Tekoälyn uhkakuvia kumoamassa

Meeri Haataja sits on a chair, cross legged and hands on one knee, smiling at the camera in front of a white wall filled with a projection of old toy robots.
Lead text
Helsinkiläiset startupit kehittävät tekoälyä, joka on käyttäjilleen turvallista. Eettisesti toimiva tekoäly ei korvaa ihmisen inhimillistä otetta vaan tarjoaa apua ja tukea päätöksentekoon.
Saidot application open on laptop
Show in landscape format
Off

Saidot valvoo älyteknologian riskejä

Mikä: Vuonna 2018 Suomessa perustettu yritys kehittää teknologiaa, joka edistää tekoälyn hallintaa ja läpinäkyvyyttä. Perustajilla on pitkä kokemus tekoälyn kehittämisestä ja tietosuojasta. Teknologia on beta-vaiheessa, jossa sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Mitä: Saidotin teknologian avulla yritykset voivat luoda tekoälysovellusten riskienhallintaan ja dokumentointiin soveltuvan rekisterin. Palvelun ansiosta yritys voi ennaltaehkäistä tekoälyyn liittyviä riskejä. Sovelluksen toimintaa voidaan avata yrityksen sidosryhmien, kuten asiakkaiden, työntekijöiden ja jatkossa myös viranomaisten arvioitavaksi.

Teknologia auttaa yrityksiä täyttämään myös valmisteilla olevan EU:n tekoälysääntelyn vaatimukset. Teknologia on skaalautuvaa eli se sopii kaikenkokoisten yritysten käyttöön. Saidotilla on asiakkaita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Yksi asiakkaista on Helsingin kaupunki.

”Unelmamme on, että yrityksestämme voisi tulla merkki luotettavasta tekoälystä. Haluamme edistää ymmärrystä siitä, että teknologialla voi tehdä todella paljon hyvää. Sokea luottamus ei kuitenkaan toimi, vaan tarvitaan tekoälyn laaduntarkkailijoita ja avointa kommunikaatiota teknologian toimintatavasta sekä sen rajoitteista”, Saidotin perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja toteaa.

Silo AI visualisation, where a car that has been highlighted by a blue ring looks to turn to the left at a busy crossroads, pedestrians crossing are framed by blue boxes. This scene is shown but the image darkens to black the further away from the center you get.
Show in landscape format
Off

Silo AI on Pohjoismaiden suurin tekoälykeskittymä

Mikä: Vuonna 2017 perustettu yksityinen tekoälylaboratorio, jonka ydintiimi koostuu maailmanluokan tekoälyammattilaisista. Helsinkiläinen yritys on tuplannut sekä henkilöstömääränsä että liikevaihtonsa joka vuosi. Se työllistää nykyisin 150 henkilöä viidessä eri maassa.

Mitä: Silo AI tarjoaa tekoälyyn liittyviä, yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja yrityksille. Tekoäly ei ole tuote, jonka voi ostaa suoraan kaupan hyllyltä, vaan se pitää aina sovittaa kuhunkin käyttötarkoitukseen. Silo AI auttaa yrityksiä kehittämään omaa tekoälyteknologiaansa. Projekteja on tehty suurten kansainvälisten yritysten kanssa, ja ne ovat koskeneet esimerkiksi älykästä liikennettä, raskasta teollisuutta, terveydenhuoltoa ja kaupungin infrastruktuuria.

”Meillä on maanläheinen lähestymistapa: haluamme tehdä tekoälyä ihmisille. Teknologia ei tule korvaamaan ihmistä, vaan se auttaa meitä. Tekoäly voi toimia päätöksenteon tukena, mutta ihmisillä on edelleen viimeinen sana ja vastuu. Tavoitteenamme on olla tekoälyn lippulaiva Euroopassa”, sanoo Silo AI:n toimitusjohtaja ja perustaja Peter Sarlin.

Standing at the start of a small pier, it ends a few metres ahead where a ladder drops into what is a large lake, hills and trees surrounding it on the horizon. It's a sunny but partly cloudy day.
Show in landscape format
Off

Neurofluxin keksintö paljastaa jätevesiverkoston heikkoudet

Mikä: Helsingin seudun ympäristöpalveluiden innovaatiokilpailusta alkunsa saanut pilvipalvelu, jonka ympärille kehittyi vuonna 2018 yritys. Neurofluxin ohjelma auttaa vesilaitoksia hyödyntämään dataa, joka kertoo järjestelmän ongelmista ja puutteista. Ohjelma on käytössä useilla kotimaisilla vesilaitoksilla, ja suunnitelmana on laajentua kansainvälisille markkinoille.

Mitä: Neurofluxin älyteknologia hyödyntää vesilaitosten olemassa olevaa mittaristoa. Verkostoon asennettujen sensorien tuottama data valui aiemmin valtaosin hukkaan, mutta Neurofluxin ohjelmiston avulla se saadaan helposti hyödynnettävään muotoon. Ohjelma paljastaa esimerkiksi tukokset ja sen, jos verkostoon pääsee valumaan puhdasta vettä.

”Suuri osa jätevesiverkostoista on ikääntyneitä ja huonossa kunnossa. On maailmanlaajuinen ongelma, että sadevedet vuotavat verkostoon. Noin puolet vedenpuhdistamolle menevästä vedestä ei kuuluisi sinne. Meidän avullamme ongelman voi korjata ja vesilaitosten toimintaa voi tehostaa puolella. Jos puhdistetun veden määrää voidaan laskea huomattavasti, se on selvää säästöä sekä lompakolle että luonnolle”, Neurofluxin toimitusjohtaja Tuomas Koskinen kertoo.

Zenrobotics mechanical robot arm in factory sorting waste from a conveyor belt as it hangs above it. The machine itself is a black box with metal claws attached beneath it.
Show in landscape format
Off

ZenRoboticsin älyrobotit lajittelevat jätteitä

Mikä: Vuonna 2007 Aalto-yliopiston tutkijat etsivät kehittämälleen tekoälylle käyttökohdetta teollisuudesta. Sellainen löytyi jätealalta, ja yritys laitettiin pystyyn samana vuonna. Nykyisin helsinkiläisyrityksellä on 70 työntekijää ja asiakkaita lähes 20 maassa.

Mitä: ZenRobotics oli ensimmäinen yritys maailmassa, joka keksi soveltaa tekoälyllä toimivaa robotiikkaa jätteenkäsittelyyn. Se valmistaa robottikäsiä, jotka tunnistavat ja lajittelevat jätteitä. Robottien avulla jätevirrasta on mahdollista saada talteen arvokasta ja kierrätyskelpoista materiaalia. 

”ZenRoboticsin missio on mullistaa kierrätysala ja edistää kiertotaloutta digitaalisaation ja automatisaation avulla. Älykkään robotiikan ja datan ansiosta kierrätyslaitokset voivat poimia yhä puhtaampia ja arvokkaampia materiaaleja jätevirrasta. Näin laitokset voivat kasvattaa bisnestään, parantaa työturvallisuutta sekä edistää kiertotaloutta”, sanoo ZenRoboticsin markkinointijohtaja Tuuli Mäkelä.

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Tekoäly on ollut polarisoiva aihe, ja ihmiset ovat skeptisiä että, mitä se todella merkitsee ihmiskunnalle.