Tapahtumien hiilijalanjäljen kannalta suuri merkitys on paikalla, jossa se järjestetään. Monet tapahtumapaikoista ovat isoja, ja niiden kiinteistöissä energiankulutus on mittavaa. Suuruudessa on myös etunsa: pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Monet isot tapahtumapaikat Helsingissä ovat todella pitkällä ekologisuudessa. Vastuullisuuden tärkeä osa-alue nykyisin on myös panostaminen terveyteen ja turvallisuuteen. Huolellisuus hygieniasta on tullut jäädäkseen, ja asiakkaiden terveysturvallisuutta taataan paitsi tiiviillä yhteistyöllä viranomaisten kanssa myös esimerkiksi uusilla innovaatioilla, kuten vaikkapa applikaatioilla, joilla tarjoilut voi tilata suoraan omaan pöytään.
Messukeskus toimii pandemian jälkeen entistä turvallisemmin ja vastuullisemmin
Messukeskuksen kestävän kehityksen työ lähtee liikkeelle sen missiosta ja arvoista. Ympäristövastuussa Messukeskus on erittäin pitkällä, sillä se on Suomen ensimmäinen tapahtumatalo, joka sai ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue sanoo, että Messukeskuksen vastuullisuusohjelman lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
“Olemme katsoneet kaikki 17 tavoitetta läpi ja miettineet, miten vastaamme niihin omalla toiminnallamme. Tämä on ollut todella hedelmällistä työtä ja laajentanut vastuullisuuttamme monialaisemmaksi. Ympäristön lisäksi teemme töitä esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Lisäksi se on tuonut meille konkreettisia tavoitteita”, Mroue kertoo.
Ympäristötavoitteiden täyttämiseksi tapahtumatalo on käynyt läpi useita energiansäästöohjelmia, joissa tavoitteet on ylitetty reippaasti. Vuosien 2011–2016 ohjelman tavoitteena oli säästää energiaa 9 prosenttia, mutta lopulta säästöä kertyi 26 prosenttia. Säästöjä saatiin kehittämällä talotekniikkaa ja seuraamalla energian käyttöä. Valaistus on suurelta osin led-valoja, ja hanoissa on vettä säästävät poresuuttimet.
Energian säästämisen lisäksi Messukeskus tuottaa uusiutuvaa energiaa yhteistyössä Helenin kanssa. Kesällä 2019 rakennuksen katolle nousi aurinkovoimala, joka on yksi Helsingin suurimmista.
Kierrätys ja jätteet ovat toinen Messukeskukselle tärkeä asia. Jätteistä 99 prosenttia menee hyötykäyttöön, ja tapahtumien kierrätysastetta on tarkoitus nostaa edelleen. “Tarkoituksena on, että mahdollisimman monet messuilla käytettävistä rakenteista voitaisiin hyödyntää uudelleen”, Mroue sanoo. Messukeskuksen ravintoloissa hävikkiruokaa vähennetään esimerkiksi viestimällä asiakkaille, että ottaisivat ruokaa vain sen verran kuin syövät. Lisäksi yritysasiakkaiden tapahtumiin on tarjolla myös hävikkiruokabuffet.
Messujen kävijöille kestävä kehitys ja sosiaalinen vastuu näkyvät myös messujen ja järjestöjen yhteistyöprojektien kautta. ”Esimerkiksi Suomen UNICEFin kanssa mahdollistimme vuoden 2019 yhteistyöllä 24 000 lapsen kouluvuoden tai elintärkeän poliorokotteen 2,4 miljoonalle lapselle”, Mroue kertoo.
Vuosi 2020 ja koronapandemia mullistivat Messukeskuksen toiminnan täysin, ja monet vastuullisuusteot ovat jääneet sen myötä odottamaan parempia aikoja. Mroue sanoo, että toisaalta Messukeskuksen historiallisesti vaikein vuosi on synnyttänyt myös paljon uutta. “Olemme löytäneet tavan toteuttaa toimivia virtuaali- ja hybriditapahtumia sekä parantaneet omia turvallisuuskäytäntöjämme.”
Pandemian aikana Messukeskus on tarjonnut tilojaan esimerkiksi koronatestauksen käyttöön. Mrouen mukaan tällaiseen tilojen uudelleen käyttöön tapahtumatalolla on velvollisuuskin. Myös tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa on vahvistunut pandemian aikana. Tämä on myös messukävijöiden etu. Huolellisuus hyvästä hygieniasta on tullut jäädäkseen.
