Helsingin upeimmat kirjastot

Art and culture in Helsinki
Lead text
Helsingissä on lähes 40 kaupungin ylläpitämää julkista kirjastoa sekä lukuisia tieteellisiä kirjastoja. Nämä sivistyksen turvasatamat tarjoavat sielunruokaa myös arkkitehtuurin ja historian ystäville. Kuusi kauneinta kirjastoamme ovat tässä.
Keskustakirjasto Oodi ilmakuva
Show in landscape format
Off

Oodi

Joulukuun 5. päivä 2018 avattu Keskustakirjasto Oodi on elävä ja toiminnallinen kohtaamispaikka, joka tarjoaa kävijöilleen paikan oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan tarjoamalla tietoa, tiloja sekä uusinta teknologiaa vapaasti kaikkien käyttöön.

Oodi on ollut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke. Sitä voidaankin pitää valtion ja Helsingin lahjana suomalaisille ja satavuotiaalle Suomelle.

Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. Tammikuussa 2012 julkistettuun avoimeen kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun saapui 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa. Marraskuussa 2012 kuusi ehdotusta valittiin kilpailun toiselle kierrokselle, ja kesäkuussa 2013 voittajaksi julistettiin Arkkitehtitoimisto ALA ehdotuksellaan Käännös.

YIT aloitti keskustakirjasto Oodin rakentamisen syyskuussa 2015. Taloon sisältyy monia omaperäisiä, rakentajalta erityisosaamista vaativia ainutlaatuisia ratkaisuja, kuten kaksi teräskaarta, joiden varassa rakennus lepää.

Oodia on suunniteltu käyttäjiä kuunnellen ja osallistaen, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkilaisten toiveisiin ja tarpeisiin. Vuonna 2012 kerättiin satoja kansalaisten kirjastounelmia, ja osallistuvan budjetoinnin avulla helsinkiläiset saivat jakaa rahaa keskustakirjaston kehitysprojekteihin. Erilaiset asiakasraadit ja kehittäjäyhteisöt ovat vuosien varrella olleet mukana tuomassa käyttäjänäkökulmaa Oodin suunnitteluun. Tulevat käyttäjät ovat päässeet kertomaan mielipiteensä esimerkiksi Oodiin tulevista istuimista ja lehtikokoelmasta. Myös kirjaston nimi valittiin avoimella nimikilpailulla. 

Man sitting on a chair between the grand columns of Helsinki Univversity library reading. Bookshelves cover the wall behind him
Show in landscape format
Off

Kansalliskirjasto

Senaatintorin ja Helsingin tuomiokirkon naapurissa sijaitsee yksi Helsingin merkittävimmistä rakennuksista, joka kätkee sisäänsä henkeäsalpaavan kauniin tieteelle omistetun yliopistollisen kirjojen pyhätön. Kansalliskirjaston päärakennus on Suomen 1800-luvun alkupuolen empirearkkitehtuurin tunnetuimpia muistomerkkejä ja oman aikansa julkisten kirjastojen joukossa eurooppalaisittainkin huomattava.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se on myös yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista, joka vastaa muun muassa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa säilyttämisestä. Kirjaston kokoelmiin kuuluu yli kolme miljoonaa kirjaa ja kausijulkaisua.

Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1840. Engel yhdisti omaperäisellä tavalla klassismin kauden aiheita ja viittauksia antiikin maailmaan. Kirjastosalien symmetrinen sijoitus ja pohjakaava on johdateltavissa keisari Diocletianuksen kylpylöistä Roomassa ja julkisivut on järjestetty antiikin temppeliarkkitehtuuria soveltaen.

Kansalliskirjastossa toteutettiin massiivinen peruskorjaus vuosina 2013-2015 ja se avautui uudelleen yleisön käyttöön keväällä 2016. Sisätiloissa toteutuneita muutoksia olivat muun muassa lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen sekä eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi. 

