Tapahtumapaikat kestävyyden etulinjassa

Töölönlahden alueella on runsaasti kulttuurikohteita
Lead text
Aurinkopaneelit katolle, led-valaistus ja vedenkulututus minimiin. Tapahtumapaikkojen tärkeimmät kestävän kehityksen valinnat liittyvät energiankulutukseen. Helsingin tapahtuma- ja kongressipaikat Finlandia-talo ja Messukeskus ovat ympäristövastuun pitkäaikaisia kirittäjiä. G Livelab on muusikoiden reilu työllistäjä.

Messuja, konsertteja ja seminaareja riittää Helsingissä jokaiselle päivälle vuoden ympäri. Tapahtumien hiilijalanjäljen kannalta suuri merkitys on paikalla, jossa se järjestetään. Monet tapahtumapaikoista ovat isoja, ja niiden kiinteistöissä energiankulutus on mittavaa. Suuruudessa on myös etunsa: pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia.

”Energian säästämisestä seuraava vaihe olisi siirtyä osittain omaan energiantuotantoon, vaikkapa omalle katolle rakennettavaan aurinkovoimalaan. Isoilla kiinteistöillä olisi tähän ihan hyvät mahdollisuudet”, sanoo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Satu Lähteenoja.

Monet isot tapahtumapaikat Helsingissä ovat todella pitkällä ekologisuudessa. Energiaa säästetään monin keinoin, jätteiden kierrätys on perusteellista ja ravintoloissa suositaan kasvisruokaa sekä luomua ja lähituotantoa. Kävijöille tapahtumapaikkojen vastuullisuusteot saattavat silti tulla yllätyksenä.

”Kun tekoja tehdään, niistä kannattaa viestiä paljon. Rohkeasti esille, jos käytössä on vaikkapa vihreää sähköä. Muutos vaatii sen, että tehdyistä asioista kerrotaan hyviä esimerkkejä ja kannustetaan muitakin. Eikä haittaa, ettei kaikki ole vielä täydellistä”, Lähteenoja muistuttaa.

Finlandia-talon kongressisiipi
Show in landscape format
Off

Finlandia-talossa vastuullisuus kulkee mukana kaikessa

Finlandia-talo on ikoninen ja suosittu tapahtumatalo, joka on huomioinut kestävän kehityksen jo pitkään. Työ ekologisuuden eteen on alkanut vuosia sitten, ja apuna ovat olleet erilaiset sertifikaatit ja järjestelmät, kuten Green Office, ISO 14001 ja ISO 9001 sekä EFQM. Isoimmat haasteet ovat liittyneet energian- ja vedenkulutukseen. Pitkäjänteisellä työllä kulutusta on saatu merkittävästi laskettua, vaikka samalla 30 000 neliömetrin tapahtumatalon kävijämäärät ovat kasvaneet.

”Liikevaihtomme on kaksinkertaistunut vuodesta 2011, mutta samaan aikaan olemme saaneet energiankulutuksen pienenemään merkittävästi. Olennaisessa osassa on ollut vuonna 2016 käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla voimme säätää valoa ja lämpöä tilakohtaisesti”, kertoo Finlandia-talon markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja Minna Sauramaa.

Finlandia-talo tuottaa itse uusiutuvaa sähköä katolla olevan aurinkovoimalan avulla. Sauramaan arvion mukaan paneelit tuottavat noin kaksi prosenttia Finlandia-talon vuosikulutuksesta, ja aurinkoisena kesäpäivänä osuus voi nousta jopa 25 prosenttiin.

Isoissa konferensseissa ja seminaareissa myös ruoalla on suuri vaikutus tapahtumatalon hiilijalanjälkeen. Finlandia-talon ravintolatoimintaa pyörittää Kanresta.

