Vallisaari - villiä luontoa ja historiaa

Lampi Aleksanterinpatterilta nähtynä.
Lead text
Entiset sotilassaaret Vallisaari ja Kuninkaansaari saivat kehittyä vuosikymmeniä villin luonnontilaisina. Vallisaari on vertaansa vailla myös näköalakohteena; sieltä näkee niin merelle, viereiseen Suomenlinnaan kuin koko Helsingin yli.
Näkymä Vaalisaaren Aleksanterinpatterilta
Show in landscape format
Off

Luonto

Vallisaari ja Kuninkaansaari saivat kehittyä vuosikymmeniä villin luonnontilaisina, kunnes saaret avattiin yleisölle 2016. Ennätyksellinen lajimäärä saarilla kertoo ihmisen ja luonnon rinnakkaiselosta: jotkut lajit ovat hyötyneet ihmisen avoimina pitämistä valleista ja kedoista, toiset maata kalkitsevasta laastista.

Ukonpalko, harmio ja lentokyvytön okakärsäkäslaji (Trachyphloeus scabriculus) ovat esimerkkejä lajeista, jotka ovat saapuneet saareen venäläisten sotilaiden mukana. Venäläistä perua ovat myös komeat istutetut lehmuskujanteet.

Runsas kasvilajisto, tuhat perhoslajia ja monet lepakkolajit kertovat saaren erinomaisista elinoloista. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kävijät ymmärtävät luonnon ainutlaatuisuuden ja malttavat pysyä rakennetuilla reiteillä.

Ukonpalkoja Vallisaaressa.
Show in landscape format
Off

Reitit

Vallisaareen ja Kuninkaansaareen pääsee tutustumaan vain reittejä pitkin. Pysy reiteillä, sillä niiden ulkopuolella on vaarallisia rakenteita, jyrkänteitä ja paikkoja, jotka uhkaavat sortua. Pidäthän erityisesti huolta lapsista.

Valittavana on kaksi reittiä

  • Aleksanterin kierros kiertää Vallisaaren ja on 3 km pitkä
  • Kuninkaansaaren kierros on pituudeltaan 2,5 km ja levittäytyy Vallisaaresta Kuninkaansaaren puolelle.

Lisätietoa ja ohjeita Vallisaaressa liikkumiseen osoitteessa luontoon.fi.

Ihmisiä kävelemässä polulla.
Show in landscape format
Off

Historia

Suomenlinnan rakentamisen aikana 1700-luvulla Vallisaari toimi huoltosaarena, jossa laidunnettiin karjaa ja josta saatiin polttopuuta. Vuosisadan lopulla Vallisaaresta tuli luotsien tukikohta. Vuodesta 1918 aina vuoteen 2012 Vallisaari toimi Suomen armeijan varastoalueena. Enimmillään saarella on ollut noin 300 asukasta 1950-luvulla sekä oma koulu ja kauppa. Merivoimien kantahenkilökuntaa asui saaressa vuoteen 1996 asti.

Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat suurin venäläisten merilinnake Helsingissä. Krimin sodassa elokuussa 1855 englantilaiset ja ranskalaiset vihollislaivat tulittivat mereltä Suomenlinnaa kaikessa rauhassa pari päivää. Suomenlinnan vanhanaikaisilla tykeillä ei kyetty ulottumaan vihollislaivoihin viiden kilometrin päähän. Niinpä Vallisaareen ja Kuninkaansaareen rakennettiin isot uudenaikaiset tykkiasemat. Rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja mukana oli myös suomalaisia työmiehiä.

Ainoa sotatoimi tällä linnakkeella oli kesällä 1906, jolloin parituhatta venäläistä matruusia ryhtyi sotilaskapinaan. Tarkoituksena oli kumota tsaarinvalta ja levittää varuskuntien kapinaliike koko Venäjälle. Parin päivän taistelujen jälkeen Viaporin kapina tukahtui lopulta suuren ruutivaraston räjähdykseen Kuninkaansaaressa.

Lisätietoa Vallisaaren luonnosta osoitteessa citynature.eu.

Näkymä Vallisaareen vuodelta 1952
Show in landscape format
Off
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Entiset sotilassaaret Vallisaari ja Kuninkaansaari saivat kehittyä vuosikymmeniä villin luonnontilaisina aktiivisen sotilashistorian ja yleisölle avaamisen välissä. Vallisaari on vertaansa vailla näköalakohteena; sieltä näkee niin merelle, viereiseen Suomenlinnaan kuin koko Helsingin yli.