Helsinki juhlii tanssin uutta aikaa

A press image of Tero Saarinen Company's piece Hz, presenting three women in middle of fabric
Lead text
Kevät 2022 polkaisee käyntiin uuden aikakauden suomalaisessa tanssitaiteessa. Kymmenien vuosien ajan odotettu Tanssin talo avaa vihdoin ovensa yleisölle Helsingin Kaapelitehtaalla. Suomen Kansallisbaletti kunnioittaa satavuotisjuhlavuotenaan baletin todellista klassikkoa ja vie samalla suomalaista balettia seuraavalle vuosisadalle.

Suomen kovimpien tanssitaiteilijoiden uutuuksia pääsee kokemaan myös kaupungin muilla näyttämöillä. Historiallisen tanssikevään teokset kunnioittavat aisteja ja kertovat kontaktin kaipuusta. Kehoon padotut korona-ajan kokemukset purkautuvat liikkeen kautta, ja muita ihmisiä kohti kurotellaan yllättävinkin keinoin.

Tanssia ei ole ilman ympäröivää maailmaa ja muita taiteita: useat uudet teokset pureutuvat polttaviin aiheisiin sekä hehkuvat kekseliäitä visuaalisia toteutuksia ja leikkivät vapautuneesti äänen ja musiikin kanssa. Nämä törmäykset muovaavat arkitodellisuutta uusiksi ja murtavat sen painostavia puolia.

A joint press image of two dance performances by Tero Saarinen Company
Show in landscape format
Off

1. Tero Saarinen Company: Hz / HUNT

Kulttuurikevään odotetuimpiin hetkiin kuuluu ehdottomasti Tero Saarinen Companyn historiallinen kahden teoksen ilta, jossa Euroopan tunnetuimpiin lukeutuva tanssiryhmä avaa itsensä ja teoksensa uudelle. Ilta tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua upouuden Tanssin talon Erkko-saliin, pohjoismaiden suurimpaan tanssille rakennettuun näyttämöön.  

Saarisen ylistetty sooloteos, Igor Stravinskyn Kevätuhrin säveliin liikkuva HUNT, saa nyt ensi kertaa uudet tulkitsijat. Jo 20 vuotta sitten syntyneen ikimuistoisen HUNTin tanssivat Suomen kiinnostavimpien tanssitaiteilijoiden joukkoon kivunnut karismaattinen Auri Ahola sekä Hampurin baletin solistina viime vuonna aloittanut Atte Kilpinen. HUNT on ilmaisullisesti vaativa teos, jossa tanssijan on läsnäolollaan otettava tila ja aika haltuun, liimattava yleisön katseet itseensä. Lähtökohdat ovat kutkuttavat: Kuinka eri sukupolven tekijät tulkitsevat Saarisen oman ilmaisun ja liikkeen varaan syntynyttä klassikkoa? Entä miten tietotulvaa kuvaava HUNT päivittää kekseliäät valaistus- ja multimediatoteutuksensa?

Samana iltana TSC avaa ryhmänä ovensa myös uudelle koreografille. Kansainvälisestikin kysytyn koreografi Johanna Nuutisen Hz on Tero Saarinen Companyn ensimmäinen tilausteos ryhmän ulkopuoliselta koreografilta.

Tinkimättömästä visiostaan ylistetyn Nuutisen teos Hz tutkii ääniaaltoja ja ärsyketulvaa vedenalaisen maailman innoittamana. Nuutisen aiemmat teokset ovat valottaneet ja hajottaneet totunnaisia aistimisen tapoja minimalistisen kuulain ottein. Toivon, että myös Hz tunkeutuu suodattamatta kehooni ja jättää sekä häkeltyneen että puhdistuneen olon. Menestyksekäs vaatesuunnittelija Mert Otsamo tekee Hz:ssä debyyttinsä esittävän taiteen puvustajana.

Kahdelta teokselta ja samalla Tanssin talon ensimmäiseltä suurelta voimannäytteeltä on odotettavissa pakahduttavaa karismaa, kylmiä väreitä ja liikuttumista.

Vinkki! Jos nämä teokset kolahtavat, Tero Saarisen ja Johanna Nuutisen koreografioita pääsee näkemään myös toukokuussa Kansallisbaletin Kolmen teoksen illassa.

Tanssin talo, Erkko-sali, 31.3.–9.4.2022

Juuret permormance
Show in landscape format
Off

2. Susanna Leinonen Company: Juuret

Jo vuosikymmeniä suomalaisen nykytanssikentän huipulla sykähdyttänyt Susanna Leinonen on viime vuosina käsitellyt erityisesti naisen ruumiiseen kohdistuvaa vallankäyttöä. Teosten Body (2018), Toxic (2020) ja Nasty (2021) suora ja paikoin raivokas no bullshit -feminismi sai haukkomaan henkeä.