Finlandia-ravintolan markkinointipäällikkö Marika Mesimäen mukaan ekologisuus näkyy kaikessa ravintolan toiminnassa. Raaka-aineissa suositaan luomua ja lähituotantoa, ja pienilläkin muutoksilla on merkitystä. Esimerkiksi kahvilan smoothiepillit ovat bambua ja kestävät 150 käyttökertaa. Keittiössä muun muassa testataan eri kahvilajikkeita, jotta kahvinpuruista kertyvää biojätettä saataisiin vähennettyä. Ruoan valmistuksessa käytettävät raaka-aineet hankitaan mahdollisimman prosessoimattomina ja keittiöhenkilökunta käyttää runsaasti aikaa ruoan suunnitteluun ja esivalmisteluun.

Ekologisuus näkyy myös kokoustarjoilussa.

”Asiakkaidemme on mahdollista valita ilmastoystävällinen tai vegaaninen tarjoilukokonaisuus. Ruuan laadun lisäksi painotamme vahvasti ekologisuutta ja lähituotantoa sekä minimoimme ruokahävikkiä. Käytämme aina kestävästi tuotettuja raaka-aineita ja painotamme kotimaisuutta. Esimerkiksi kalavalinnat teemme lähtökohtaisesti WWF:n kalaoppaan suositusten pohjalta.”

Finlandia-talon isoissa tilaisuuksissa nimenomaan ruokahävikki onkin yksi suurimmista haasteista. Kanresta taklaa tätä muun muassa tarkalla mittaamisella.

”On erittäin tärkeää, että asiakas toimittaa mahdollisimman tarkat osallistujamäärät. Arvioimme keskikulutusta sen mukaan, kuinka paljon osallistujissa on naisia ja miehiä ja onko talvi vai kesä.”

Kanresta kantaa ekologisuuden lisäksi vastuuta myös sosiaalisesti. Yritys on Suomen kansanterveysyhdistyksen tytäryhtiö, jonka kahvila- ja ravintolatoiminnan tuottoja ohjataan sen jäsenjärjestöjen myötä kansanterveystyöhön.

G Livelab
Show in landscape format
Off

G Livelab on reilu keikkaklubi

Keikkaklubi G Livelabille kestävä kehitys on jatkuva kehittämisen kohde ja toimintamalli.

”Ei ole muuta vaihtoehtoa. Huomioimme vastuullisuuden kaikessa toiminnassamme, niin keikkojen suunnittelussa, materiaaleissa kuin ravintolan juomalistassakin”, sanoo toimitusjohtaja Tanja Douglass.

G Livelab suunniteltiin aikanaan niin, että sisustus olisi ajankohtainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Remontissa suosittiin laadukkaita ja kestäviä materiaaleja ja hyödynnettiin kierrätettyjä materiaaleja.

”Klubin lattia on tehty käytetyistä tiilistä ja portaikosta löytyy käytettyjä kaakeleita. Lattiassa on myös vanhat rautatiekiskot”, Douglass sanoo.

Sähkönkulutusta high tech -klubilla on ollut vaikea pienentää, mutta Valitse vastuullisemmin -palvelu innosti vaihtamaan G Livelabin sähkösopimuksen uusiutuvaan energiaan, tuulisähköön.

”Hinta oli halvempi, mikä oli meille yllätys.”

Ympäristöasioiden lisäksi G Livelab on tarkkana siitä, että myös sosiaaliseen vastuuseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Douglassin mukaan keikkojen suunnittelun ohjenuorina ovat monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus.

”Pyrimme olemaan reiluja siinä, millaisia palkkiota muusikoille maksetaan. Lähtökohtamme on työskennellä vastuullisesti taiteilijoiden työllistäjänä.”

Jatkossa G Livelab aikoo ainakin viestiä kestävän kehityksen työstään enemmän.

”Viestimisessä on paljon parantamisen varaa. Teemme jo monia asioita vastuullisempien valintojen kriteeristön mukaisesti, mutta emme ole kertoneet niistä riittävästi asiakkaillemme. Kestävä kehitys on meille lähtökohtainen arvo, jonka suhteen valmista ei tule, vaan sitä on mietittävä jatkuvasti ja kehitystä on seurattava.”

Messukeskus
Show in landscape format
Off

Messukeskuksen katolla on oma aurinkovoimala

Messukeskuksen kestävän kehityksen työ lähtee liikkeelle sen missiosta ja arvoista. Ympäristövastuussa Messukeskus on erittäin pitkällä.

