Kansainväliset kokit mullistavat Helsingin ravintolaelämää

Inside a Lopez y Lopez Mexican restaurant, a white, square tiled service counter can just be seen on the bottom right of the photo and a large blue, banner with the restaurant logo sits on the opposite wall. Between these and beneath rows of rope lights, are three, four-seater tables and six, two-seater tables.
Lead text
Helsingistä on tullut kansainvälisten kokkien koti, jotka luovat upeita ruoka- ja ruokailuelämyksiä yhdistämällä suomalaisia ​​tuotteita kulinaariseen taustaansa.

Vuosi 2021 on ollut kiehtovaa aikaa nauttia Helsingin ravintolatarjonnasta. Kaupungin ravintolaelämää rikastaa se, miten kansainväliset kokit ja ravintoloitsijat tuovat esiin kulinaarista taustaansa uudessa kotikaupungissaan – miten he vaihtavat kotimaansa tyypillisiä raaka-aineita paikallisiin kuten sitrushedelmiä raparperiin, löytävät luonnon yrtit ja sienet tai vain ammentavat inspiraatiota suomalaisesta gastronomiasta. Helsingin uudet tulokkaat tarjoilevat ainutlaatuisia ja kaupungin innostavimpia ruokaelämyksiä.

Tutustuessani Helsingin ravintolakulttuuriin pääsin keskustelemaan eri taustoista tulevien kokkien ja ravintoloitsijoiden kanssa siitä, mitä he arvostavat ja itse pitävät kiinnostavimpina piirteinä kaupungin ravintolaelämässä. Keskustelimme siitä, miten he soveltavat työssään suomalaisia raaka-aineita ja eri vuodenaikojen tarjontaa sekä miten he tuovat uusia kulinaarisia vaihtoehtoja Helsinkiin.

Sake Bar & Izakaya tuo suomalaiset raaka-aineet japanilaiseen izakaya-kulttuuriin

Ensimmäinen Helsingissä tapaamani kansainvälinen kokki on Sake Bar & Izakayan Minori Yoshida. Hänen pop up -ravintolansa tarjoilee japanilaista izakaya-tyyppistä ruokaa. Minori vertaa izakaya-ravintolaa espanjalaiseen tapas-baariin. Izakaya on rento ravintola, jossa tarjotaan alkoholijuomien ohessa nautittavia annoksia.

Minori muutti Suomeen matkailuelinkeinon palvelukseen seitsemän vuotta sitten mutta siirtyi ravintola-alalle. Minori työskenteli ensin eri helsinkiläisissä ravintoloissa, kunnes vuonna 2019 hän perusti miehensä, Benjamin Öbergin kanssa Sake Bar & Izakayan tuomaan izakaya-ruokakulttuuria Helsinkiin.

Kysymykseeni siitä, mitkä suomalaiset raaka-aineet inspiroivat häntä, Minori vastasi näin: ”Tunnetko umeboshin [joka on japanilainen aprikoosin tyyppinen pikkelöity hedelmä]? Tuoreita ume-hedelmiä ei ole saatavissa Suomesta, joten me käytämme karviaisia niiden sijasta. Keväällä käytämme syötäviä luonnonkasveja kuten maitohorsman versoja ja vuohenputkea.”

Sake Bar & Izakaya etsii vielä pysyvää ravintolatilaa Helsingistä, mutta ravintola tavoittaa asiakkaansa sosiaalisen median kautta, palvelee pop up izakaya-toiminnalla muissa Helsingin ravintoloissa ja myy noutoruokaa ympäri kaupunkia.

Paisano muokkaa vuodenaikojen tarjonnan filippiiniläisittäin

Vuonna 2019 avattu Paisano on moderni filippiiniläistyylinen bistro Helsingin keskustassa. ”Ravintolaideamme on tuoda tarjolle filippiiniläisiä makuja muodossa, joka sopii Helsinkiin”, sanoo yksi Paisanon omistajista Justine Caoibes. Justine rekrytoitiin Filippiineiltä Helsingin ravintolamaailmaan yli kymmenen vuotta sitten. Työskenneltyään ensin monissa eri ravintoloissa ja hotelleissa Helsingissä Justine perusti liikekumppaniensa kanssa Suomen ensimmäisen filippiiniläisen ravintolan, joka oli Pobre Helsingin Kampissa. He avasivat Paisanon siitä vuoden kuluttua.

Paisanon pääkokki Dwight Dumale on sopeutunut Suomen talviin, ammentaa inspiraatiota Suomen kesän runsaudesta ja soveltaa Suomen ruokakulttuurin kausiluonteista tarjontaa. ”Suomessa täytyy noudattaa luonnon määräämää rytmiä, mikä on hyvä asia”, hän sanoo. ”Sitä ei yleensä tule ajatelleeksi trooppisessa ilmastossa kuten Filippiineillä, jossa kaikkia ruoka-aineita on saatavissa kaikkina vuodenaikoina. Siis Paisanossa me muutumme vuodenaikojen mukaan.”

