Kun israelinsuomalainen startup-yrittäjä Aviv Junno tapasi Reaktor Venturesin toimitusjohtajan Oskari Kettusen, hän tajusi, kuinka paljon Suomi ja Helsinki olivat reilussa kolmessa vuodessa muuttuneet.
Reaktor Ventures on maineikkaan ohjelmistoyritys Reaktorin sijoitusyhtiö. Se sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin sekä ottaa heidät siipiensä suojaan.
Junno oli sopinut tapaamisen ihan muissa merkeissä, mutta sen loppupuolella hän kysyi, voisiko kysyä Kettusen mielipidettä yhdestä jutusta. Junno näytti kaverinsa kanssa luomansa sivuston, joka kerää internetin sisältöä kanaville, joita voi katsoa perinteisen kaapelitelevision tapaan.
Kettunen tarjosi suorilta käsin kuusinumeroisen summan ja kysyi, miten on – jos saatte rahat, aloitatteko yrityksen? Muutamaa kuukautta myöhemmin yritys, Neverthink, lanseerattiin. Nyt sillä on 15 työntekijää.
Muutokseen on ollut monta syytä.
1. Slush veti riskirahoittajia Suomeen
Kansainväliseksi kulttiseminaariksi ja Euroopan suurimmaksi startup-tapahtumaksi kasvanut Slush on ollut rahoituskulttuurille iso juttu. Teatraalisine lavastuksineen, neonvaloineen ja iltabileineen Slush muistuttaa enemmän festareita kuin teknologiaseminaaria.
“Sillä on ollut iso merkitys siinä, että ulkomaisten sijoittajien rahaa tulee Suomeen ja täällä toimiviin yrityksiin”, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen operatiivinen päällikkö Jonne Kuittinen sanoo.
Yksi iso muutos on, että se Piilaaksosta tuttu riskisijoittamisen malli, jota Reaktor Ventureskin tekee, on tullut Helsinkiin. Yhä useampi haluaa sijoittaa aikaisen vaiheen startupeihin.
Vuonna 2016 suomalaiset kasvuyritykset saivat riskirahoitusta enemmän kuin koskaan.
Se on 42 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaiset sijoitukset tuplaantuivat: 216 miljoonaa euroa tuli ulkomaisilta sijoittajilta, joiden joukossa on pääomasijoittajien lisäksi isoja korporaatioita, varainhoitoyrityksiä ja bisnesenkeleitä.
“Huikea nousu kertoo siitä, että suomalaiset startupit ovat laadullisesti päässeet sellaiselle tasolle, että ne kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia”, toteaa Kuittinen.
Se taas johtuu useasta, toinen toisiaan ruokkivasta seikasta: Slushista, elävästä startuppien ekosysteemistä – ja innokkaista ja aikaansaavista sarjayrittäjistä.
The breathtaking increase reflects how the quality of Finnish startups has reached a level that is interesting to foreign investors.
2. Sarjayrittäjät keräsivät kokemusta
Yksi syy kasvuun on yksinkertaisesti sekin, että aikaa on ehtinyt kulua. Kenttä on ehtinyt kypsyä sen verran, että nyt mukana on myös sarjayrittäjiä, jotka tekevät toista tai kolmatta firmaansa. Se tuo mukaan myös kokemusta.
“He tietävät kasvun pullonkauloja, osaavat välttää kivikkoja ja saavat yrityksen nopeammin liikkeelle”, sanoo Jonne Kuittinen.
Nykyään Suomen bisnesenkeliverkosto FiBAN on yksi Euroopan suurimpia ja aktiivisimpia. Kun se perustettiin vuoden 2011 alussa, mukana oli parisenkymmentä enkelisijoittajaa. Nyt jäseniä on jo 566.
Neljän vuoden aikana verkoston bisnesenkelien tekemät sijoitukset suomalaisiin startuppeihin ovat kasvaneet liki 30 miljoonaa eurolla: viime vuonna bisnesenkelit sijoittivat yhteensä 53 miljoonaa euroa 324 suomalaisyritykseen.
Verkoston puheenjohtajan Torsti Tenhusen mukaan viime vuoden lukujen valossa Suomea voi jo sanoa “Startup Nationiksi”, startuppien kansakunnaksi.
3. Valtio alkoi ymmärtää kasvuyrityksiä
Myös valtio on muuttunut, sanoo Aviv Junno. Nyt se tajuaa, mistä kasvuyrityksistä on kyse ja haluaa tukea niitä. Junno kertoo konkreettisen esimerkin: Kun Neverthink sai ensimmäisen rahoituksensa, Tekesillä meni vain viikko saada yritykselle toinen, 50 000 euron arvoinen rahoitus.
Startuppien rahoitus on helpottunut ylipäätään. Jos kasvuyritys kerää vähintään 30 000 euroa omaa rahaa, se voi hakea 50 000 euron lisärahoitusta teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta Tekesiltä ilman, että joutuu antamaan omistusosuutta firmasta vastineeksi. Niin sanottu TEMPO-rahoitus on julkista tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Sen jälkeen voi saada Tekesiltä jopa satojen tuhansien eurojen vakuudettoman yrityslainan alhaisella korolla.
”Tämä on todella poikkeuksellista”, sanoo Aviv Junno.
Muutos rahoituskulttuurissa on ollut monelle firmalle se kynnysjuttu: viimeistään se on saanut ne pysymään Suomessa.
Teksti: Tiiamari Pennanen