Arboretum

1800-luvulla aina 1900-luvun alkupuolelle asti kaikilla itseään kunnioittavilla kartanonomistajilla oli oma arboretuminsa. Niskala oli Jakob Kavaleffin taimitarhojen näytemaa-alue, esittelypuisto. Kavaleff piti erityisesti havupuista ja niiden erikoismuodoista. Hän hankki siemeniä ja taimia ulkomailta ja kokeili niitä taimitarhallaan sekä puulajipuistossa. Arboretumin ensimmäiset istutukset tehtiin 1905. Alue siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen v. 1961.

Arboretumin puulajikokoelmaa on täydennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana runsailla uusilla istutuksilla. Tällä hetkellä Niskalassa kasvaa yli 750 lajia ja lajiketta, jotka ovat peräisin eri puolilta maailmaa. Uusien opasteiden, infotaulujen ja polkujen avulla kävijät voivat tutustua alueeseen ja sen mielenkiintoiseen puuvartiseen lajistoon. Aluetta kiertää myös Tunne puut -luontopolku, jossa on hauskaa tietoa puista niin lapsille kuin aikuisillekin.

Entisillä Meilahden kartanon peltomailla Johannesbergintien ja Meilahdentien välissä, kolmen kallion välisessä laaksossa, sijaitsee erityisen runsaslajinen Meilahden puistoarboretum. Täällä runsaan kolmen hehtaarin kokoisessa rauhallisessa ja rehevässä puistossa esitellään rakennetun ympäristön puita ja pensaita. Puu- ja pensaslajeja on yli 300 ja pensasruusuja reilu satakunta. Arboretum on perustettu puisto-osaston toimesta vuonna 1967 tutustumis- ja havaintopuistoksi kaikille kasveista kiinnostuneille. Tunnistamisen helpottamiseksi puissa ja pensasryhmissä on nimikyltit.

Meilahden arboretumin erikoisuus on pensasruusulajikkeiden kokoelma, rosarium.

Viikin arboretum, puulajipuisto, on perustettu vuonna 1969 pääasiassa dendrologian eli puulajitieteen tutkimusta ja opetusta varten. Samalla se on osa kaupungin erittäin suosittua Vanhankaupunginlahden ulkoilu- ja virkistysaluetta. Viikin arboretum on noin 20 hehtaarin suuruinen alue, jolla kasvaa sekä kotimaisia, että Suomessa menestyviä ulkomaisia puu- ja pensaslajeja. Ulkomaiset lajit ovat kotoisin pohjoiselta pallonpuoliskolta Suomea mahdollisimman paljon muistuttavilta alueilta. Nykyään alueella kasvaa noin 250 eri puu- ja pensaslajia.

Haagan Alppiruusupuisto eli tuttavallisesti Rodopuisto, on ainutlaatuinen helmi Helsingin puistojen kirjossa.Puisto on samanaikaisesti yleisölle avoin puisto ja yliopiston kasvinjalostuksen koealue. Puisto on kaksiosainen. Eteläosassa kasvavat ikivihreät alppiruusut. Lehtensä pudottavat puistoatsaleat on istutettu alueen pohjoispäähän, voimalinjan toiselle puolen. Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Atsaleat aloittavat kukintansa ensin ja osa niistä kukkii vielä alppiruusujen jo lopetettua, juhannuksen jälkeen. Kukinta ei ole yhtä runsasta joka vuosi. Yleensä yltäkylläistä kukintaa seuraa vaatimattomampi vuosi. Männyt luovat katon pensaiden kukkaloistolle. Kukinta-aikaan tämä upea nähtävyys houkuttelee paikalle tuhansia helsinkiläisiä ja puutarhaentusiasteja.