Yksi Paisanon annos, jossa filippiiniläiset maut ja suomalaiset raaka-aineet sekä ruokakulttuuri yhdistyvät hienosti, on kyssäkaalin kanssa tarjottava kahteen kertaan kypsennetty härän kieli. Kirkkaanvärinen ja napakka kyssäkaali luo pirteän vastapainon suussa sulavan samettiselle härän kielelle. Dwight kertoo, että kyssäkaali oli ensimmäinen raaka-aine, johon hän tutustui saavuttuaan Helsinkiin neljä vuotta sitten, ja se antoi uuden pohjoiseurooppalaisen lisän filippiiniläiseen makumaailmaan.

Taqueria Lopez y Lopez on hyvän ruoan ja hyvän tunnelman paikka

Vuonna 2019 auennut Taqueria Lopez y Lopez on yksi Helsingin suosituimmista taco-ravintoloista. Ketjun neljä ravintolaa löytyvät Kampista, Punavuoresta, Teurastamolta ja Kalliosta.

Taqueria Lopez y Lopezin veteraani-ravintoloitsija Manu Torchio kuvailee ravintolaa näin: ”Taqueria Lopez y Lopez on rento ravintola, johon on helppo tulla ja jossa eri kulttuurit yhdistyvät. Meidän konseptimme on tarjota asiakkaille täysi palvelupaketti: meillä on baari, meillä soi mahtava musiikki, ja me luomme hyvää, luokseen kutsuvaa tunnelmaa.” Manu selittää kulttuurien yhdistymistä näin: ”Se tarkoittaa, että jaamme asiakkaittemme kanssa palan siitä, mistä me olemme kotoisin. Työntekijämme tulevat monesta eri kulttuurista ja kielitaustasta.”

Taqueria Lopez y Lopezissa käytetään suomalaisia raaka-aineita kuten suomalaista porsaan-, naudan- ja kananlihaa. Lisäksi ravintolassa käytetään vain suomalaisia tomaatteja ympäri vuoden. Suomalaisista mansikoista syntyy huurteisia margaritoja. ”Suomalaisten mansikoitten satoaikana käytämme vain niitä. Ne ovat parhaita mansikoita, sillä niissä on eniten makua.”

Hills Dumplings on rento uuden maailman aasialainen ravintola, joka tarjoilee käsintehtyjä dumplingeja ja artesaani-cocktaileja

Filippo Phoumsavanh ja hänen liikekumppaninsa Edward Szechi avasivat Hills Dumplingsin Punavuoressa kolme vuotta sitten ja muuttivat ravintolan hiljattain Kamppiin. Ravintola myy vuosittain noin 600,000 käsintehtyä dumplingia, joista Filippo antaa täyden tunnustuksen hänen asialleen omistautuneelle ja työteliäälle tiimilleen.

Ravintolan nimen osa Hills viittaa Australian Melbournen kaupungin Box Hillin alueeseen, josta Filippo on kotoisin ja jossa hänen äitinsä pyöritti lähiöravintolaa. Ravintola tarjoilee ruokaa, jossa Filippon mukaan yhdistyvät sekä uuden maailman että Aasian kulinarismi. Filippo selittää, että ravintola lainaa uuden maailman käsitteen viinien maailmasta. ”Vanhempani ja muut siirtolaiset toivat kotimaansa ruokakulttuurin mukanaan Australiaan ja jalostivat siitä jotain uutta. Nyt minä olen tuonut käsitteen eteenpäin”, hän sanoo.

Kysymykseeni siitä, mitkä suomalaiset raaka-aineet häntä alkuun kiehtoivat, Filippo vastaa, että yksi ensimmäisistä Hills Dumplingsin tarjoamista dumplingeista oli nimeltään Helsinki-dumpling, joka oli täytetty soseutetulla punajuurella ja tarjoiltiin runsaan tillin kanssa. ”Laosissa käytetään paljon tilliä, mutta sitä ei käytetä monissa ympäröivissä maissa kuten Vietnamissa, Thaimaassa ja Kambodzassa, joissa tilliä jopa kutsutaan laosilaiseksi korianteriksi”, Filippo selittää.

Edellä olevat esimerkit ovat vain esipuhe Helsingin kansainvälisten ravintoloitsijoiden ja kokkien tarjoamaan uskomattomaan ruokaan ja heidän tarinoihinsa. Lukuisat ravintolat Helsingissä luovat paikallisista raaka-aineista kuten mustikoista ja silakoista ainutlaatuisia annoksia, joiden juuret löytyvät heidän omasta kulinaarisesta taustastaan. Helsingissä ehdottomasti kannattaa pysähtyä tutkimaan paikallista ravintolatarjontaa ja nauttimaan sen antimista, joissa yhdistyy eri maanosien ja maiden ruokakulttuuri, maut ja elämykset.

Juttu on tehty yhteistyössä Ruskeat Tytöt Median kanssa.

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingistä on tullut kansainvälisten kokkien koti, jotka luovat upeita ruoka- ja ruokailuelämyksiä yhdistämällä suomalaisia ​​tuotteita kulinaariseen taustaansa.