Koko ikäni Helsingissä asuneena voin väittää, että yksi kaupungin vahvimpia tuoksuja on ratapihan ratapalkit. Koko Rautatieaseman seutu symboloi kohtaamisia ja eroja, lähtemistä ja saapumista. Kiireisen kuhinan keskellä on silti aina jotain pysyvää ja pysähtynyttä, ja sen ehkä luo hieno asemahalli. Ulkona kivimiehet ottavat turistit vastaan ja moikkaavat vanhaa tuttuakin. Helsingin vilkkain alue, kuhiseva liikekeskus, on silti Helsingin näköinen ja tuntuinen: sopivan kokoinen, ruuhkaisenakin leppoisa ja moninainen. Suurimman osan vuodesta aamuaurinko paistaa suoraan silmiin, kun tulee Steissin Rautatientorinpuoleisista ovista ulos. Silloin läikähtää sydämessä, mun stadi <3.
Kluuvi on kaupunginosa, joka käsittää pääosan Helsingin ydinkeskustasta. Rautatieasema, suuret tavaratalot sekä monet Helsingin yliopiston rakennukset ovat Kluuvissa. Helsingin keskeisimpiin liikekatuihin kuuluva Aleksanterinkatu kulkee pääosin Kluuvin alueella. Kluuvissa on vain noin 640 asukasta mutta työpaikkoja on yli 24 000.
Nykyisen Kluuvin alueella sijaitsi vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti, joka täytettiin vähitellen 1800-luvulla. Alue oli erittäin vaativa rakennuskohde - silti ympäristöön on rakennettu 15-20 metrin syvyyteen juntattujen tuhansien paalujen päälle eräät Suomen kulttuurihistoriallisesti tärkeimmistä rakennuksista.
Kluuvin keskeinen maamerkki on Eliel Saarisen suunnittelma, Suomen tunnetuimpiin rakennuksiin kuuluva Helsingin päärautatieasema. Asemalta lähtevät kaikki pääkaupunkiseudun lähijunat ja se on myös Suomen merkittävin kaukojunien asema. Asemalta pääsee junalla suoraan myös Pietariin.
Kluuvi on myös kulttuurin keskittymä. Siellä sijaitsevat nykytaiteen museo Kiasma, Musiikkitalo, Ateneumin taidemuseo ja Kansallisteatteri. Kaisa-talo eli Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto valmistui vuonna 2012. Monia tunnustuksia saavuttanut kirjasto edustaa uuttaa kirjastoarkkitehtuuria. Tuorein lisäys Kluuvin kulttuuritarjontaan saatiin loppuvuodesta 2018 kun uusi Helsingin Keskustakirjasto Oodi avattiin.
Kaisaniemen puisto ja Kasvitieteellinen puutarha ovat Kluuvin keuhkot. Nimen pääkaupungin ensimmäiselle julkiselle kävelypaikalle antoi ravintoloitsija Catharina "Cajsa" Wahllund, jonka asiakkaita olivat muun muassa ylioppilaat Topelius, Runeberg ja Snellman sekä säveltäjä Sibelius. Kasvitieteellisen puutarhan noin neljän hehtaarin ulkopuutarha houkuttelee tutustumaan kasvien maailmaan. Kymmenen yleisölle avointa kasvihuonetta tarjoavat vehreyttä myös talvisin.