Kim Ohrling
Lincoln Kayiwa: Täällä voin luoda oman rytmini
Finnish
Pidän siitä, että Helsinki ei ole kaupunkina liian suuri mutta kuitenkin tarpeeksi iso, jotta täältä voi löytää arjen helmiä. Helsinki on kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva paikka, jossa on paljon viheralueita ja missä voi nauttia sekä työstä että asumisesta.
Ugandalaissuomalainen suunnittelija Lincoln Kayiwa nauttii Helsingin tarjoamasta tasapainoisesta elämästä.
Opiskelin Ugandan Makerere-yliopistossa, jossa vieraileva professori luennoi kerran ryhmällemme postmodernista muotoilusta. Puolet 50 sivusta käsitteli suomalaisia suunnittelijoita kuten Alvar Aaltoa, Eero Saarista ja Eero Aarniota. Pidin heidän suunnittelustaan ja mielenkiintoni heräsi: Miten on mahdollista, että noin pienestä maasta on tullut niin monta maailmankuulua suunnittelijaa?
Saavuin Helsinkiin aloittaakseni maisteriopinnot Aalto-yliopistossa. En ollut koskaan aiemmin kokenut samanlaista vapautta opiskelijana. Alusta asti meitä kannustettiin löytämään omat vahvuutemme ja valitsemaan itse kursseja, joista olisi meille myöhemmin mahdollisimman paljon hyötyä. Se oli arvokasta.
Olin onnekas, että pystyin tekemään maisterintyöni kaupallisena yhteistyöprojektina erään yrityksen kanssa. Se antoi minulle rohkeutta jatkaa uraani yrittäjänä. Samoihin aikoihin tutustuin myös nykyiseen avovaimooni ja asetuin aloilleni. Suomesta tuli koti.
Tilaa luovuudelle ja keskittymiselle
Luovana tekijänä sitä tarvitsee kaiken mahdollisen hengitystilan ideoillensa, ja koen että sen Suomi pystyy tarjoamaan. Täällä on myös hyvä olla yrittäjä. Iso-Britannian kaltaiset maat saattavat olla talousalueeltaan suurempia, mutta niissä on myös enemmän kilpailua. Suomessa jalansijan saavuttaminen on helpompaa.
Pidän siitä, että Helsinki ei ole kaupunkina liian suuri mutta kuitenkin tarpeeksi iso, jotta täältä voi löytää arjen helmiä. Helsinki on kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva paikka, jossa on paljon viheralueita ja missä voi nauttia sekä työstä että asumisesta. Minulla on toimisto kotonani ja vitsailemme vaimoni kanssa, että teen töitä usein 24/7. Päämarkkina-alueeni muotoilutuotteilleni on Yhdysvallat, joten aikaeron vuoksi teen joskus enemmän töitä öisin kuin päivisin. Jos olen istunut tuntikaupalla kotona ja tarvitsen happea piristyäkseni tai oikoakseni ajatuksiani, astun vain ovesta ulos ja alan kävellä. Meri on ihan kotiovemme lähettyvillä.
Helsingissä on ok käpertyä koloonsa
Helsingissä voin sovitella itselleni sopivan elämänrytmin. Jos haluan päivääni menoa, niin aina löytyy näyttelyiden avajaisia tai kavereita, joita tavata. Jos olen kiireinen ja haluan keskittyä tiettyyn projektiin, voin vetäytyä omiin oloihini, eikä sitä tarvitse selitellä kenellekään. Suomi tunnetaan hiljaisuudestaan. Rakastan tätä kahtiajakoa, että voin olla aktiivinen tai käpertyä itseeni olostani riippuen.
Kesti muutaman vuoden, että opin suomen kieltä tyydyttävästi. Nykyisin oppimista tapahtuu koko ajan, esimerkiksi silloin, kun lasteni kavereita tulee meille kylään. Joissain maissa saatetaan naurahtaa, jos joku yrittää puhua paikallista kieltä sitä täysin osaamatta. Suomessa ollaan iloisia, jos koettaa puhua suomea. Yksi parhaista asioista uudessa maassa asumisessa on, että kannustetaan tulemaan osaksi yhteiskuntaa.
Inspiroivimmat paikkani:
Select any filter and click on Apply to see results
"Meripuisto alkaa aivan kotioveltamme, tuo pitkulainen pätkä maata meren äärellä. Suuntaan mielelläni sinne, kun tarvitsen happihyppelyn työrupeaman päätteeksi. Toisin kuin lähistöllä oleva Kaivopuisto, Meripuisto on tasainen ja sieltä näkee joka suuntaan: Yhdellä puolella on meri ja toisella puolella vanhoja taloja ja viheralueita vanhoilla puilla, lenkkeilijöitä sekä koiranulkoiluttajia."
"Kerään suomalaista taidetta ja muotoilua ja tykkään käydä gallerioissa. Tapanani on piipahtaa Artek 2nd Cyclessa sanomassa hei ja juttelemassa paikan pitäjien kanssa. Huomaan joka kerta jotain uutta selatessani heidän valikoimaansa. Käyn siellä myös oppimismielessä: Henkilökunta tuntee hyvin esimerkiksi Aino Aallon lasit ja Lisa Johansson-Papen valaisimet. Kun etsimme nykyiseen kotiimme uutta sohvaa, löysin sen täältä."
"Kun haluan hikoilla, suuntaan Taivallahden tenniskeskukseen Töölössä. Sovin sinne treffit usein kaverin kanssa, jotta voimme samalla vaihtaa kuulumisia. Pidän siitä, että tennishalli aukeaa aikaisin ja on auki myöhään. Pelata voi vaikka aamuseitsemältä tai iltayhdeltätoista. Usein kävelen tai hölkkään Taivallahteen, mutta matka taittuu kätevästi myös bussilla. Tenniksen jälkeen oloni on aina kevyt ja hyvä."
"Jos haluan rentoutua kunnolla, juhlia tai tavata ystäviä, suuntaan Ravintola Teatterin VIP-tilaan. Siellä kohtaa erilaisia ihmisiä yrittäjistä kansanedustajiin, paikallisiin ja kansainvälisiin julkkiksiin, kavereihin ja tuttaviin. Yllätyn joka kerta siitä, kehen ravintolassa törmää."
"Vähintään neljä kertaa vuodessa käyn Kansallisoopperassa ja Kansallisbaletissa. Uuden pääjohtajan Gita Kadambin toimikaudella monimuotoisuus on ollut silminnähtävää, erityisesti rodun ja iän puolesta. Yleisön mahdollisuus arvostaa rodullistettujen (POC) esiintyjien yhtäläistä taituruutta saa minut ylpeäksi ja luo kokemuksen kuulumisesta. Viimeaikaisista esityksistä olin erityisen vaikuttunut Ima Iduozeen koreografian ohella kreikkalaissuunnittelija takisin lavastuksesta nuoren monilahjakkuuden Jussi Nikkilän ohjaamassa Don Giovannissa. Esityksen tunnelma oli tuore ja kansainvälinen."