Kävellessäsi Helsingissä julkinen taide ei koskaan ole kaukana. Kaupungissa on lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyy.
Veistoksia kannattaa tarkastella sieltä täältä eri kulmista ja katsoa, miten se peilaa maisemaansa. Helsinkiin kätkeytyy myös monia teoksia, joiden olemassaolosta moni ei syystä tai toisesta edes tiedä. Kaupungissa liikkuessa voi harrastaa aarteen etsintää, tai tehdä vaikka oman bongailulistan.
Teoksia ja valmiiksi mietittyjä veistosreittejä voi tutkailla HAM Helsingin taidemuseon sivuilla.
Emma Jääskeläinen: Put put (2020)
Ensin oli simpukka ja sieltä vierähti helmi jonnekin Hertsikan nurmelle. Emma Jääskeläinen on veistäjä, jonka pehmeä muotokieli on houkutellut lapsetkin istahtamaan veistoksen päälle. Meren läheisyyteen sijoittuva Herttoniemen uusi asuinalue on saanut taitavan veistäjän lämpöä huokuvan veistoksen maamerkikseen.
Adriananpuistikko, Herttoniemi
Gerda Qvist: Aurinkokello (2) (1931)
Jo sana Aurinkokello on kaunis. Hietaniemeen toteutettu veistos on tehty graniitista ja pronssista. Koristelussa on liikutaan vedessä ja ilmassa hienostuneen tyylitellysti. Teoksesta löytyvä teksti Tempus Fugit — ajan katoavaisuus on myös yksi vanhimpia teemoja taiteessa. 1931 järjestetyn kilpailun julkisesta teoksesta voitti Gerda Qvist, joka on Suomen ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä. Hänen veistoksensa löytyy Hietsunrannan tuntumasta.
Hietaranta, Etu-Töölö
Jacob Dahlgren: Early One Morning, Eternity Sculpture (2019)
Leikillisestä konstruktivismista tunnettu ruotsalaistaiteilija on lisännyt Kalasatamaan sieltä puuttuneen vaaleanpunaisen ja koukeroisen muodon, joka kommunikoi iloisesti ympäristön kanssa.
Taiteilijan teokset ammentavat usein kaupunkitilasta ja arjesta. Värikkäät raidat ovat Dahlgrenille tunnusomaista estetiikkaa.
Capellanaukio, Kalasatama
Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen: Kaari (2014)
Katkennut silta on samaan aikaan jylhä ja hauska tai haikea ja uskoa luova, miten kukin tahtookin sen nähdä. Vesalan peruskoulun viereiseltä kalliolta löytyvä komea julkinen teos tarjoaa mielelle lukuisia muuttuvia mahdollisuuksia tulkita ja ihmetellä. Oivaltavista veistoksista tunnetut taiteiljat ovat Alicia Kwaden henkistä sukua.
Sakara 5, Kontula
Riikka Puronen: Harppi ja tähdet (2018)
Teos on vaakamainen sommitelma, joka ilahduttaa materiaalikirjollaan ja vankkojen geometristen muotojen rinnastuessa tähtien villeyteen. Viittausta ja symboliikka voi kepeästi assosioida, esteettistä muotoa ihailla ja käsitteellistä puolta kelailla.
Toukolan rantapuisto, Arabianranta
Vesa-Pekka Rannikko: Aaumu (2005)
Ihmeellisen muodon kautta käännetty onomapoeettinen nimi johdattaa tekijän taiteellisen painotuksen äärelle. Meillä on muoto, joka on melkein kuin: Teos saattaa tuoda tuttua mieleen, mutta kieltäytyy asettumasta ja esittämästä, minkä takia se jää salaperäisesti kiehtomaan. Kätketyn ja paljastuvan teematiikkaa on taiteilijan muissakin veistoksissa.
Näsinpuisto, Torpparinmäki