Luonto
Kallahdenniemellä on kaksi luonnonsuojelualuetta, Kallahdenharju ja Kallahdenniemen rantaniitty. Hiekkaisen harjun puusto on näyttävää, vanhaa, korkeaa männikköä. Seassa kasvaa harvakseltaan pieniä lehti- ja havupuiden taimia. Maanpintaa peittävät mustikat, sianpuolukat, variksenmarjat ja muut varvut. Harjun molemmin puolin siintää meri.
Kallahdenniemen rauhoitettu rantaniitty on muodostunut vähitellen maan kohoamisen seurauksena yhdistämään entisen saaren niemen kärjeksi. Maa kohoaa edelleen, tosin hitaasti. Meriveden nousu ja talviset jäät pitävät kasvillisuuden matalana ja estävät alueen metsittymisen. Kasvillisuus on hyvin monipuolista, koska niityltä löytyy kosteus- ja ravinneoloiltaan toisistaan poikkeavia alueita. Vesirajassa kasvaa korkea järviruokovyöhyke, mutta niityn kuivemmat osat ovat matalakasvuisempia. Väriä niitylle tuovat keltamaite, rantakukka ja merinätkelmä. Reuna-alueilla kasvaa matalakasvuista tervaleppää ja mäntyä sekä haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua.
Niemen rannat ovat hiekkarantoja. Ison Kallahden uimaranta on niemen tyvessä ja lähellä niemen kärkeä on Kallahdenniemen uimaranta. Matala ranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Lintujen muuttoaikoina hiekkamatalikko houkuttaa myös lintuja, esimerkiksi telkkiä ja tukkasotkia.
Reitit
Vesialueet Kallahdenniemen ympärillä ovat laajoja matalikoita, joiden hiekkasärkät paljastuvat kun merivesi on alhaalla. Alava Kallahdenniemi on oiva paikka katsella erikoisen korkeita kuin erikoisen mataliakin merivedenkorkeuksia. Hiekkamaana Kallahti on helsinkiläisittäin erikoista, karua valoisaa mäntymetsää.
Polkuverkosto kattaa koko niemen. Huomioithan, että luonnonsuojelualueilla saa liikkua vain teitä ja polkuja pitkin. Talvisin niemen voi päästä kiertämään hiihtäen, jos jäätilanne sen sallii.
Rantaniittyä ja vedenalaisia särkkiä esittelevä Kallahdenniemen luontopolku valmistui 2018.
Historia
Helsingin komein harju, Kallahdenharju, on muodostunut jääkauden lopussa mannerjään reunaan jäätikköjoen uomaan ja suuhun kerrostuneesta hiekasta ja sorasta. Kallahdenniemen tyvellä harjumuodostelma on kapea harjuselänne, joka sen jälkeen levenee ja jatkuu vedenalaisena laajana hiekkamatalikkona ja nousee useina hiekkasaarina merellä.
Kallahdenniemen kärjessä oli 1800-luvulla kalastajamökki. Sen vuokrasi 1871 kesäasunnokseen estetiikan ja kirjallisuuden professori Carl Gustav Estlander (1834–1910). Professori Estlanderin tyttärenpoika arkkitehti Sven Kuhlefelt (1892–1980) osti koko Kuningattaren, eli Kallahdenniemen kärjen, joka oli aluperin saari, 1921, kun 50 vuoden vuokra-aika meni umpeen. Hän rakennutti siellä nykyisin olevan huvilan 1920-luvun alussa. Villiintyneen puutarhan jäljiltä paikalla kasvaa edelleen tammia ja lehmuksia sekä posliinihyasinttejä.
Suuri osa Kallahdenniemen huviloista on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Alue oli tuolloin maaseutua kaukana Helsingistä ja kulku huviloille tapahtui Pohjoissatamasta lähtevillä höyrylaivoilla.
Lisätietoa Kallahdenniemen luonnosta osoitteessa citynature.eu.
Näin pääset
Matka Helsingin Rautatieasemalta metrolla ja bussilla kestää noin 45 minuuttia. Hae reittiohjeet.