa pitkin Helsingin katuja ja pian ratkomaan rikosta, tai pikemmin sen syitä kuin seurauksia, samoissa maisemissa. Romaanin on ruotsinkielisestä alkuperäisteoksesta suomentanut Katriina Savolainen.

Helsinkiä perheen pienemmille: Hurraa Helsinki! sekä Tatu ja Patu Helsingissä

Tatu  ja Patu, nuo Outolan tunnetut veljekset (2012, Otava) kiertävät railakkaassa kuvakirjassa Helsinkiä Jori-serkkunsa kannoilla. Kuvakirja on täynnä sattumuksia ja tohinaa, jotka esittelevät Helsinkiä alakouluikäisille ja nuoremmille hauskalla ja värikkäällä tavalla. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luoma Tatu ja Patu -sarja on yksi Suomen suosituimmista lastenkirjasarjoista. 

Toinen mainio ja värikylläinen, Helsinkiin upottava kuvakirja on Karo Hämäläisen ja Salla Savolaisen Hurraa Helsinki! (2012, Tammi). Kirja tehtiin Helsingin juhlavuoden kunniaksi vuonna 2012, jolloin Helsinki oli toiminut 200 vuotta Suomen pääkaupunkina ja oli maailman designpääkaupunki. Kuten hyvä muotoilu, ei Hurraa Helsinki! ole vanhentunut vuosien saatossa. Kirja vie lukijansa tutkimusmatkalle Helsinkiin ja tutustuttaa samalla muotoilun maailmaan monipuolisesti.

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Tähän on koottu romaaneja, joissa Helsinki näyttää monipuoliset kasvonsa. Osa sijoittuu tulevaisuuteen, osa sadan vuoden taakse. Teokset on julkaistu 2000-luvulta ja ne on käännetty englanniksi.