Muuttoliikkeen seurauksena kaupunkiin tarvitaan uusia asuntoja, palveluja ja infrastruktuuria. Kaiken tämän Helsinki haluaa rakentaa mahdollisimman kestävästi. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Se on New Yorkin jälkeen toinen kaupunki maailmassa, joka on sitoutunut raportoimaan oma-aloitteisesti YK:n Agenda2030:n eli kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.
Helsingin uudet alueet ovat liikkumisen näkökulmasta mahdollisimman saavutettavia. Keskustan tuntumassa olevia satama-alueita on otettu asuinkäyttöön ja hajautunutta kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään. Tulevaisuuden Helsingissä arki hoituu joustavasti kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä hoituvaa ympäristöissä, jotka ovat sekä inspiroivia että ilmastoystävällisiä.
Tässä poimintoja joitain monista muuttuvista alueista ja kaupungin rakennetta uudistavista liikennehankkeista:
Teollisuuskatu
Teollisuuskatu on pitkään ollut lähinnä läpiajoon houkuttava väylä. Muuntuminen kaupunkimaiseksi kaduksi on kuitenkin alkanut. Katu sijaitsee Pasilan ja Kalasataman välillä, ja siitä ollaan kehittämässä merkittävää työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymää. Viimeksi mainittua edustaa vanha konepajan alue, jonka suurinta kiinteistöä kehitetään The Train Factory -nimiseksi keskukseksi Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce Oreckin johdolla. Teollisuuskadun yhteyksiä parannetaan niin että liikkuminen olisi miellyttävää kaikilla kulkumuodoilla. Ihmisen mittakaava, kaupunkielämän tukeminen ja ympäristöviisaus ovat uudistuksen avaintavoitteita.
Pasila
Pasilan uudistuminen Helsingin keskustan jatkeeksi on jo täydessä vauhdissa. Kehitystä kuvaavat numerot ovat vaikuttavia: vuoteen 2040 mennessä Pasilan työpaikkamäärä kaksinkertaistuu noin 50 000:een, ja alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een. Pasilan asema kasvaa Suomen vilkkaimmaksi ja sen kautta kulkee pian yli 47 miljoonaa matkustajaa vuodessa.
Pasila vahvistaa myös rooliaan tapahtumakaupunginosana ja monipuolisena palvelujen tarjoajana. Alueesta odotetaankin Helsingille kansainvälisen tyylin “cityä”, jonka kaupunkikuvallisen maamerkin muodostavat pilviin kurkottavat tornitalot.
Helsinki High rise -nimisen suunnittelu- ja toteutuskilpailun voitti YIT:n ja Arkkitehtitoimisto Lahdelma&Mahlamäki Oy:n Trigoni-ehdotus, jossa tasasivuisten kolmionmuotoisten tornien ryhmä muodostaa Pasilaan veistoksellisen kokonaisuuden. Korkein torneista tulee olemaan 180 metriä, ja sinne suunnitellaan asuntojen lisäksi hotellia ja näköalaravintolaa.
Pasila laajenee tulevaisuudessa myös pohjoissuntaan. Uusia koteja rakentuu jo Ilmalan alueelle, ja pian myös Pohjois-Pasilaan.
Hernesaari
Hernesaaren rantaviiva heräsi Ruususen unestaan vuonna 2016, kun alueelle saatiin kansainvälistäkin ihastusta kerännyt julkinen sauna Löyly ja muita uusia ravintola- ja tapahtumapalveluja.
Nyt Hernesaaren kehityksessä alkaa uusi vaihe. Siitä tulee 2020-luvulla vilkas asumisen, matkailun ja vapaa-ajan kaupunginosa 7 500 asukkaalle. Sieltä kuljetaan keskustaan raitiovaunulla Telakkakadun ja Bulevardin kautta. Sujuvien kävely- ja pyöräteiden verkosto tulee helpottamaan liikkumista.
Hernesaari on tärkeä satama Helsinkiin tulevia suuria ristelijöitä varten. Yli 400 000 vuosittaista risteilymatkailijaa varten Hernesaareen on rakennettu kolmas risteilylaituri kahden siellä jo olevan laiturin lisäksi. Alueelle suunnitellaan myös lisää matkailu- ja vapaa-ajan palveluita, muun muassa vierasvenesatama ja vesiurheilukeskus.
Suurin osa nykyisistä rakennuksista tullaan purkamaan lukuun ottamatta Fordin tehdasrakennusta, Munkkisaaren teollisuustaloa ja Valtion viljavarastoa. Luonnollisesti myös uudet Löyly ja Cafe Birgitta jäävät elävöittämään Hernesaarta.
Hakaniemenranta
Ettäkö Helsingin kantakaupunki olisi valmis? Keskustastakin löytyy vielä paikkoja, jotka voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia asumiseen ja urbaaniin elämään.
Yksi niistä on Hakaniemenranta, joka uudistuu 2020-luvulla. Kruunusillat-hankkeen pikaraitiotietä varten rakennetaan uusi Merihaansilta. Samassa yhteydessä uusitaan myös Hakaniemensilta ja sen linjaus muuttuu vähemmän tilaa vieväksi. Näin vapautuu uutta rakennusmaata kaikkiaan kolmelle uudelle asuinkorttelille ja tuhannelle asukkaalle.
