Muisto ensimmäisen oman yrityksen perustamisesta kertoo suomalais-israelilaisesta Aviv Junnosta paljon Helsingin startup-skenestä.
"Piirit ovat aika pienet, ihmiset tuntevat toisensa, ja siksi yksi kädenpuristus saattaa olla riittävä. Esimerkiksi Israelissa olisi pitänyt kirjoittaa sopimus", Junno sanoo. Helsingissä ilmapiirissä on luottamusta.
Kun Junno palasi Helsingin Kallioon maailmalta puoli vuotta sitten, kaikki tuntui sitten edellisen Suomessa asumisen muuttuneen. Ihan kuin Suomi olisi kokonaan toinen maa.
”Pari vuotta sitten en olisi edes suositellut tätä maata kasvuyrittäjälle, mutta nyt Suomi on mielestäni siihen paras paikka”, sanoo Junno.
Mitä ihmettä siis oli tapahtunut?
Pääkaupunkiseudun startup-ringissä on nyt useita näkyviä ja vaikutusvaltaisia pelureita. Yhä tärkeitä ja keskeisiä ovat opiskelijayhdistys Aaltoes, sen päämaja, kiihdyttämö ja työtila Startup Sauna sekä tietenkin Slush. Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian StartUp School-ohjelma kannustaa opiskelijoitaan yrittäjyyteen antamalla opintopisteitä esimerkiksi oman liiketoimintasuunnitelman tekemisestä. Uusin tulokas on työtila ja -yhteisö Maria 0-1, joka avautui tänä vuonna entiseen sairaalaan.
"Tärkeintä on kuitenkin niiden luoma lämmin ja avulias kulttuuri. Ne muodostavat yhdessä toisiaan tukevan verkoston", sanoo Startup Saunan markkinointivastaava Jan Bubienczyk.
“Olen itse opiskellut Haaga-Heliassa, missä osallistuin Startup Schoolin toimintaan. Sitten olin vapaaehtoisena järjestämässä tapahtumia Aaltoesissä vuoden ajan, ennen kuin minut palkattiin Saunaan. Slushin kanssa olemme kuin samaa perhettä: teemme yhteisiä juttuja, jaamme kontaktit ja resurssit. Mariaa pyörittää nyt Voitto Kangas, hän on ollut järjestämässä Slushia ja on entinen Startup-säätiön asiamies, jonka alla mekin olemme.”
Se, että kaikki tuntevat toisensa, on suuri etu, sanoo Bubienczyk. Kaikki ovat osa samaa ekosysteemiä, jossa kaikki jakavat tietoa ja toisten apu on aina käden ulottuvilla. Nuoressa ja innostuneessa yhteisössä kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös riippuvaisia toisistaan.
Yhteistyö on kannattavampaa kuin kilpailu.
”Suomessa on mahdollista tehdä asioita yhdessä”, Bubienczyk sanoo.
Saman on huomannut Aviv Junno. Hän vertaa Suomea toisen kotimaahansa Israeliin, missä yrittäjät ovat Junnon mukaan häikäilemättömiä: mikään ei pysäytä heitä, luovuttaminen ei ole vaihtoehto ja keskinäinen kilpailu kirittää eteenpäin.
Jos israelilainen startupyrittäjä haluaa tapaamisen jonkun tahon kanssa, hän soittaa sinne 50 kertaa. Jos hän tarvitsee rahoitusta, hän käy puhumassa tuhannelle sijoittajalle, ei kymmenelle.
Se auttaa menestymään, mutta kääntöpuolena on aggressiivinen kulttuuri, jossa pärjätäkseen pitää olla vahva.
Helsingissä kilpailevien yhteisöjen sijaan startuppien ekosysteemi on yksi ja sama, ja sitä määrittää keskinäinen luottamus, sanoo Junno. Yrittäjälle se tarkoittaa sitä, että kädenpuristukseen voi luottaa.
Mutta johtavatko pienet piirit siihen, että uusien tekijöiden on vaikea päästä mukaan?
Eivät, sanoo Jan Bubienczyk.
“Kulttuurissamme on kyse jokaisen halukkaan mukaan ottamisesta. Tekemistä riittää kaikille, ja joka vuosi otamme ohjelmistoomme myös jotain aivan uutta.”
Osallistuakseen ei tarvitse olla Aalto-yliopiston opiskelija, vaan muutkin voivat tulla Otaniemeen entisessä teollisuushallissa sijaitsevaan työskentelytilaan tervehtimään ihmisiä. Melkein 24/7 joku Aaltoesin porukasta on paikalla, hän sanoo.
Myös Aviv Junno kehuu kulttuuria avoimeksi ja avuliaaksi. Hänellä on toimistotila entisessä sairaalassa Mariassa.
When I was looking for people to test by beta app, I simply went around the offices here and asked people if they could download it. And everyone did.
Ja kun Junno on ottanut yhteyttä sijoittajiin, jokainen on kuunnellut, mitä hänellä on sanottavana.
Aviv Junno meni vetämään hihasta startup-tapahtumassa ensimmäistä sijoittajaansa muutama vuosi sitten, ja vastaus oli epäilevä: “Jos saat tuon idean lentoon, ostan sinulle kaljan.”
Joka viikko neljän kuukauden ajan Junno lähetti sijoittajalle sähköpostia edistyksestään ja kertoi, mitä oli oppinut.
Aina siihen asti, että sijoittaja muutti mielensä. Kaljan ostamisen sijaan hänestä tuli yrityksen osakas.
Teksti: Tiiamari Pennanen