Alvar Aallon Helsinki

Finlandia Hall

Alvar Aalto (1898-1976) on Suomen kansainvälisesti menestynein arkkitehti. Hän loi pitkän ja monipuolisen uran myös kaupunki- ja huonekalusuunnittelijana sekä Suomessa että ulkomailla. Aallon kansainvälinen maine rakentuu omaperäisestä sekoituksesta hienostunutta modernismia, paikallisia materiaaleja ja henkilökohtaista ilmaisua.

Nämä Alvar Aallon rakennukset löydät Helsingistä:

Alvar Aallon kotitalo, 1934-36

Aino ja Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemen Riihitiellä valmistui syksyllä 1936. Nuoret arkkitehdit yhdistelivät kotitalossaan modernia ja perinteistä ajattelua samalla tavalla kuin muissakin töissään. Aaltojen suunnittelemat huonekalut olivat jo nauttineet kansainvälistä suosiota 1930-luvun alussa, ja pariskunta viimeisteli kotinsa omilla luomuksillaan. Kosmopoliittista tunnelmaa alleviivaavat tunnettujen taiteilijoiden kuten Le Corbusierin, Alexander Calderin ja Poul Henningsenin teokset. Aaltojen kotitalo on kunnostettu rakkaudella ja on auki yleisölle kotimuseona.
Riihitie 20

Ravintola Savoyn sisustus, 1936–37 

Kieltolaki kumottiin vuonna 1932 ja sen jälkeen hauskanpito oli jälleen sallittua Suomessa. Kesäkuun kolmantena päivänä vuonna 1937 Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli otsikolla “Ravintolaviihtyisyyttä Helsingin kattojen yllä”, jossa todettiin, että: “A.Ahlströmin Osakeyhtiön uudessa komeassa suurtalossa Etelä-Esplanadin ja Kasarmikadun kulmauksessa avataan tänään uusin ensiluokan ravintola Savoy, josta kaikesta päättäen tulee muodostumaan pääkaupunkilaisten ja turistien suosima lepohetkenvietto- ja kohtauspaikka.” 

Uuden Ravintola Savoyn sisustuksessa mitään ei jätetty sattuman varaan. Klassisen ja selkeän ravintolasalin ilmeen takana olivat arkkitehdit Alvar ja Aino Aalto. Savoyn sisustustyön toteutti Artek Oy. Arkkitehtien tavoitteena oli luoda intiimi ravintola Helsingin ylle. Seinien ja katon koivuvanerit, Aino Aallon klubituolit sekä Alvar Aallon selkeälinjaiset valaisimet tekivät Savoyn ravintolasalista kotoisan. Ravintola Savoyn tunnetuin sisustuksellinen yksityiskohta on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Savoy-maljakko, joka tunnetaan nykyisin Aalto-maljakkona. 
Eteläesplanadi 14

Finnish

Aallon näkemyksen löytää niin rakennusten muodosta kun pienistä yksityiskohdistakin. 

Erottajan paviljonki, 1951

Paviljonki oli Alvar Aallon ensimmäinen Helsinkiin piirtämä julkinen rakennus. Aalto voitti sota-aikana 1941 Helsingin kaupungin järjestämän kilpailun Erottajan mäen alle rakennettavan pommisuojan sisäänkäynnin suunnittelusta. Aallon alkuperäinen suunnitelma jäi sodan takia toteutumatta ja paikalle rakennettiin vain väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus portaineen. Nykyinen paviljonki rakennettiin vasta 1951. Alvar Aalto halusi muokata kilpailun voittanutta suunnitelmaansa, koska alue toteutettiin vasta vuosia kilpailun ratkeamisen jälkeen. Aallon suunnittelemat liikennejärjestelyt jäivät toteutumatta, ja hänen osuuttaan suunnittelussa ovat vain rakennuksen maanpäällinen osa sekä portaikko.
Erottaja

Insinööritalo 1948-53

Toisen maailmansodan pommitusten jäljiltä Ratakadulla oli tyhjä tontti, johon Alvar Aalto sai 1940-luvun lopulta toimeksiannon toimistotalon suunnitteluun Suomalaisten Teknikkojen Seuralta. Insinööritalon katukerrokseen suunniteltiin ravintola. Talossa on myös kolme maanalaista kerrosta, joista ylimmässä sijaitsee nykyään Club Soho -yökerho. Rakennus suunniteltiin sisustusta myöten Aallon toimistossa; Aalto suunnitteli ns. Käsikranaatti-valaisimensa juuri tähän taloon. Rakennus tuhoutui pahasti tuhopolton seurauksena vuonna 1997, minkä johdosta alkuperäinen sisustus menetettiin lähes kokonaan. 
Ratakatu 9

