Tarja Halosen puisto on pieni puisto Helsingin kaupunginteatterin edustalla Kalliossa. Puisto nimettiin Tarja Halosen puistoksi presidentin 70-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2013. Puistossa sijaitsee myös kuvanveistäjä Kari Juvan teos Thalia ja Pegasos (1970).
Rakenteilla olevasta Hyväntoivonpuistosta tulee Jätkäsaaren vihreä sydän. Valmis puisto on 88 metriä leveä ja reilun kilometrin mittainen eli Esplanadin puiston levyinen, mutta kokonaisuudessaan yhtä suuri kuin Kaivopuisto.
Hyväntoivonpuisto on omiaan lasten leikkeihin, nurmikolla lepäilyyn ja pelailuun. Puistoon tulee useita lasten leikkipaikkoja, joista osa on kaikille avoimia.
Hyväntoivonpuisto on paitsi virkistysalue, myös keskeinen kevyen liikenteen kulkuväylä. Tärkein kävely- ja pyöräreitti kulkee puiston keskellä ja yhdistää Ruoholahden Jätkäsaaren kautta merenrantaan. Puiston poikki kulkee yhdysreittejä ja erilaisia oikopolkuja pääväylälle.
Patterimäki on metsäinen kalliomäki, jolla kasvaa eri-ikäistä ja monilajista metsää. Puiston tekee erikoiseksi ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue, jonka läheisyyteen on muodostunut kasvillisuudeltaan arvokas ketoniitty. Puistossa on myös Ursan aurinkokuntamalli, jonka keskus, aurinko, sijaitsee mäen laella. Puiston kaakkoiskulmassa on suosittu leikkipaikka.
Vallilan siirtolapuutarha on Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta lähimpänä kaupungin keskustaa. Yksi Suomen pienimmistä museoista, Siirtolapuutarhamuseo, sijaitsee Vallilan siirtolapuutarhassa, Mansikkapolku 93:ssa. Kalustettu siirtolapuutarhamökki on vuodelta 1932.
Strömberginpuisto on Pitäjänmäen ja koko Helsinginkin puistojen helmi. Nimensä se on saanut sähköteollisuutemme uranuurtajajan, vuorineuvos Gottfrid Strömbergin mukaan. Puisto on luonnonarvoiltaan ja myös kulttuurihistoriallisesti arvokas. Se on aikoinaan kuulunut Talin kartanon alueisiin. Puiston keskeinen elementti on Mätäjoki, joka koskineen ja lampineen tarjoaa merkittäviä virkistysmahdollisuuksia. Puistossa on runsas kasvilajisto.
Kolmikulma, tai Dianapuisto, on pieni, kolmion muotoinen puisto keskustassa jota rajaavat Yrjönkatu, Uudenmaankatu ja Erottajankatu.
Puistossa on kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnittelema vuonna 1928 valmistunut veistos, Tellervo, Tapion tytär, joka kuvaa metsän jumalatar Tellervoa heittämässä keihästä. Patsasta on alusta asti kutsuttu myös nimellä Diana antiikin tarustojen metsästyksen jumalattaren mukaan. Tästä puisto on saanut yleisen kutsumanimensä Dianapuisto.
Tähtitorninvuori (tai Tähtitorninmäki) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä. Mäki on suurimmaksi osaksi puistoa, mutta siellä sijaitsee myös muutamia rakennuksia kuten esim. vuonna 1834 valmistunut Helsingin Observatorio.
Tähtitorninvuoren puisto tunnetaan monilajisesta ja mielenkiintoisesta kasvistostaan. Vaikka kasvivalikoima on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, on puisto edelleenkin lajistoltaan runsas. Puistossa on lähes 100 puu- ja pensaslajiketta sekä runsaasti perennoja.
Topeliuksenpuisto on 1800-luvun rakastetulle satusedälle, kirjailija-toimittaja Zacharias Topeliukselle (1818-1898) omistettu puisto. Topeliuksenpuisto on arkkitehtoniselta rakenteeltaan harvoja muotopuistojamme, vihreä akseli kahden julkisen rakennuksen, kirkon ja kirjaston välissä. Puisto koostuu luonnonmukaisesta osasta sekä geometrisestä osasta, jossa on kaksi peräkkäistä, suorakaiteen muotoista aukeaa ja niiden jatkona hevosenkengän muotoinen aukio. Puiston eteläpäässä on Hilding Ekelundin (1893-1984) suunnittelema 1920-luvun uusklassismia edustavan Töölön kirkko. Puiston toisessa päässä oleva Töölön kirjasto vuodelta 1970 edustaa modernismia ja sen on suunnitellut Aarne Ervi (1910-1977).
Taivaskallio sijaitsee Helsingin Käpylässä Pohjolankadun, Panuntien, pääradan ja Käpyläntien rajaamalla alueella. Muodoltaan se on korkea kukkula (n.60m.) jolta erityisesti laskiaisena, lumitilanteen niin salliessa, lasketaan mäkeä Käpylän Lions-klubin järjestämässä perinteisessä laskiaistapahtumassa. Taivaskalliolla toimi sotien aikana, vuosina 1939-44 raskas ilmatorjuntapatteri Taivas. Muistona tästä kallion laella on useita vanhoja ilmatorjunta-asemia ja yksi sinetöity ilmatorjuntatykki.
Kulttuuritalon takana, Linnanmäen vieressä oleva puisto rakennettiin 60-luvulla puutarhanäyttelyalueeksi kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhaseuran yhteistyönä. Puiston halki virtaa pieni puro, joka laskee vesialtaaseen. Käytävät on tehty liuskekivestä. Nimen Lenininpuisto se sai vuonna 1970, kun vietettiin Vladimir Iljits Leninin (1870-1924) syntymän 100-vuotisjuhlaa. Puisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka miltei paljaalle kalliolle saadaan aikaan viehättävä, monilajinen puisto. Huomattava osa alueen puuvartisista kasveista istutettiin näyttelyä varten ja ne kasvavat yhä alueella.