Kirjaston kokoelmiin kuuluu 3 miljoonaa kirjaa ja 3 miljoonaa muuta julkaisua, yhteensä 115 hyllykilometriä aineistoa. Lisäksi kokoelmiin kuuluu valtava digitoitu aineistokokoelma.

Rikhardinkatu library
Show in landscape format
Off

Rikhardinkadun kirjasto

Vuonna 1882 avattu Rikhardinkadun eli Rikun kirjasto on Pohjoismaiden ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus. Siellä pääsee aistimaan sitä, miten työväestölle alettiin tarjota mahdollisuutta itsensä kehittämiseen ja sivistävään vapaa-ajan viettoon.

Uusrenesanssia edustavan kirjaston suunnitteli arkkitehti Carl Theodor Höijer, sama mies joka suunnitteli muun muassa Ateneumin ja Hotelli Kämpin. Rahat saatiin kasaan Helsingin Rouvasväen yhdistyksen koordinoimalla keräyksenä.

Rikun kirjasto toimi Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastona vuoteen 1986 saakka. Se on aktiivinen ja elinvoimainen kirjasto, jonka arkkitehtuurista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta monet tulevat nauttimaan kaukaakin. Rakennuksesta löytyy tunnelmallisia lukunurkkauksia, valoisa lukusali, monenlaisia työskentelytiloja ja komeita näkymiä yli Helsingin kattojen.

Kirjastossa on tietenkin myös kirjoja. Laajojen kauno- ja tietokirjallisuuskokoelmien lisäksi voit tutustua erityiseen, yli 400 taiteilijakirjan kokoelmaan. Kirjaston yhteydessä toimii taidelainaamo, josta voi lainata Helsingin Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia.

Kallion kirjasto 

Näyttävällä paikalla Porthaninkadun päässä kohoava punatiilinen kirjastorakennus on Kallion kaupunginosan keskus. Kirjaston avaaminen vuonna 1912 sai Helsingin kaupunginkirjaston lainaustilastot nousemaan huimiin lukemiin ja kirjaston legendaariset satutunnit toivat yhteen satoja alueen lapsia ja saivat villeimmätkin piltit hiljaisiksi.

Finnish

“Kaikki huoneet ovat hyvin valoisat ja tekevät erittäin miellyttävän vaikutuksen. Ne ovat hauskemmat ja kodikkaammat kuin kaupungin lukusalin. Toivottavasti Kallion ja Sörnäisten lukuhaluiset tulevat tätä uutta valistusajan ahjoa paljon käyttämään ja siinä viihtymään.”

Helsingin sanomat 1.10.1912

Suomen neljänneksi vanhimmassa kirjastorakennuksessa toimiva Kallion kirjasto edustaa myöhäisjugendia jossa on runsaasti klassistisia vaikutteita. Arkkitehti Karl Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun butterfly-mallin mukaisesti.

Kirjaston uumenissa voi hengittää sisäänsä aitoa kalliolaista tunnelmaa. Sieltä voi lainata kirjojen lisäksi myös ukulelen, kanteleen tai vaikkapa mölkky-pelin. Kirjaston sateenkaarihyllystä löytää LGBTQ-aiheista kirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia.

The Helsinki University Main Library in Kaisa House
Show in landscape format
Off

Kaisa-talon kirjasto

Helsingin Yliopiston pääkirjasto on Suomen suurin tiedekirjasto. Vuonna 2012 avattu Kaisa-talo edustaa uutta kirjastoarkkitehtuuria ja siitä on muodostunut paitsi kirjastojen niin myös arkkitehtuurin ystävien vierailukohde Helsingissä.

Monia tunnustuksia saavuttaneen kirjaston tilasuunnittelun johtavana ajatuksena oli yhdistää puhdas kauneus, houkuttelevuus ja toimivuus. Lopputuloksena oli rakennus, joka sulautuu ympäristöönsä ja hyödyntää luonnonvaloa upealla tavalla. Kirjaston suunnittelusta vastasi arkkitehtuurikilpailun vuonna 2008 voittanut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. 

