Helsinki Biennaali näyttää tietä vastuullisuudessa

View across a rocky shoreline on Vallisaari, with yellow wildflowers in the foreground and a lot of trees following the shoreline in the background underneath a blue sky. The sea can just be seen on the right of the photo stretching from a small rocky bay hugging the shoreline into the horizon.
Lead text
Helsinki Biennaali haluaa olla edelläkävijä vastuullisuudessa. Kuvataidetapahtuman kohdalla se tarkoittaa sitä, että hiilijalanjälki lasketaan niin tarkasti kuin mahdollista ja ylipäätään toiminnan idea on tehdä enemmän hyvää kuin pahaa. Uutta opittavaa on koko ajan.

Jos Helsinki Biennaalia lähdettäisiin suunnittelemaan nyt, tehtäisiin moni asia jo toisella tavalla. Maailma muuttuu silmissä, ja samalla opitaan uutta jatkuvasti. Vastuullisuudessa ja ympäristön huomioimisessa olemme eläneet kiivaita vuosia, ja hiilineutraalisuuden tavoitteet koskettavat kaikkia – myös kuvataidetta ja museoita.

Helsingin kaupungin taidemuseo HAMin johtaja Maija Tanninen-Mattila on pohtinut taiteen, tapahtumien ja museoiden vastuullisuutta viime aikoina erityisen paljon. HAM järjestää Biennaalin Helsingin edustalla sijaitsevassa Vallisaaressa, jossa on erityisherkkä luonto. Tämä on asettanut taidetapahtuman tuottamiselle erilaiset raamit kuin jos sama olisi suunniteltu vakituiseen museorakennukseen. Biennaalin vastuullisuuden suunnittelussa HAM on saanut apua esimerkiksi BIOS-tutkijaryhmältä.

“Tapahtuman järjestäminen Vallisaaressa on saanut meidät ajattelemaan vastuullisuutta tarkemmin ja monipuolisemmin. Myös BIOS on auttanut meitä paljon asioiden kirkastamisessa, samoin Ekokompassi, jonka avulla rakennamme tapahtuman ympäristöohjelmaa”, Tanninen-Mattila kertoo.

Viewed from a low level, shallow, rocky shoreline rising just above the sea in the foreground, Vallisaari island sits across the sea in the distance underneath a blue sky and pinkish clouds, bright sun shining from behind, but not above the island.
Show in landscape format
Off

Hiilijalanjälki sanelee tapahtuman raamit

Saaren luonnonsuojelualueiden huomioiminen tarkoittaa sitä, että Biennaalissa on oltava tarkkoja siitä, etteivät teokset jätä pysyviä jälkiä ja että yleisö kulkee vain merkityillä poluilla. Roskia ei saa jäädä luontoon, siksi kierrätys ja jätteiden lajittelu pitää laittaa kuntoon. Mutta entäpä isompi kuva? Paikallisen ympäristön huomioiminen on tärkeää, mutta vielä olennaisempaa on havahtua taidetapahtuman isoihin ilmastovaikutuksiin. Tanninen-Mattilan mukaan ensisijaisen tärkeää on selvittää koko tapahtuman hiilijalanjälki, ja sitä tehdäänkin parhaillaan.

“Tapahtuman hiilijalanjälkeä täytyy jatkossa tarkastella suhteessa kaikkeen, mitä alamme suunnitella, heti alusta asti. On selvää, että sen myötä joudumme tekemään yhä enemmän kompromisseja lähtien esimerkiksi tapahtuman kuratoinnista”, Tanninen-Mattila pohtii.

Kuratoinnin vastuullisuus voi sisältää monenlaisia asioita: Minne matkustetaan taidetapahtuman suunnittelua ja taiteilijoiden tapaamisia varten? Millaisia taideteoksia tapahtumaan valitaan, ja millaista liikkumista ja millaisia materiaaleja ne edellyttävät? Miten taidetapahtuman kuratoriaalinen teema ja vastuullisuus sopivat yhteen?

“Kuratoinnin vastuu on hirvittävän iso. Samalla kuratointi on myös hyvin henkilökohtainen asia. Kun tapahtuma valitsee kuraattorin, valitaan aina myös siihen sopiva persoona. On kyse ennen kaikkea luovasta toiminnasta”, Tanninen-Mattila pohtii.