Uusi teos Juuret on todennäköisesti jotakin aivan muuta. Siirtymä trilogian ilmaisusta kohti uutta kertomisen tapaa povaa näyttöjä Leinosen koreografisen käsialan laajuudesta. Juuret on toteutettu ikäihmisten ja tanssijoiden yhteistyönä, ja ikääntymisen ja muistamisen teemat lupaavat hiljaisempaa ja herkempää lähestymistapaa. Tilaa on toki yllätyksillekin: ehkä Leinonen käsittelee näitäkin teemoja voimaa uhkuen.

Susanna Leinonen on koko uransa ajan pohtinut eletyn elämän näkymistä kehossa. Kansainvälisiäkin yleisöjä hurmanneissa teoksissa kokemukset pursuavat kehosta ihon läpi maailmaan ja edelleen toisiin ihmisiin, osaksi heidän tarinoitaan. Miten Leinosen mikrotarkka ja kulmikas koreografinen ote kääntyy jälleen uuteen asentoon? Kuinka voima ja hauraus asettuvat tasapainoon? Palaako Susanna Leinonen itse juurilleen?  

Kulttuurikeskus Stoa, 5.3.–2.4.2022

Show in landscape format
Off

3. Kinetic Orchestra & co: Spring Break Festival

Vaivattomaksi jalostuneen liikkeen ja toisaalta umpisynkän huumorin pariin pääsee Spring Break Festivalilla toukokuussa. Palkitun koreografi Jarkko Mandelinin luotsaaman Kinetic Orchestran isännöimässä tapahtumassa nähdään muun muassa Mia Jaatisen aggressiota tutkiva teos Red Desert sekä Mandelinin oma työ Mistakes, joka esitetään nyt ensi kertaa Helsingissä.

Odotetun kevätfestivaalin ohjelmistoon kuuluu myös nykysirkusta nyrjäyttävän Race Horse Companyn merkkiteos O’DD, jonka koreografia on syntynyt Rauli Dahlbergin ja Mandelinin yhteistyönä. Trampoliinitaidetta uudistavassa O’DDissa on luvassa Dahlbergin virtuositeettia sekä tummaa ja vinoa tunnelmaa kaikille absurdin ystäville. Teokselle myönnettiin helmikuussa 2022 Sirkuksen lumo -palkinto.

Saavutettavuutta ja edullisia lippuhintoja korostavan Spring Break Festivalin teoksia lähestyn kokonaisuuksina, joissa taitavien ja rohkeiden tekijöiden kehoissa hautunut konstailematon liikkeen hurma on lopulta tiukasti teosten palveluksessa. Sekä Mistakesissa että O’DD:ssa kuullaan livesäestystä.

Kulttuurikeskus Stoa, 10.–15.5.2022

4. Carl Knif Company & Zodiak - Uuden tanssin keskus: Sessions

Koreografi-ohjaaja Carl Knifin teosten parissa tosimaailma pehmenee ja menettää osan jähmeydestään. Knif purkaa ja rakentaa asioiden yhteyksiä vaihtoehtoisiksi esityksiksi arjesta ja tilanteista. Arvoituksellisen painajaismaisessa Kaksivärisessä fuugassa(2020) Knif tutki musiikin ja liikkeen yhteyttä. Saman asian äärellä on uusi teos, kuuden tanssijan Sessions, jonka lähtökohtana toimii Franz Schubertin jousikvintetto C-duurissa. Nyt rajaa liudennetaan myös katsomisen ja katseen kohteena olemisen väliltä.

Teatteriohjaajanakin työskentelevä Knif taitaa täydellisesti esityskonventioiden purkamisen. Knifin teokset herättävät viimeistellyn visuaalisen pintansa alla pohtimaan sanattoman vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Hänen koreografioissaan pidän erityisenä tiettyä pidättyvää viileyttä. Viimeistä piirtoa myöten hiottu liike välittyy kielenä, jonka haluaisi ottaa haltuun, mutta jonka logiikkaan ei tule koskaan olemaan välitöntä pääsyä. Juuri siksi se vetää puoleensa.

Istuntoon tai hoitokertaan viittaava Sessions kuuluu kulttuurikevään ehdottomaan kärkeen. Aavistan, että poistun sen jälkeen hoidettuna, liikautettuna, sijoiltani vinksautettuna.

Tanssin talo, Erkko-Sali, 5.5.–7.5.2022
 

David McAllister: Swan Lake
Show in landscape format
Off

5. Kansallisbaletti: Joutsenlampi

Niin vanhaa, niin uutta! Baletin ikivihreä tragedia Joutsenlampi esitettiin Suomessa ensi kertaa jo vuonna 1922, sata vuotta sitten. Alun perin 1800-luvun lopulla Marius Petipan, Lev Ivanovin ja Pjotr Tšaikovskin yhteistyönä syntyneen klassikon uuden sovituksen äärellä kannattaa riisua ironinen asenne ja antautua suurille tunteille. Klassista balettispektaakkelia katsoessa tyydytystä tuottaa tietenkin myös tekijöiden äärimmäinen taituruus.

Kansallisbaletin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu sovitus on australialaisen David McAllisterin käsialaa, ja sen päärooleissa nähdään Kansallisbaletin kirkkaimmat tähdet. Joutsenlammen juhlaversio sijoittuu maagiseen kuningaskuntaan pohjolan jäisiin ja lumisiin tunnelmiin.