“Haluamme tukea vakautta ja turvallisuutta sekä pystyä kertomaan turvallisuuskäytännöistä huolellisesti myös asiakkaille. Olemme oppineet, mitkä asiat ovat tärkeimpiä erilaisten epidemioiden hallitsemiseksi, ja tästä on hyötyä meille jatkossakin, jos tulee muita uhkia. Turvallisuuden takaaminen on tärkeä osa myös vastuullisuustyötämme”, Mroue sanoo.
Finlandia-talossa vastuullisuus kulkee mukana kaikessa
Finlandia-talo on ikoninen ja suosittu tapahtumatalo, joka on huomioinut kestävän kehityksen jo pitkään. Työ ekologisuuden eteen on alkanut vuosia sitten, ja apuna ovat olleet erilaiset sertifikaatit ja järjestelmät, kuten ISO 14001 ja ISO 9001 sekä EFQM-laatusertifikaatti. Isoimmat haasteet ovat liittyneet energian- ja vedenkulutukseen. Pitkäjänteisellä työllä kulutusta on saatu merkittävästi laskettua, vaikka samalla 30 000 neliömetrin tapahtumatalon kävijämäärät ovat kasvaneet.
”Liikevaihtomme on kaksinkertaistunut vuodesta 2011, mutta olemme silti saaneet energiankulutuksen pienenemään merkittävästi. Olennaisessa osassa on ollut vuonna 2016 käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla säädämme valoa ja lämpöä tilakohtaisesti”, kertoo Finlandia-talon markkinointi- ja asiakaskokemusjohtaja Minna Sauramaa.
Finlandia-talo tuottaa itse uusiutuvaa sähköä katolla olevan aurinkovoimalan avulla. Paneelit tuottavat noin kaksi prosenttia Finlandia-talon vuosikulutuksesta, ja aurinkoisena kesäpäivänä osuus voi nousta jopa 25 prosenttiin.
Isoissa konferensseissa ja seminaareissa myös ruoalla on vaikutus hiilijalanjälkeen. Ravintolan raaka-aineissa suositaan luomua ja lähituotantoa, ja pienilläkin asioilla on merkitystä. Esimerkiksi kahvilan smoothiepillit ovat bambua ja kestävät 150 käyttökertaa. Keittiössä testataan eri kahvilajikkeita, jotta kahvinpuruista kertyvää biojätettä saataisiin vähennettyä. Ekologisuus näkyy myös kokoustarjoilussa: tarjolla on sekä ilmastoystävällinen että vegaaninen tarjoilukokonaisuus. Ruokahävikkiä taklataan muun muassa tarkalla mittaamisella.
”On tärkeää, että asiakas toimittaa mahdollisimman tarkat osallistujamäärät. Arvioimme keskikulutusta myös sen mukaan, kuinka paljon osallistujissa on naisia ja miehiä ja onko talvi vai kesä”, Sauramaa sanoo.
Koronapandemian myötä myös Finlandia-talon tapahtumat ja tilaisuudet siirtyivät verkkoon. Talossa on tehty iso digiloikka siihen, millaisia striimauksia on nykyisin mahdollista tehdä. Niitä varten on rakennettu muun muassa oma studio. Monet tapahtumat toteutetaan myös hybridi-ratkaisuina eli niin, että osa ihmisistä oli paikan päällä ja osa mukana verkon välityksellä.
“Finlandia-talon tilat ovat suuret ja väljät, ja niiden puitteissa turvavälit toteutuvat hyvin. Tästä on paljon etua. Ravintolamme on kehittänyt myös niin sanotun hybridilautasen, eli pystymme toimittamaan jonkin verran tarjoiluja myös tilaisuuksiin etänä osallistuville asiakkaille”, Sauramaa sanoo.
Finlandia-talon tulevaisuus tulee olemaan pandemian jälkeenkin osittain virtuaalinen. Tapahtumatalo on mukana kehittämässä Helsinki Marketingin kanssa Virtual Helsinki -kokonaisuutta, jonka puitteissa kansainväliseen kongressimarkkinaan voidaan tarjota isoja virtuaalitilaisuuksia. “Tällaiset tulevat olemaan jatkossa meille ehdoton valtti. Osa osallistujista voi tulla paikalle, mutta osa esiintyjistä sekä osallistujista voi olla mukana virtuaalisesti. Säästämme sekä päästöjä että ihmisten matkustamiseen kuluvaa aikaa. On tulevaisuutta, ettei kaikkien enää tarvitse lentää paikalle”, Sauramaa sanoo.