”Olimme Suomen ensimmäinen tapahtumatalo, joka sai ISO 14001 -ympäristösertifikaatin”, Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue sanoo.

Tapahtumatalo on käynyt läpi useita energiansäästöohjelmia, joissa tavoitteet on ylitetty reippaasti. Vuosien 2011–2016 ohjelman tavoitteena oli säästää energiaa 9 prosenttia, mutta lopulta säästöä kertyi 26 prosenttia. Säästöjä saatiin kehittämällä talotekniikkaa ja seuraamalla energian käyttöä. Valaistus vaihdettiin suurelta osin led-valoihin, ja hanoissa on vettä säästävät poresuuttimet.

Energian säästämisen lisäksi Messukeskus tuottaa uusiutuvaa energiaa yhteistyössä Helenin kanssa. Kesällä 2019 rakennuksen katolle nouseva aurinkovoimala on yksi Helsingin suurimmista.

Kierrätys ja jätteet ovat toinen iso ja Messukeskukselle tärkeä asia.

”Jätteistä 99 prosenttia menee hyötykäyttöön. Pyrimme siihen, että mahdollisimman monet messuilla käytettävistä rakenteista voitaisiin hyödyntää uudelleen. Jätteiden lajittelu on meillä viety hyvin pitkälle ja ravintoloissamme hävikkiruokaa vähennetään esimerkiksi viestimällä asiakkaille, että ottaisivat ruokaa vain sen verran kuin syövät. Yritysasiakkaiden tapahtumiin on tarjolla myös hävikkiruokabuffet.”

Messujen kävijöille kestävä kehitys ja myös sosiaalinen vastuullisuus näkyvät esimerkiksi messujen ja järjestöjen yhteistyöprojekteilla.

Suomen UNICEFin kanssa mahdollistimme viime vuoden yhteistyöllä 20 000 lapsen kouluvuoden”, Mroue kertoo.

Venemessujen kumppanina oli Itämeren suojeluun erikoistunut Baltic Sea Action Group, Lapsimessujen partnerina Hope, I love me -tapahtuman kumppanina Vamos-hanke ja GoExpossa yhteistyötä tehtiin Naisten Pankin kanssa. Järjestöt toivat messuille sisältöä ja kävijän oli mahdollista ostaa messulippu, jonka hinnasta osa ohjattiin järjestöjen toimintaan.

”Tulevaisuudessa haluamme mennä muun muassa energian säästämisessä vielä pidemmälle ja kasvattaa omaa uusiutuvan energian tuotantoamme. Kaikilla saroilla voimme olla vieläkin parempia”, Mroue sanoo.

Use mirrored layout (image on the right)
On
Title
Tapahtumapaikat
Text

Tapahtuman hiilijalanjäljen kannalta suuri merkitys on paikalla, jossa se järjestetään. Monet tapahtumapaikoista ovat isoja, ja niiden kiinteistöissä energiankulutus on mittavaa.

Banner text
Sinä olet olennainen osa ratkaisua - tule mukaan kehittämään vastuullisempien valintojen palvelua.
Mobile link text
Anna palautetta
Icon type
TS heart
Title
Vastuullisempia tapahtumapaikkoja Helsingissä
Description
Vastuullisempien valintojen kriteeristön läpäisseet palveluntarjoajat on merkitty vihreällä kulmamerkillä.
Banner text
Kohti parempaa elämää arkisten tekojen avulla - tutustu vastuullisempien valintojen kriteereihin.
Mobile link text
Tutustu kriteereihin
Icon type
TS heart
Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Tapahtuman hiilijalanjäljen kannalta suuri merkitys on paikalla, jossa se järjestetään. Monet tapahtumapaikoista ovat isoja, ja niiden kiinteistöissä energiankulutus on mittavaa. Helsingin esimerkkejä kertovat Finlandia-talo, Messukeskus ja G Livelab.
Teaser Image
Töölönlahden alueella on runsaasti kulttuurikohteita