Helsingin ravintoloissa muotoilun klassikot kohtaavat uudet tekijät

Lounaalla Way Bakeryn ikkunapöydässä
Lead text
Yksi tärkeimmistä tunnelmaa luovista elementeistä helsinkiläisissä ravintoloissa on design. 1920–1950-luvuilta on säilynyt muutamia ravintolahelmiä, kuten Lasipalatsi ja Savoy. Nuorempien ravintoloiden sisustuksissa tunnettujen klassikoiden rinnalla näkyvät uudet tulokkaat.
Iconic Savoy vases represent classic Finnish design.
Show in landscape format
Off

Artek, Marimekko, Arabia ja Iittala – muun muassa nämä suomi-designin klassikot tunnetaan maailmalla. Suomalainen design on selkeää, pelkistettyä ja konstailematonta. Se saa monesti innoituksensa luonnosta.

Minimalismi, helppokäyttöisyys ja tasa-arvoisuus ovat suomalaisen muotoilun kulmakiviä. Vaatteet, kalusteet ja astiat on tehty käytettäviksi eikä kaukaa ihailtaviksi. Klassikkoja löytyy monen suomalaisen kodista. 

Entisaikain design-helmiä on edelleen nähtävillä Helsingin vanhoissa ravintoloissa. Elite, Kosmos, Lasipalatsi, Savoy ja Kolme Kruunua ovat harvinaisia paikkoja, joissa voi yhä tuntea perustamisajan tunnelman.

Pitkään ravintoloissa käyminen oli Helsingissä enimmäkseen ylemmän luokan ja taiteilijoiden harrastus.

Helsingin ravintolakulttuuri lennähti uusiin sfääreihin, kun vuonna 1919 alkanut kieltolaki kumottiin vuonna 1931. Kämpin ja Kappelin rinnalle alkoi muodostua matalamman kynnyksen ravintoloita, kuppiloita sekä tee- ja kahvihuoneita. 1930-lukua – ja enemmän tai vähemmän suomalaista designia – leimaava tyylisuunta jäi elämään.

Tilasuunnitteluun panostetaan Helsingin ravintoloissa edelleen. Osa ammentaa klassikoista, mutta rinnalla on myös uutta kovatasoista tekemistä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Nikarin huonekalut, artesaanien käsintehty lasi ja keramiikka sekä nuorten taiteilijoiden taide-esineet. 

Ravintola Savoyn pääruokasali katettuna
Show in landscape format
Off

Mieli lepää Savoyn funktionalismissa

Kun puhutaan klassisesta suomalaisesta ravintolasta, tulee mieleen reteä ja rehellinen funktionalismi. Helsingin Eteläesplanadille perustettiin vuonna 1937 ravintola, jonka arkkitehdeiksi valittiin alan ja kyseisen tyylisuuntauksen kuumimmat nimet Alvar ja Aino Aalto. 

Elettiin Aaltojen kultakautta: samoihin aikoihin valmistuivat myös Paimion parantola (1933) ja Villa Mairea (1939). 

Savoyn vähäeleisessä ja puhdaslinjaisessa tilassa mieli lepää. Aaltojen mieltymys luonnon orgaanisiin muotoihin ja minimalismiin tuo mielenkiintoisella tavalla esiin tavaroiden ja tilan käyttötarkoituksen. Savoyssa puhdaslinjaisuus yhdistyy parin suosimiin luonnonmateriaaleihin.  

Ravintola kävi tammikuussa 2020 läpi uudistuksen omistajanvaihdoksen myötä. Nähtävillä on Artekin klassinen Polo-raitakangas, Aino Aallon klubituolit sekä Alvar Aallon messinkinen Kultakello-riippuvalaisin. Sisustus ja ruoka kunnioittavat yhä tilan alkuperäistä henkeä.

Pieniä ajan myötä piiloon jääneitä yksityiskohtia hiottiin yhdessä Artekin, Alvar Aalto -säätiön sekä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Keittiömestari Helena Puolakka toi mukanaan kansainvälisen tuulahduksen: mittavan remontin suunnitteli ravintoloihin erikoistunut lontoolainen suunnittelija Ilse Crawford ja hänen toimistonsa Studioilse. 

Ravintola Nollan ruoka-annos
Show in landscape format
Off

Nolla yhdistää uutta ja vanhaa 

Klassikkoravintola Kynsilaukka jätti aukon kantakaupungin ravintolakulttuuriin sulkeutuessaan vuonna 2014. Vuonna 2019 tilan ottivat haltuun Carlos HenriquesLuka Balac ja Albert Franch. Heidän ravintolansa Nollan toiminta perustuu ravintolan nimen mukaisesti kiertotalouteen ja nollahävikkiin.

Tilan kokonaisuuden on suunnittelut Nollan tiimi yhdessä arkkitehti Uros Kosticin kanssa.

