Matti Pyykkö
Miki Kuusi
Finnish
Helsingissä hyvät paikat täytyy tietää, ja sen eteen pitää nähdä vähän vaivaa.
Miki Kuusi on teknologiayritys Woltin toimitusjohtaja ja kasvuyritystapahtuma Slushin yksi perustaja. Kuusi on syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Hän on asunut muun muassa Pitäjänmäellä, Töölössä, Kampissa, Roihuvuoressa, Kalliossa, Punavuoressa ja nyt Ullanlinnassa.
Miki Kuusen kotona oli vahva ruokakulttuuri, jossa vaalittiin isoäidin reseptejä. ”Kasvoin siihen, että huonon päivän voi pelastaa hyvällä ruualla”, hän sanoo. Helsingissä hänelle tärkeitä ovat luottoravintolat ja -kahvilat, joissa hän käy lähes päivittäin. Kiireisen elämäntapansa takia hän syö yleensä päivän aterioista lähinnä aamupalan kotona.
Kaupungin parhaat ravintolat Kuusi on kolunnut läpi moneen kertaan. Hän seuraa tarkasti ruokablogeissa esiin nousevia kiinnostavia uutuuksia, ja tekee niihin viikonloppuisin pyhiinvaelluksia vaikka toiselle puolelle kaupunkia.
”Helsingissä hyvät paikat täytyy tietää, ja sen eteen pitää nähdä vähän vaivaa”, Kuusi sanoo.
Miki Kuusen listan teema on ”Helsinki vuorokaudessa”. Kuusi isännöi paljon ulkomaalaisia vieraita, joilla on vain 24 tuntia aikaa Helsingissä. Heille Kuusella on valmiina takuuvarmat suositukset, jotka kaikki ovat myös hänen omia suosikkejaan.
Your local guides
Your Local Guide
Simple liftup
Show image on the left
Off
Select any filter and click on Apply to see results
Hotelli Havenin aamupala on aivan loistava kokonaisuus. Paikka on ihana, kuten myös näköala Kauppatorille. Lauantaisin Helsingistä ei ole aina helppoa löytää hyviä brunsseja. Havenin aamupala on pieni salaisuus, jota monet tiedä – mutta ne jotka tietävät, käyvät siellä säännöllisesti.
Jos on muutama tuntikin aikaa, saatan viedä vieraani Nuuksioon. Puolessa tunnissa pääsee keskelle metsää. Kävellemme, paistamme makkaraa nuotiolla tai juomme vaikka nokipannukahvit. Se on ulkomaalaisista aina tosi hienoa ja ihmeellistä.
Rakastan Richardin (McCormick) ja Villen (Relander) rafloja. The Cock on lempilounaspaikkojani. Jossain vaiheessa Helsingistä sai hyvää fine diningia tai sitten pikaruokaa, nykyään on myös rentoja ja hyviä paikkoja siltä väliltä. The Cock on viihtyisä matalan kynnyksen ravintola, jossa pyörii nuorta englantia puhuvaa porukkaa. Myös Yes Yes Yes on hyvä uutuus.
Teen kaupungissa pyhiinvaelluksia paikkoihin, joista tykkään. Yksi niistä on Regatta, pieni punainen mökki meren rannalla. Talvella Helsingissä minulle on joskus vaikeaa, kun aurinkoa näkyy vain vähän. Jos säätiedotuksessa luvataan päivänpaistetta, järjestän asiani työpäivän aikana niin, että yhdistän vaikka tapaamisen kävelyyn auringonvalossa juuri Regattaan ja takaisin.
Löyly on siisti paikka, saunat makeat, koko paikan design hienoa. On ihan parasta mennä Löylyyn saunomaan ennen dinneriä. Kävelen sinne vaikka keskellä päivää töistä alle vartissa. Koska olen yrittäjä, rakastan tehdä asioita myös ihan eri aikaan päivästä kuin kaikki muut. Löylyyn paistaa koko päivän esteettä aurinko, ja sieltä on hieno näkymä avomerelle. Käyn aina samalla meressä uimassa, oli kesä tai talvi. Kuuman ja kylmän yhdistelmä herättää henkiin. Saunan jälkeen voi syödä Jasperin lohikeiton tai hirvipullat.
Joskus otan metron Kallioon ja käyn Döner Harjussa syömässä törkeän hyvät lammaskebabit. Samalla voi kävellä Vaasankadun baarikadun päästä päähän. Se on pieni arjen elämys.
Vien ulkomaiset vieraani usein iltaisin Tomi Björckin ravintoloihin. Niistä suosikkini ovat Gaijin ja Farang, mutta Bronda ja Boulevard Social ovat nekin hyviä. Ne eivät ole liian kalliita, niissä on hyvä ja rento tunnelma, ja ruuassa on aina ideaa ja tiettyä twistiä. Niissä on myös jaettavia annoksia, joita voidaan maistella yhdessä niin, että syöminen on sosiaalista.
Savoy on ehdoton suosikkini Helsingin klassikkoravintoloista. Ennen ajattelin, että siellä käyvät vain helsinkiläiset leidit, mutta kun menin sinne ensimmäistä kertaa, aloin pitää siitä paljon. Savoyssa ei ole kikkailua, vaan perinteisiä annoksia, kuten Savoyn legendaarinen vorshmack. Savoyssa suomalaisuus tuntuu isolla S:llä. Ja mitkä maisemat: Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali, Espa. Jos Tom Björckin ravintoloihin mennään kavereiden ja ulkomaalaisten työntekijäkandidaattien kanssa, Savoyhin otetaan seuralaisiksi vaikka kansainväliset sijoittajat tai omat vanhemmat.
Iltaisin tykkään käydä juhlimassa Kallion puolella Kaikussa, Siltasessa tai Ääniwallissa. Niistä Ääniwalli on erityisin. Se on kuin joku berliiniläinen yökerho, jossa jonotetaan aluksi jonkun ihmeellisen varaston pihassa ja sitten sisällä onkin kunnon undergroundfiilikset hyvine valoineen. Usein, jos ulkomaiset kaverit käyvät täällä, teemme Kallion baarikierroksen ja jatkamme sitten Ääniwalliin.