Ensin ilmestyi metroasema, jolla ei jäänyt kukaan pois. Tasan kymmenen vuotta sitten Kalasatamassa, Helsingin itäisen kantakaupungin kyljessä, aivan ydinkeskustan kainalossa. Paikalla oli lähinnä jättömaata ja ankeita toimistorakennuksia. 15 vuoden päästä siellä asuu jo yli 20 000 ihmistä meren ympäröimänä. Maisemat vievät ydinkeskustaan.
Kalasatamaan rakennetaan uutta kaupunginosaa. Sinne ei kuitenkaan rakenneta ainoastaan uusia asuntoja ja toimistoja, vaan paikkaa, jossa ihmiset otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
”Olemme kokeilleet esimerkiksi sotea, jätehuoltoa ja älyparkkeerausta. Meillä on nyt yhdestoista kokeilu meneillään”, kertoo Forum Viriumin ohjelmapäällikkö Veera Mustonen.
Siksi Kalasatamaa kutsutaan älykaupunginosaksi. Se tarkoittaa paikkaa, joka haluaa vastata nopeasti kasvavan kaupungin haasteisiin. Toisin sanoen pyrkimykseen säilyttää Helsinki nopeana ja helppona kaupunkina jatkossakin, kun se kasvaa vauhdilla suuremmaksi.
Ja ei, tämä ei millään tavalla sulje pois tehokkuusajattelua. Yritykset, jotka rohkeasti kokeilevat, tapaavat usein myös muita ja verkostoituvat.
Mutta miksi asioihin osallistumisesta sitten pitäisi kiinnostua – eikö veroja makseta siksi, että joku muu voisi hoitaa sen puolestani?
”Koska tämä on ihan älyttömän hauskaa”, Mustonen sanoo.
”Ihmiset ovat aivan valtavan energisoituneita siitä, että ollaan yhdessä luomassa jotakin uutta. Tässä itse asiassa käy päinvastoin, että kun kaupunginosaa kehitetään fiksuksi, ihmiset jatkossa säästävät aikaa tunnin päivässä.”
Nimittäin kun asiat toimivat fiksusti ja joustavasti, ihmisiltä vapautuu aikaa johonkin arvokkaampaan kuin arjen itsensä pyörittämiseen.
Teksti: Antti Pikkanen