Ensimmäisen Helsinki Biennaalin taiteellisessa sisällössä teemana on sama meri, ja teoksissa nousevat vahvasti esille esimerkiksi keskinäisriippuvuus ja ilmastonmuutos. Tapahtumassa olennaisessa asemassa on myös paikkasidonnaisuus. Monet teoksista rakennetaan Vallisaareen paikan päällä ja mahdollisimman pitkälle paikallisia ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Paikkasidonnaisuus luo myös kiinnostavan ulottuvuuden teosten tulkinnalle. Osa teoksista jää tapahtuman jälkeen helsinkiläisten omaan taidekokoelmaan, ja ne voidaan siirtää toiseen sijaintiin Helsingissä.

“On kiinnostavaa päästä kokemaan, mitä merkityksiä sijainti tuo teoksille. Millainen se oli Vallisaaressa, entä millainen se on sitten toisessa paikassa?”

Kuratoinnin vastuullisuus on iso keskustelun aihe taidemaailmassa yleisestikin. Tanninen-Mattila kertoo, että vastuullisuuden merkitys kuratoinnissa kasvaa ja nykyisin on olemassa myös niin sanottuja ekokuraattoreita. Tällainen on esimerkiksi lontoolaisessa Serpentine Galleriesissa.

“On selvää, että museot tulevat asettamaan jonkinlaisia reunaehtoja kuratoinnille. Mutta samalla on tärkeä tarkastella vastuullisuutta laajemmin, ei pelkästään ympäristökysymysten kautta.”

Banner text
Tutustu Valitse vastuullisemmin -kriteereihin
Mobile link text
Valitse vastuullisemmin -kriteerit
Icon type
TS heart
With trees either side of the photo and the grassy bank framing the foreground, a water bus prepares to dock at a dock on Vallisaari island, a small crowd of people waiting to board.
Show in landscape format
Off

Vastuullisuus tuo uusia toimintatapoja

Taidetapahtuman vastuullisuus ei pääty museon ovelle tai tapahtuman portille. Esimerkiksi Biennaalin hiilijalanjälkeen lasketaan yhtä lailla se, miten yleisö tapahtumaan saapuu.

Helsinkiläistä yleisöä on helppoakin kannustaa tulemaan Biennaaliin esimerkiksi raitiovaunulla, mutta entä kansainväliset vieraat? Hiilijalanjäljen kannalta on raskasta, että Vallisaareen lennetään Japanista, mutta tapahtuman onnistumisen ja Helsingin matkailun kannalta se olisi merkittävää. Onko vastuullista markkinoida tapahtumaa ympäri maailmaa?

“Ristiriitojen kautta olemme tulleet tietoisemmiksi vastuullisuuden kysymyksistä. Meidän on totta kai pakko pohtia asian kaikkia puolia. Toisaalta Biennaalissa käyminen voi olla myös hyvin syvällinen kokemus. Vallisaaressa käyminen ja siellä taiteen äärelle pysähtyminen voi auttaa ihmistä rakentamaan uudenlaisen luontosuhteen”, Tanninen-Mattila sanoo.

Biennaalista on tekeillä myös virtuaalinen elämys, jonka kokeakseen ei tarvitse liikkua paikan päälle ja se tuo iloa myös niille, joiden on mahdoton saapua Vallisaareen.

“Digiaineiston suhteen elämme murroksen aikoja, ja esimerkiksi koronakriisi on luonut niille uudenlaisen suosion. On kiinnostavaa kokeilla, miten paljon näiden avulla voi korvata jonkin aidon elämyksen. Toisaalta on muistettava, että digitaalisuudenkin taakse tarvitaan paljon sähköä.”

Vaikka vastuullisuuden pohtiminen saattaa tuntua uuvuttavalta ja vaikealtakin, on Tanninen-Mattilan mielestä uusien toimintatapojen etsiminen ennen muuta inspiroivaa.

“Pitää tehdä enemmän hyvää ja vähemmän pahaa. Se on tässä se ydin. Museoiden koko tekemisen ytimessä on säilyttäminen. Jos emme toimi vastuullisesti, emme ole aidosti muistiorganisaatio. Ja jos emme kykene tekemään maailmasta kestävämpää, emme voi suoriutua edes perustehtävästämme – tuottamaan kulttuurin henkisiä tuotteita.”

Kansainvälinen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestetään ensimmäistä kertaa 12.6.–26.9.2021 ainutlaatuisessa ympäristössä Vallisaaressa. Biennaali esittelee 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää Suomesta ja maailmalta, ja teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä.

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Kesällä 2021 järjestettävä Helsinki Biennaali haluaa olla edelläkävijä vastuullisuudessa. Kuvataidetapahtuman kohdalla se tarkoittaa sitä, että hiilijalanjälki lasketaan niin tarkasti kuin mahdollista ja ylipäätään toiminnan idea on tehdä enemmän hyvää kuin pahaa. Uutta opittavaa on koko ajan.