Lähes kuuden miljoonan asukkaan Suomi nauttii maineesta vakaana ja turvallisena valtiona, eikä maan vilkas pääkaupunki ole tästä poikkeus. Perustavanlaatuiseen varovaisuuteen on toki syytä kaikissa maailman kaupungeissa, mutta Helsingissä ihmisten välillä vallitsee erityinen, arjen pieninä tekoina ilmenevä luottamus: löytötavarat palautetaan herkästi omistajilleen, ja vieressä istuvaa tuntematonta saatetaan pyytää pitämään silmällä lemmikkiä tai kahvilan pöydän ääreen jätettäviä laukkuja. Monet kutsuvatkin suomalaisia rehelliseksi kansaksi.
Kaupungin arki koetaan vakaaksi
Helsingin kaupunki selvittää kolmen vuoden välein asukkaidensa kokemuksia turvallisuudesta. Viimeisimmän selvityksen perusteella rikoksia ja onnettomuuksia pelätään vähenevissä määrin, ja arki Helsingissä koetaan pääosin turvalliseksi. Poliisiammattikorkeakoulun poliisibarometrin mukaan 95 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin, ja onnettomuuden hetkellä viranomaisapu saapuu kaupungissa perille nopeasti.
Kaupungissa kunnioitetaan kanssaihmisten henkilökohtaista tilaa, ja turvalliseen ulkona liikkumiseen luotetaan silminnähden myös perheissä; Helsingin lapset saavat leikkiä pihoilla ja puistoissa itsenäisesti, ja suurin osa kaupunkilaislapsista kulkee usein kouluun itse jo alakoulusta alkaen.
Turvallisuuskokemuksen taustalta löytyy myös tavoitteellista työtä esimerkiksi liikenteen parissa. Liikennekuolemat Helsingissä ovat harvinaisia, ja niiden vähentämiseksi tehdään jatkuvasti konkreettisia toimenpiteitä. Vielä 1960-luvulla kaupungin liikenteessä menehtyi vuosittain noin 40 jalankulkijaa vuodessa, siinä missä nykyisin jalankulkijoita kuolee liikenteessä keskimäärin neljä vuodessa – siitäkin huolimatta, että autoliikenne on 60-lukuun verrattuna lähes kolminkertaistunut.
Helsinki on minulle paras kaupunki, koska täällä on niin turvallista. Arkea helpottaa, että ihmiset puhuvat englantia todella hyvin.
Matalahierarkkinen asuinympäristö lisää luottamusta
Helsingissä ei ole ollenkaan tavatonta jonottaa samalla kaupan kassalla suosikkiartistinsa kanssa, tai törmätä ministeriin uimahallissa. Kaupungin julkisia palveluita arvostetaan laajasti, ja palvelut sairaaloista kirjastoihin kuuluvat kaikille asukkaille näiden statuksesta tai varallisuudesta riippumatta.
Demokraattisesti toimivassa kaupungissa vallitsee matala hierarkia, ja yhteinen kaupunkitila kuuluu kaikille. Esimerkiksi Suomen presidentin puoliso Jenni Haukio synnytti esikoisensa julkisessa sairaalassa, ja presidenttiparin koirankin voit tavata ulkoilemassa samassa koirapuistossa muiden kaupungin koirien kanssa. Voit myös bongata presidentin itsensä, Sauli Niinistön, jääkiekko-ottelussa tai istumassa leppoisasti torikahvilla, mikä tapahtui esimerkiksi Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huipputapaamisen jälkeen kesällä 2018.
Suomalainen tasa-arvo on monella mittarilla maailman kärkitasoa, ja sama ilmiö heijastuu myös pääkaupunkiin, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja luottavat ympäristöönsä.
Helsinki on sopivan kokoinen kaupunki. Kun esittää asiansa oikein, pääsee melkein kenen tahansa puheille. Täällä on avoin kulttuuri, jossa halutaan auttaa muita.