Erityinen mielenkiintoni kohdistuu nuoren huipputanssija Violetta Kellerin tapaan ilmentää baletin tunnetuinta ja vaikeinta tuplaroolia: haurasta valkoista joutsenta Odettea ja viettelevää mustaa joutsenta Odilea. Tšaikovskin valtavaa sävellystyötä – jota muuten 1800-luvulla kritisoitiin liian mahtipontiseksi – voisi kuunnella vaikka silmät kiinni, mutta parhaimmillaan se on alkuperäisessä tarkoituksessaan eli määrittämässä kauniin joutsentarinan rytmiä ja tunnelmaa.

Vinkki! Joutsenlammen digitaalinen ensi-ilta nähtiin suorana lähetyksenä tammikuussa. Hienosti toteutettu taltiointi on katsottavissa Stage24-palvelussa.

Kansallisooppera, päänäyttämö, 4.4.–25.5.2022

6. Tanssiteatteri Tsuumi: We Called Her Bertha / A Couple of Humans

Tanssiteatteri Tsuumin teokset pursuavat rytmin riemua. Vanhaa rikotaan ja uutta kokeillaan, mutta uutuuden ideaalia myös kyseenalaistetaan. Suomalaiseen kansanperinteeseen esitystaiteensa perustavan Tsuumin teoksissa historia suodattuu esiintyjien kautta uudeksi, eikä mennyt ole taakka vaan rikastuttaja.

Tsuumin double bill -illalta toivon unenomaista huumoria, kekseliäitä äänisuunnittelu- ja musiikkiratkaisuja sekä jälleen kerran uutta lähestymistapaa kansanperinteeseen. We Called Her Bertha on Tsuumin perustajajäseniin kuuluvan tanssija-koreografiJohanna Elovaaran, Suistamon Sähköstäkin tunnetun tanssija-koreografi-laulaja Reetta-Kaisa Ilesin sekä säveltäjä-kontrabasisti Ville Rauhalan pitkään työstetty teos. Tsuumin taiteellisen johtajan Riikka Puumalaisen ja äänisuunnittelija Antti Puumalaisen konseptoima A Couple of Humans yhdistää fyysistä ja visuaalista teatteria. Teokset nähdään samana iltana Helsingin kenties kauneimmassa esitystilassa, vuonna 1879 rakennetussa tunnelmallisessa Aleksanterin teatterissa.

Aleksanterin teatteri, 29.3. ja 27.4.2022

A press image of three dance pieces, featuring dancers in various positions
Show in landscape format
Off

7. Mirva Mäkinen, Sari Palmgren, Helsinki Dance Company, Cirko & Risa: Kolme teosta kontaktista 

Miten kehot puhuvat toisilleen? Etätöiden, eristäytymisen ja välineellisen kommunikaation värittämän koronakauden jälkeen kaipuu kehollisuutta pohtivan fyysisen taiteen äärelle on kova. Kineettistä lohtua tarjonnevat Mirva Mäkisen ja Sari Palmgrenin uudet teokset Helsinki Dance Companylle. Kahden kantaesityksen lisäksi Studio Pasilassa nähdään pariakrobatiaa ja nykytanssia yhdistävän RISAn surrealistinen duetto GLG.

Mäkisen Luodos-teoksessa tanssi kohtaa muun muassa Rinneradiosta tutun kokeellisen musiikin konkarin Tapani Rinteenmusiikin. Ihmisen luontosuhteeseen viime vuosina keskittyneen koreografi Sari Palmgrenin Soidinmenoissa käydään parinhankinnan ja ihmisen eläimellisten puolien kimppuun. Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän GLG:ssä rajat hämärtyvät tanssin ja muiden taiteiden väliltä, kun kuvataiteet ja nykysirkus tuuppivat tanssia kohti uusia alueita.

Studio Pasila, 2.–24.3.2022

8. Leena Harjunpää Co: Feeling Cute

Söpöyden rakentumista ruotiva Feeling Cute on Leena Harjunpää co:n uusi sooloteos. Kulttuuritehdas Korjaamon vintillä esitettävä teos tökkii alistumisen ja vallankäytön dynamiikkaa söpöyden ihanteen kautta.

Harjunpää on viime vuosina rakentanut hiljalleen tunnistettavaa, usein muottien ja vapautumisen dynamiikkaa pohtivaa taiteellista ilmaisuaan. Feeling Cute on kevään taidetanssitarjonnan villi kortti, jolta odotan pinkkiä äkkivääryyttä ja paikkaansa vakiinnuttavan tekijän keskisormea yksinkertaistuksille.

Kulttuuritehdas Korjaamo, 25.3.–2.4.2022


 

Title
Tutustu tanssijoiden ja koreografien Helsinki-vinkkeihin
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Kevät 2022 polkaisee käyntiin uuden aikakauden suomalaisessa tanssitaiteessa. Tanssin talo avaa ovensa yleisölle Helsingin Kaapelitehtaalla ja Suomen Kansallisbaletti vie suomalaista balettia seuraavalle vuosisadalle.