Munkkiniemessä on kaikkea, mitä hyvässä kaupungissa pitäisikin olla: kivijalkaliikkeitä, merenranta, raitiovaunu, paljon kaikenikäisiä ihmisiä ja hyvät koripalloseurat.
Munkkiniemi voi nykysilmin näyttää sangen rauhalliselta ja klassiselta kaupunginosalta, mutta sen historia on täynnä mitä villeimpiä visioita.
Alue kuului 1600-luvulta lähtien Munkkiniemen kartanon maihin.
Vuosisatojen ajan se oli eri sukujen hallussa kartanonmaina, kunnes 1900-luvun alussa rohkea ja näkemyksellinen arkkitehti Eliel Saarinen otti sen piirustuspöydälle. Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma olisi tehnyt alueesta eurooppalaishenkisen kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunginosan merkkirakennuksineen ja bulevardeineen.
Vaikka Saarisen suunnitelma toteutui pieniltä osin, voidaan sitä pitää Munkkiniemen kannalta ratkaisevana. Munkkiniemeä alettiin suunnitella oikeana kaupunginosana, jopa alueen sosiaalista rakennetta haluttiin tietoisesti moninaistaa. Katuverkosta Munkkiniemen puistotie ja Huopalahdentie seuraavat Saarisen bulevardien linjoja. Hauskaa historian havinaa on siinä, että tulevaisuudessa jälkimmäistä aiotaan jatkaa pohjoissuuntaan nimenomaan bulevardimaisena katuna.
Saarinen on suunnitellut alueelle Hollantilaisentien rivitalot, jotka ovat lajissaan Suomen ensimmäisiä, ja Kadettikoulun. Muut alueen arkkitehtoniset merkkirakennukset ovat erityisesti Alvar Aallon kynästä lähteneitä. Aalto rakensi Munkkiniemeen kotitalonsa ja ateljeensa, jotka ovat nykyisin suosittuja vierailukohteita ja Aallon perinnön tutkimuksen keskuksia. Aalto suunniteli Munkkiniemeen myös useita asuinkerrostaloja Kelan työntekijöille. 1970-luvulla Einari Teräsvirran suunnittelemalla Hotelli Kalastajatorpalla kokoonnuttiin ETY-kokouksen tiimoilta.
Munkkiniemen ytimen muodostaa Vanha Munkkiniemi. Peruspiiriin luetaan lisäksi etupäässä 60-luvulla rakennetut Niemenmäki ja Munkkivuori, urheilukeskuksestaan tunnettu Talinranta sekä Lehtisaari ja Kuusisaari, jotka yhdistävät alueen paitsi Lauttasaareen myös Espoon kaupunkiin.
Lehtisaaresta löytyy yksi lähiöiden aikakaudelle tyypillinen ostoskeskus kahviloineen ja työhuoneineen. Kuusisaaren tärkein vierailukohde taas on Didrichsenin taidemuseo, jossa modernismin kansainväliset huiput kohtaavat Viljo Revellin hienostuneen arkkitehtuurin.