Rautatalo, 1951, 1955, 1957

Rautatalo rakennettiin alunperin vuosina 1952–55 vuonna 1951 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun jälkeen. Rautatalo on ensimmäisiä suojeltuja moderneja rakennuksia Suomessa. Rautatalon arkkitehtuurin laatu tiivistyy kahteen elementtiin: kadun julkisivuun, joka mukautuu abstraktilla tavalla ympäröiviin rakennuksiin sekä sen tärkeimpään sisätilaan – Marmoripihaan – jonka kahvila oli yhdeksi kokonaisuudeksi suunniteltu taidonnäyte. Marmoripiha toimi tärkeänä kohtaamispaikkana Helsingissä, ja on nyt vuosien tauon jälkeen jälleen avattu yleisölle.
Keskuskatu 3

Riihitien kerrostalot, 1952–54

Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa varten suunniteltu kerrostaloryhmä on sittemmin muuttunut normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi.
Riihitie 12–14

Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63

Alvar Aallon ateljee Munkkiniemen Tiilimäellä toimi alunperin Aallon omana toimistona. Rakennus sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä Aallon kotitalolta, jossa toimisto sijaitsi aiemmin. Kasvavan tilausmäärän myötä toimistolle tarvittiin enemmän työskentelytilaa. Aallon ateljee on arkkitehdin yksi hienoimpia näytteitä 1950-luvulta. Taloon pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella. 
Tiilimäki 20

Kelan pääkonttori, 1953–57

Töölössä sijaitseva Kansaneläkelaitoksen pääkonttori on paitsi 400 työntekijän työpaikka myös poikkeuksellinen arkkitehtuurimonumentti. Asiantuntijat luokittelevat sen Aallon viiden parhaan työn joukkoon. Rakennuksen pääosa valmistui vuonna 1956. 
Nordenskiöldinkatu 12

Kulttuuritalo, 1952–58

Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo Kalliossa toimii tapahtumapaikkana konferensseille, juhlatilaisuuksille, messuille ja konserteille. Aalto-salissa on yhteensä 1452 istumapaikkaa lattian tasolla alakatsomossa sekä nousevassa yläkatsomossa. Alakatsomon tuolit voidaan myös poistaa juhlatilaisuuksia varten. Täyden remontin myötä Kulttuuritalo tarjoaa nyt myös erilaisia kokoustiloja. 
Sturenkatu 4

Stora Enson pääkonttori, 1959–62

Rakennus toimii Stora Enso Oyj:n pääkonttorina. Katajanokalla sijaitseva talo jää Uspenskin katedraalin, Allas-merikylpylän ja SkyWheel-maailmanpyörän viereen. Rakennus ei ole auki yleisölle. 
Kanavakatu 1

Nordea-pankki, 1960–65

Alvar Aalto suunnitteli Fabianinkadun liikerakennuksen vuosina 1960–65. Rakennus on aiemmin tunnettu nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki. 
Fabianinkatu 27-29

Show in landscape format
Off

Akateeminen kirjakauppa, 1968–81

Akateeminen kirjakauppa siirtyi Stockmannin tavaratalon tiloista Alvar Aallon suunnittelemaan uuteen Kirjataloon Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmaan vuonna 1969. Aalto suunnitteli kirjakauppaan poikkeuksellisen sisätilan valkoisesta marmorista. Nykyään tilassa toimii myös kaksi kahvilaa: yläkerran Café Aalto ja katutason Starbucks. 
Keskuskatu 1 / Pohjoisesplanadi 39

Finlandia-talo, 1965–75

Finlandia-talo suunniteltiin vuonna 1962 ja rakennettiin 1967–72. Kongressisiiven ensimmäiset suunnitelmat tehtiin 1970 ja sitä rakennettiin 1973–75. Kauniissa puistossa veden äärellä sijaitseva rakennus on taideteos, joka tiivistää Aallon vision aina pienimpää yksityiskohtaa myöten. Finlandia-taloa pidetäänkin yhtenä Alvar Aallon parhaimmista taidonnäytteistä. Myös Aalto itse piti Finlandia-taloa suunnittelu-uransa riemuvoittona. Kansainvälisestikin tunnettu talo toimii suosittuna kokous-, juhla- ja konserttipaikkana. Finlandia-talossa järjestetään säännöllisesti opastettuja tutustumiskäyntejä yleisölle. Finlandia-talo on suljettu perusparannuksen ajan 2022-2024. Sillä välin palvelee uusi, upea puurakenteinen Pikku-Finlandia Töölönlahden rannalla.
Mannerheimintie 13