Asemakaavan pohjaksi järjestetyn ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy:n ja VSU maisema-arkkitehdit Oy:n urbaaniutta ja vehreyttä yhdistävä ehdotus. Rakennusten ilmeeseen on haettu vaikutteita sekä Hakaniemen työläisperinteestä että vastapäisen Kruunuhaan klassisuudesta.
Asuinkortteleiden lisäksi Hakaniemenrantaan ja Kruununhaan puolelle rakennetaan uudet rantapuistot. Myös uusia satamia on tulossa – toinen pienveneille ja toinen ammattimaista veneliikennettä varten.
Kalasatama, Sompasaari ja Verkkosaari
Kalasatama on Pasilan lisäksi toinen alue, jossa nostokurjet kurkottavat taivaisiin. Alueen tunnukseksi on nousemassa kahdeksan tornitalon ryhmä, joista on huimat näköalat keskustaan ja merenlahdelle.
Tulevaisuuden Kalasatama on rento paikka Helsingin keskustan kupeessa. Rantoja ja kanavia tulee kiertämään pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, on kaikkien asukkaiden kohtauspaikka.
Kalasataman rakentaminen etenee metroaseman ympäristöstä etelän suuntaan Sompasaareen ja pohjoiseen Verkkosaaren alueelle. Vanha konttisatama-alue rakentuu vauhdilla, ja sen odotetaan olevan valmiina vuoteen 2023 mennessä.
Monia asunnonostajia houkuttelee alueen merellisyys. Merinäköalat avautuvat joka korttelista. Vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi tarjolle tulee Helsingin uusien asuinalueiden tapaan edullisempia asumismuotoja.
Alue sopii siis kodiksi niin sille, jolle tärkeysjärjestyksen kärjessä on hyvät metroyhteydet Helsinkiin ja Espooseen kuin sille, joka arvostaa Teurastamon ravintolamaailmaa ja kävelymatkaa Suvilahden festivaaleille.
Kruunusillat ja Kruunuvuorenranta
Kruunusillat ovat Helsingin näyttävimpiä panostuksia kestävään liikkumiseen. Hanke yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan, ja luo samalla uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Uudet yhteysreitit mantereelta saarille rakentuvat kolmesta sillasta eli Kruunuvuorensillasta, Finkensilllasta ja Merihaansillasta, joista ensin mainittu tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä. Lisäksi hankkeen yhteydessä tullaan uusimaan Hakaniemensilta.
Kruunusillat valmistuvat tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2026, mikäli lupakäsittelyt ja sopimukset etenevät odotetulla tavalla.
Kruunusillat luovat yhteyden kantakaupunkialueelta uuteen Kruunuvuorenrantaan. Tulevaisuudessa keskustasta Kruunuvuorenrantaan pääsee ratikalla vain vartissa.
Kruunuvuorenrantaa rakennetaan Kruunuvuorenselän itärannalle, vaikuttavien merimaisemien, kartanopuistojen ja saaristoluonnon äärelle. Vuoteen 2030 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti 13 000 asukkaalle ja sinne syntyy 800 työpaikkaa. Jo nyt Kruunuvuorenranta on tullut tunnetuksi valon kaupunginosana, kiitos valoteosten, jotka loistavat kantakaupunkiin saakka.
Kaupunkibulevardit ja Raide-Jokeri
Helsinki kasvaa joka vuosi suuremmaksi kaupungiksi, ja samalla se pyrkii saamaan hiilipäästönsä pienemmäski. Ilmeinen ristiriita, jonka ratkaisemisessa liikkumisen kestävyydellä on iso rooli.
Vuonna 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden yleiskaavan, joka hahmottaa vuoteen 2050 asti suuret linjat kaupungin kehitykselle. Yksi eniten keskustelua herättäneistä ratkaisuista kaavassa olivat ns. kaupunkibulevardit.
Kaupunkibulevardit ovat yksinkertaisesti kuvattuina nykyisiä moottoritiemäisiä väyliä, jotka muutetaan kaupunkimaisemmiksi kaduiksi, jolloin niiden varrelle saadaan rakennettua enemmän asuntoja, lisää palveluja ja kestävämpiä liikkumismuotoja. Samalla kaupunkirakenne tiiviistyy, eikä kaupunki kasva hajautumalla lisää.
Bulevardisointia tullaan toteuttamaan 2020-luvulta lähtien Vihdintien ja Tuusulanväylän osalta, kuten myös pikaraitioverkoston eli Raide-Jokerin varrelle.
Raide-Jokeri on Helsingin ja Espoon kaupunginosia yhdistävä pikaraitioyhteys, jonka ensimmäinen toteutettava kulkee Itäkeskuksesta Keilaniemeen asti. Raiteista hyötyvät asukkaat ja yrittäjät, ja niistä on jo nyt tulossa merkittävä pohjoisten kaupunginosien houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä.
Pikaraitiotiet ovat Suomessa uusi liikennemuoto. Se eroaa perinteisistä raitioteistä eroaa hieman pidemmällä ja suuremmalla kalustollaan sekä – nimensä mukaisesti – nopeudellaan. Sen käyttäjämääräksi vuonna 2040 on ennustettu 102 000 matkustajaa vuorokaudessa.