Kirjaston seitsemää maanpäällistä kerrosta yhdistää ovaalinmuotoinen avaus, joka kannattaa ottaa haltuun Fabianinkadun sisäänkäynnin puolelta. Kerrosten läpi vaellettuaan päätyy seitsemännen kerroksen olohuonemaiseen tilaan, josta avautuu upeat näkymät sekä etenkin vanhaan empirekeskustaan. Kirjaston sisustuksesta löytää suomalaisen muotoilun klassikoita Ilmari Tapiovaaralta ja Yrjö Kukkapurolta.

Kirjastossa voit ihailla rakennusta ja ympäröivää kaupunkia, tutkia teoksia, tarkkailla opiskelijoita ja työskennellä. Tarjolla on tuhatkunta työpistettä avoimilla lukualueilla, hiljaisissa lukuhuoneissa, ryhmätyötiloissa ja taukotiloissa. Kirjakahvila palvelee Vuorikadun sisäänkäynnin luona rakennuksen toisessa kerroksessa.

Töölön kirjaston portaikko
Show in landscape format
Off

Töölön kirjasto

Töölön kirjaston on piirtänyt arkkitehti Aarne Ervi. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen Alvar Aallon ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistoissa, kunnes perusti oman toimiston vuonna 1938. Vuonna 1970 avatun kirjaston erikoisuutena oli Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.

Kovassa käytössä olleeseen kirjastoon oli vuosien varrella tarvittu tilaa lisähyllyille, ja osa arkkitehtonisista yksityiskohdista jäi varjoon tai kokonaan hyödyntämättä. Kirjasto peruskorjattiin vuosina 2014-2016 ja samalla kaivettiin esiin alkuperäisiä ratkaisuja, muiden muassa musiikkiosaston alkuperäiset korvan muotoiset penkit. Muitakin anatomisia yksityiskohtia löytyy: jos kirjaston kerrosten välillä kulkevan portaikon alla kääntää katseen ylöspäin, kohtaa korkeuksista katsovan silmän. 

Asiakkaiden toiveesta kirjastoa muutettiin remontin yhteydessä enemmän tapaamis- ja hengailupaikan suuntaan. Helsingin kaupunginkirjaston suurin hiljainen opintosali löytyy toki edelleen. Kirjaston ja viereisen Topeliuksen puiston yhteys palautettiin remontin yhteydessä kun puistoon avautuvat terassit ja pitkät parvekkeet avattiin jälleen käyttöön.

Finnish

Nokkelaa modernistista arkkitehtuuria, valoa, leikkisiä yksityiskohtia ja puiston vehreyttä - mitä muuta kirjastolta voisi kaivata. Koiran, jolle voit lukea ääneen? Niitäkin on Töölön kirjastossa tarjolla erikseen varattavissa olevina hetkinä. 

Helsingin kaupungin kirjastoissa on maksutta saatavilla laajat valikoimat luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa. Käytettävissä on muun muassa langaton internet-yhteys, asiakastietokoneita, sekä erilaisia tieto- ja tulostuspalveluita. Monesta kirjastosta löydät päivän sanomalehtiä myös englanniksi. Kirjojen lisäksi voit lainata esimerkiksi tennismailoja, luistimia, kuulokkeita, suksia, sykemittareita tai soittimia.  Myös matkailija voi hankkia väliaikaisen kirjastokortin (henkilökortti ja osoite tarvitaan).

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingissä on lähes 40 kaupungin ylläpitämää julkista kirjastoa sekä lukuisia tieteellisiä kirjastoja. Nämä sivistyksen turvasatamat tarjoavat sielunruokaa myös arkkitehtuurin ja historian ystäville. Kuusi kauneinta kirjastoamme ovat tässä.