Naiset Helsingin julkisissa veistoksissa

Alpo Sailo: Larin Paraske
Lead text
Helsingissä on lähes 500 julkista veistosta ja historiallista muistomerkkiä. Poimimme kaupungin julkisista veistoksista kahdeksan taideteosta, jotka esittävät naista, ovat naiselle omistettuja tai kuvanveistäjänä on toiminut nainen.

Alpo Sailo: Larin Paraske, 1949

Helsingin ainoa naisen näköisveistos esittää suomalaisen kansanrunouden merkkihenkilö Larin Paraskea (1833-1904). Parasken mittava runoaineisto kuuluu karjalaisen kulttuurin korvaamattoman arvokkaisiin lähteisiin. Häneltä tallennetut yli 32 000 säettä on suurin yhdeltä laulajalta kerätty runoaineisto Suomesssa. Alpo Sailo (1877-1955) käytti realistisen pronssipatsaan mallinna muun muassa Albert Edelfeltin (1854-1905) tekemiä muotokuvamaalauksia. Veistoksen jalustassa on teksti: ”Suomalaiselle talonpoikaisnaiselle kansanrunon ja kansatietouden taitajalle ja tallettajalle”.
Hakasalmen puisto, Etu-Töölö

Essi Renvall's 'Statue of Peace', blue sky, sea and the bushes of the local park behind it.
Show in landscape format
Off

Essi Renvall: Rauhanpatsas, 1968

Vuonna 1968 tuli kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-, yhteistyö- ja avuntantosopimuksen solmimisesta ja muistopatsaan paljastus kuului YYA-sopimuksen vuosipäiväjuhlallisuuksiin. Kuvanveistäjä Essi Renvall (1911-1979) oli syntyjään oululainen kuvanveistäjä ja oman aikansa suomalaisen taiteen tähti, joka tuli tunnetuksi erityisesti lapsi- ja kirjailijamuotokuvistaan. Hän on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. 
Ehrenströmintie 12, Kaivopuisto

Eila Hiltunen: Sibelius-monumentti, 1967
Show in landscape format
Off

Eila Hiltunen: Passio Musicae / Sibelius-monumentti, 1967

Eila Hiltunen (1922-2003) lukeutuu suomalaisen kuvanveiston uranuurtajiin. Hän alkoi abstrahoida veistostensa muotoja 1950-luvun loppupuolella. Veistosten rujoon ilmeikkyyteen vaikutti hitsaustekniikka, joka on läsnä myös Sibelius-monumentissa. Jean Sibeliuksen (1865-1957) muistomerkki on Helsingin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Haponkestävästä teräksestä valmistetun veistoksen sisällä kulkiessa voi kuunnella ääniä ja kaikuja, ja omistaa ajatuksia myös lahjakkaalle Aino Sibeliukselle (1871-1969), joka mahdollisti säveltäjämiehensä elämäntyön.
Sibeliuksen puisto, Taka-Töölö

Aimo Tukiainen: The Torch
Show in landscape format
Off

Aimo Tukiainen: Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki, 1968

Miina Sillanpää (1866-1952) oli 1900-luvun alun merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia Suomessa. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1907-1947 ja oli ensimmäinen suomalainen naisministeri vuosina 1926-27. Sosiaaliministerinä Sillanpää kiinnitti erityishuomiota työssäkäyvien ja yksinhuoltajanaisten asemaan. Aimo Tukiaisen (1917-1996) tekemä abstrakti 5,5 metriä korkea pronssiveistos paljastettiin Miina Sillanpään 102-vuotissyntymäpäivänä 4.6.1968.
Tokoinranta, Kallio

Laila Pullinen: Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki, 1971
Show in landscape format
Off

Laila Pullinen: Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki, 1971

Tunnetuimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin lukeutuva Laila Pullinen (1933-2015) oli myös ensimmäisiä suomalaisia kuvanveistäjiä, jotka yhdistivät pronssia ja kiveä teoksiinsa. Hänen 1960-luvulla käyttämänsä dramaattiset työskentelymetodit räjähdysaineista konepistooleihin hätkähdyttävät vielä tänäkin päivänä. Itämeren tytär on muistomerkki kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Maila Talviolle (1871-1951). Teos on pystytetty paikalle, jossa aikoinaan seisoi Talvion emännöimä kulttuurikoti. Kyseinen rakennus on myös osa muistomerkkiä, sillä vuonna 1992 siihen liitettiin Laila Pullisen suunnittelema Itämeri-maareliefi, jonka toteutuksessa on käytetty muun muassa Talvion entisen kodin kivijalkaa.
Maila Talvion puisto, Seurasaarentie, Meilahti

Raimo Utriainen: The Curtain
Show in landscape format
Off

Raimo Utriainen: Esirippu / Ida Aalbergin muistomerkki, 1972

Ida Aalberg (1857-1915) oli suomalaisen teatterin suuri tähti ja aikanaan Pohjoismaiden parhaana pidetty näyttelijä. Häntä luonnehdittiin usein ”jumalaiseksi”, ”lumoavaksi” tai ”ihmeelliseksi”, ja katsojat kuvailivat hänen tuoneen näyttämälle jonkinlaisen taikavoiman. Raimo Utriaisen (1927-1994) yhdeksän metrin korkeuteen kurottuvan pronssisen veistoksen visuaalinen lähtökohta on teatterin esiripun raskas mutta dynaaminen liike. 
Kaisaniemenpuisto, Kansallisteatterin pienen näyttämön edusta, Kluuvi

Heikki Häiväoja: Sodanajan naisen muistomerkki, 1996

Muistomerkki on Suomen ensimmäinen sodan ajan naisen työtä arvostava ja siitä muistuttava veistos. Naiset huolehtivat sodan aikana Suomessa 400 000 miehen työpanoksesta omien tehtäviensä lisäksi. Kahdeksan metrin korkeuteen nousevan terästornin alla on harmaa graniittipaasi, johon on veistetty kodeissa, tehtailla, maatiloilla, laitoksilla ja rintamalla työtä tehnyttä naista kuvaavat reliefit. Reliefien välissä on kultaisin kirjaimin teksti ”Sodanajan naisen kunniaksi” sekä vuosiluvut 1939-1945.
Porthaninrinne, Kallio

Panu Patomäki: The Worker Mother
Show in landscape format
Off

Panu Patomäki: Työläisäiti, 1996

Työläisäiti-veistos esittää äitiä ja tytärtä vääntämässä vettä pestystä lakanasta. Pronssinen muistomerkki toteutui aktiivisten ja innostuneiden kaupunkilaisten aloitteesta. Kallio-lehden äänestyksessä veistoksen äiti nimettiin Lyyliksi ja tytär Liisaksi. Veistokseen liittyvässä messinkilaatassa on teksti: ”Paljastettu äitienpäivänä 12.5.1996 kiitollisuuden osoituksena työläisäideille”. Veistoshankkeen puuhahenkilöille on muodostunut perinne viedä paikalle kukkatervehdys aina äitienpäivänä kello 12.
Työläisäidinpuisto, Sturenkatu / Läntinen Brahenkatu, Alppiharju

Katso kaikki Helsingin julkiset veistokset hamhelsinki.fi

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
Off
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingissä on lähes 500 julkista veistosta ja historiallista muistomerkkiä. Poimimme kaupungin julkisista veistoksista kahdeksan taideteosta, jotka esittävät naista, ovat naiselle omistettuja tai kuvanveistäjänä on toiminut nainen.