Tee kierros Tove Janssonin Helsingissä:
Tove Janssonin lapsuudenkoti
Tove Jansson perheineen asui Katajanokalla vuosina 1914-1933.
Luotsikatu 4
Tove Janssonin puisto
Tovella oli tapana leikkiä Uspenskin katedraalin luona ja sen läheisessä puistossa. Vuonna 2014 puisto puisto nimettiin uudelleen Tove Janssonin puistoksi. Toven kotikatu Luotsikatu kulki aiemmin puiston poikki.
Satamakatu, Kanavakatu 1
Halkolaituri
Talvisin Tovella oli tapana luistella jäällä Halkolaiturin edustalla ja myöhemmin samasta paikasta lähti myös laiva Pellingin saareen, jossa Toven kesäpaikka Klovharu sijaitsee.
Halkolaituri, Pohjoisranta
”Jos minä jollekin toivon jotakin hyvää, toivon hänelle saarta, jolla ei ole osoitetta.”
Esplanadin puisto
Toven isän Viktor Janssonin suihkukaivoveistos. Kahta merenneitoa leikkimässä aalloilla kuvaavassa veistoksessa Tove Jansson toimi mallina isälleen. "Tove" on merenneidoista suurempi. Veistos on nimeltään Aallottaria / Leikki II ja se sijaitsee lähellä ravintola Kappelia.
Esplanadin puisto
Svenska Teatern
Tove Janssonin ystävä, teatteriohjaaja Vivica Bandler sai ajatuksen tuoda muumit teatterilavalle. Ajatuksesta inspiroituneena Tove alkoi työstää näytelmää kolmen ensimmäisen muumikirjan pohjalta. Mumintrollet och kometan (Muumipeikko ja pyrstötähti) sai ensi-iltansa 29. joulukuuta 1949. Sekä yleisö että kriitikot pitivät näytelmästä ja sitä esitettiin kaikkiaan 19 kertaa. Osa yleisöstä piti näytelmän sisältöä ja kieltä pienille lapsille sopimattomana. Mumintrollet och kometan merkitsi Tovelle kuitenkin uuden, mielenkiintoisen aikakauden alkua useiden tulevien näytelmäteosten parissa.
Pohjoisesplanadi 2
"Ajatella, miten yksinäinen sellainen on, jota kaikki pelkäävät!"
Merenneito-veistos
Viktor Janssonin Merenneito-veistos, jonka mallina Toven on lapsena sanottu toimineen.
Eteläesplanadi 22 (sisäpiha)
Tove Janssonin ateljee
Tove Janssonin atelejee ja koti vuodesta 1944 aina hänen kuolemaansa saakka. Toven elämänkumppanin Tuulikki Pietilän ateljee sijaitsi samassa korttelissa. Talon seinää koristaa muistolaatta, jossa on reliefi nuoren Toven kasvoista hänen isänsä Viktor Janssonin ikuistamina. Ateljee ei ole avoinna yleisölle.
Ullanlinnankatu 1
Designmuseo
Toven entinen kansakoulu. Designmuseo muutti rakennukseen vuonna 1978.
Korkeavuorenkatu 23
Tove Jansson HAM Helsingin taidemuseossa
HAM on omistanut osan tiloistaan pysyvästi Tove Janssonin taiteen esittelylle. Esillä on kaksi keskeisintä Tove Janssonin teosta, freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla. Juhlat kaupungissa -teosta kannattaa tutkia tarkoin, sillä se sisältää useita viittauksia Toven silloiseen elämänvaiheeseen. Tanssilattian tumma kaunotar on Janssonin tuolloinen (salainen) rakastettu, teatteriohjaaja Vivica Bandler. Freskon etualalla istuu Tove Jansson itse ja hänen vierellään pöydällä seisoo pieni muumi-hahmo. Esillä on lisäksi vaihteleva kokonaisuus muita Toven teoksia.
Eteläinen Rautatiekatu 8
"Minä tiedän eläväni juuri nyt vahvemmin kuin koskaan ja ehkä tämä viimeisin freskoni on parasta mitä olen tehnyt, niin raskas kuin se olikin - tai ehkä juuri siksi?"
Janssonien sukuhauta
Tove Jansson on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle. Hautamuistomerkissä on Toven isän, Viktor Janssonin veistos Maapallon päällä istuva poika.
Mechelininkatu 2
Lallukka
Lallukan taiteilijakoti, jossa Janssonien perhe asui 1930-luvun alkupuolella. Tove muutti omaan ateljeeseensa Ullanlinnankadulle vuonna 1944.
Eteläinen Hesperiankatu 14
"Minä haluan mennä eteenpäin, ei, ei mennä, vaan leikkiä eteenpäin elämässä."
Kaisaniemen puisto
Viktor Janssonin veistos Convolvulus sijaitsee Kaisaniemen puistossa lähellä Kansallisteatteria. Convolvulus viittaa elämänlangan latinankieliseen kasvitieteelliseen nimeen. Veistos on satoa 1930-31 järjestetystä Helsingin kaupungin julkisten taideteosten kilpailusta. Tove toimi veistoksen mallina.
Kaisaniemen puisto
Ateneum
Tove opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa vuosina 1933-37. Tove myös tapasi ensimmäisen kerran elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän.
Kaivokatu 2
"Olen antanut itselleni luvan leikkiä epätavallisen pitkään."