Ravintolan vanha valkopunainen lattia yhdessä kevyiden mutta tukevien kalusteiden kanssa luo puitteet modernille sisustukselle.

Seinälle on ripustettu yhteistyössä galleria Lokalin kanssa Arni Aromaan luonnosta ammentavia keramiikkateoksia. Lämpöä hehkuva Kustaa Saksin ryijy on hankittu suoraan taiteilijalta. Astiasto on sopuisa yhdistelmä Arabian Ruska-sarjaa sekä uutta vaaleaa keramiikkaa Leena Juvoselta ja Liisa Kaunisvirralta.

Yksi sisustuselementeistä on ravintolan toiminnan sydän: kompostori Lauri.

Suurin osa ravintolaan saapuvista raaka-aineista tuodaan uudelleenkäytettävissä astioissa, jotka kulkevat edestakaisin ravintolan ja tuottajan välillä.

Sali- ja keittiötiimi pukeutuu yhdenmukaisiin asuihin, jotka ovat kotimaista designia: serviisipaidat ovat Taukon, ja essut tulevat Taukolta sekä E. Laiholta. Keittiöhenkilöstö käyttää päivän misailun aikana Pure Wasten t-paitoja. Myös servietit on valmistettu luonnonmateriaaleista. 

Pöydät ja tuolit on suunnitellut kroatialainen Regular Company ja toteuttanut bosnialainen Artisan. Innofusorin valaisimet on suunnitellut Maija Puoskari.

Lounashetki Way Bakeryssä
Show in landscape format
Off

Bona Fide ja Way edustavat uutta kiinnostavaa muotoilua

Ravintola Bona Fide on täynnä väriä ja leikkimielisyyttä. Tilan ilmeen takana ovat taiteilijat Emma Sarpaniemi ja Iiris Riihimäki. Heitä inspiroivat suunnittelussa aarteiden metsästys, leikkisyys ja intuitiivisuus.

Keittiön oveen ja salin toisen ikkunan viereiseen seinään tehdyt Riihimäen maalaukset syntyivät remontoinnin aikana ja jäivät osaksi tilan lopullista ilmettä.  

Kirpputoreilta löytyneet lasiset hedelmät ja kukat tuovat sisustukseen camp-henkeä. Sohvat on verhoiltu mummolasta muistuttavilla kukkakuoseilla, ja seinää koristaa Tetris-palan muotoinen peili.

Riihimäki näkee, että Bona Fiden keittiömestareiden ja yrittäjien Eeli Kaasisen ja Ilpo Vainosen tekemä ruoka edustaa samaa leikkisää estetiikkaa kuin tilakin. Bona Fiden kolmas ravintoloitsija on sommelier Johan Borgar.

Kaasisen ja Vainosen valitsemissa astioissa on 1980-lukua henkiviä lasisia jäätelökulhoja sekä vaaleita ja yksinkertaisia Arabian 24h-astioita, annokselle estradin antavia alustoja. 

Kiehtovasta designista voi nauttia myös viiniin ja hyvään leipään keskittyneessä Way Bakeryssä. Ravintola Grönin takana olevat Michelin-ravintoloitsijat avasivat paikan vuonna 2018 Karhupuiston laidalle.

Joanna Laajiston suunnittelema tila on minimalismin ja pienten mutta merkittävien yksityiskohtien auvoisa liitto.

Lattian kuviointi kumartaa 1910-luvulle ja rakennuksen alkuperäiselle arkkitehtuurille. Teollisuuskeittiöistä tutut ruostumattomat terästasot korostavat laadukkaita tuotteita ja raaka-aineita, ja koko huoneen pituinen kapea peili leikittelee pitkän viinihyllyn kanssa.  

Tuukka Tammisaaren taideteokset nyökkäävät sävyillään ja muodoillaan kahvilan tarjontaan. Wayn visuaalisesti lystikkään menun takana on Vuoden kuvittajaksi 2020 valittu Aliina KauranneKäytössä on myös lontoolaisen Ana Kerinin sinisävyistä keramiikkaa.  

Funktionalismin perinne on edelleen läsnä myös Helsingin uusissa ravintoloissa, uudeksi kehittyvänä, suunnittelijoiden mukaan elävänä ja monimuotoisena.

 

Artikkelia varten on haastateltu sisustusarkkitehtia ja Aalto yliopiston lehtoria Esa Vesmasta, Way Bakeryn Lauri Kähköstä, Emma Sarpaniemeä, Iiris Riihimäkeä sekä Nollan Julia Pankkosta.

Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Yksi tärkeimmistä tunnelmaa luovista elementeistä helsinkiläisissä ravintoloissa on design. 1920–1950-luvuilta on säilynyt muutamia ravintolahelmiä, kuten Lasipalatsi ja Savoy. Nuorempien ravintoloiden sisustuksissa tunnettujen klassikoiden rinnalla näkyvät uudet tulokkaat.