Finlandia-talossa alkaa perusparannus vuonna 2022. Saneerauksen ajaksi talo menee kokonaan kiinni. Pintamateriaalit uusitaan, mutta myös energiatehokkuutta parannetaan. Finlandia-talon toiminta jatkuu kuitenkin keskeytyksettä, sillä väliaikainen tapahtumatila, Pikku-Finlandia, nousee nykyisen talon viereen Töölönlahden rannalle.
“Se on puusta rakennettu energiatehokas tila, jossa voimme toimia seuraavat 2,5 vuotta. Kun remontti on valmis, rakennus siirtyy päiväkoti- tai koulukäyttöön. Tässäkin toimitaan siis kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.”
G Livelab on reilu keikkaklubi
G Livelabille kestävä kehitys on toimintamalli ja jatkuva kehittämisen kohde. Keikkaklubeja on ketjussa kaksi, Helsingissä ja Tampereella. ”Ei ole muuta vaihtoehtoa. Huomioimme vastuullisuuden kaikessa toiminnassamme, niin keikkojen suunnittelussa, materiaaleissa kuin ravintolan juomalistassa”, sanoo toimitusjohtaja Tanja Douglass.
Helsingin G Livelab suunniteltiin niin, että sisustus olisi ajankohtainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Remontissa suosittiin laadukkaita ja kestäviä materiaaleja ja hyödynnettiin kierrätettyjä materiaaleja. ”Klubin lattia on tehty käytetyistä tiilistä ja portaikosta löytyy käytettyjä kaakeleita. Lattiassa on myös vanhat rautatiekiskot”, Douglass sanoo.
Sähkönkulutusta high tech -klubilla on ollut vaikea pienentää, mutta Valitse vastuullisemmin -palvelu innosti vaihtamaan G Livelabin sähkösopimuksen uusiutuvaan energiaan, tuulisähköön. ”Hinta oli halvempi, mikä oli meille yllätys.”
Ympäristöasioiden lisäksi G Livelab on tarkkana siitä, että myös sosiaaliseen vastuuseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Douglassin mukaan keikkojen suunnittelun ohjenuorina ovat monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus. ”Pyrimme olemaan reiluja siinä, millaisia palkkiota muusikoille maksetaan. Lähtökohtamme on työskennellä vastuullisesti taiteilijoiden työllistäjänä.”
Koronapandemia toi niin taiteilijoiden kuin klubien henkilökunnan työllistämiseen kuitenkin vaikeat ajat. Douglass kertoo, että Helsingin ja Tampereen klubeja on pyritty pitämään auki aina kun se oli rajoitusten puolesta mahdollista, toki rajoitetuilla asiakasmäärillä. “Otamme sisään vain noin puolet normaalimäärästä. Keikoilla on myös istumapakko, ja järjestämme paikat niin, että turvavälit toteutuvat.”
Hygieniasta ollaan tarkkoja ja siitä viestitään asiakkaille selkeästi. Sairastumisen takia lipun on voinut perua vielä viime hetkelläkin. Ravintolan tilaukset hoituvat puolestaan applikaation avulla suoraan pöydästä. “Meillä on samassa konsernissa myös applikaatioita tekevä firma, joten olemme luoneet juuri tähän käyttöön sopivan systeemin. Se on toiminut oikein hyvin ja sittemmin olemme myyneet appia muillekin. Sen käyttö jatkuu varmasti koronan jälkeenkin.”
Uutta pandemian myötä on myös keikkojen entistä laadukkaampi striimaaminen. Tästä on Douglassin mukaan muodostunut tuote, jota voidaan myydä jatkossa myös osana yritystilaisuuksia. Muuten hän ei usko, että striimaaminen korvaisi koskaan live-esityksiä – ainakaan kokonaan. “Eivät ihmiset ole valmiita maksamaan kovin paljon striimikeikoista, varsinkaan kun niitä on tarjottu ihmisille myös ilmaiseksi. Toisaalta striimeissä on hyvää se, että ne voivat tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät pääsisi paikalle vaikkapa terveydellisistä syistä tai koska asuvat pienemmällä paikkakunnalla. Jossain muodossa niitä käytetään siis jatkossa varmasti.”
Kunhan pandemia alkaa hellittää, G Livelab aikoo jatkaa vastuullisuustyönsä kehittämistä. Douglass on ollut mukana Sitran järjestämissä keskusteluissa ja seminaareissa, joissa luodaan entistä kestävämpiä toimintatapoja musiikkialalle.
“Uskon, että tulevaisuudessa korostuvat pienemmät paikalliset kokoontumiset ennemmin kuin suuret festarit. Ne ovat sekä turvallisempia että myös kestävän kehityksen mukaisia.”