Sähkötalo, 1965–75

Sähkötalo suunniteltiin Helsingin Energian pääkonttoriksi Kamppiin vuonna 1973. Sijainti perustuu Alvar Aallon kaavoitussuunnitelmaan vuodelta 1961. Poikkeuksellinen rakennus yhdistettiin vuonna 1939 rakennettuun sähkölaitokseen. 
Kampinkuja 2

Alvar Aallon kädenjäljen näkee Helsingissä myös näissä rakennuksissa ja teoksissa:

Tyyppitalo, 1939, Pirkkola
Osana Messuhallin vuoden 1939 asuntonäyttelyä Aalto suunnitteli Pirkkolan omakotialueelle Tyyppitalon, joka perustuu Aallon ja A. Ahlström Oy:n yhteistyössä kehittämään talotyyppiin. Aallon Pirkkolaan suunnittelema tyyppitalo on jälkikäteen valitettavasti täysin muutettu, eikä sitä enää juuri tunnista alkuperäiseksi.

Asuintalo, 1942, Pitäjänmäki
Aalto suunnitteli 40-luvulla Pitäjänmäelle Strömberg Oy:n tarpeisiin useita taloja. Kaikkia suunniteltuja rakennuksia ei toteutettu ja osa taloista on valitettavasti ehditty purkaa. Kaksi Aallon Strömberg Oy:lle suunnittelemaa taloa on yhä kuitenkin jäljellä. Kornetintie 18:ssa sijaitsevan kaksikerroksisen talon suunnittelusta vastasi tiettävästi pääosin Aino Aalto Alvar Aallon ollessa sodan aikana paljon maanpuolustustoimissa ja opetus- sekä työtehtävissä Yhdysvalloissa. Rakennus suunniteltiin opiskelija-asuntolaksi ja on sittemmin muutettu tavalliseksi asuintaloksi. 
Kornetintie 18 

Asuintalo, 1948
Strömberg Oy:n insinöörien asuinrakennukseksi suunniteltu talo sijaitsee rinteessä ja on kadun puolelta kaksi- ja pihan puolelta kolmikerroksinen. Sotavuosina rakennettu talo on Aallon tuotannossa varsin arkinen. 
Kornetintie 22

Vapaa-ajanrakennus ja sauna, 1952
Alvar Aallon Enso-Gutzeitin (nyk. Stora Enso) henkilökunnalle suunnittelema vapaa-ajanrakennus ja rantasauna. Päärakennus on sisustusta myöten säilynyt lähes alkuperäisenä. 
Ramsinniementie 24

Asuintalo 1952–55
Alvar Aallon suunnittelemia yksityistaloja on Helsingissä vain kaksi: Aallon perheen Munkkiniemessä sijaitsevan oman talon lisäksi Pitäjänmäessä sijaitsee Aallon Alvi Hirvoselle suunnittelema talo. Alvi Hirvonen oli Aallon pitkäaikainen taksikuski, ja arkkitehti vaihtoi suunnittelupalkkionsa taksimatkoihin. Talo on yksityisasunto. 
Pitäjänmäki

Hautamuistomerkit Hietaniemen hautausmaalla:

Usko Nyströmin hauta, 1928: Alvar Aallon entiselle opettajalleen suunnittelema hautakivi. 

Ahto Virtasen hauta, 1937: Alvar Aallon langon ja kollegan hautakivi. Aallon suunnittelema marmorilaatta pystytettiin vasta yli kymmenen vuotta Virtasen kuoleman jälkeen.

Uno Ullbergin hauta: Alvar Aallon kollegalleen Uno Ullbergille vuonna 1944 suunnittelema hautamuistomerkki.

Aino, Alvar ja Elissa Aallon hauta: Alvar Aallon Aino-vaimolleen suunnittelema hautamuistomerkki. Aino Aalto kuoli 1949, ja samaan hautaan haudattiin myös Alvar Aalto 1976 sekä myöhemmin myös Alvar Aallon toinen vaimo Elissa Aalto.

Lisätietoa opastetuista kierroksista ja Alvar Aallosta löytyy osoitteesta alvaraalto.fi.

-----------------------

Lähteet: 
Leena Makkonen: Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä (Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto 2009)
Alvar Aalto säätiö

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Maailmankuulun arkkitehdin Alvar Aallon kädenjäljen näkee Helsingissä monissa kohteissa.