Alpo Sailo: Larin Paraske, 1949
Helsingin ainoa naisen näköisveistos esittää suomalaisen kansanrunouden merkkihenkilö Larin Paraskea (1833-1904). Parasken mittava runoaineisto kuuluu karjalaisen kulttuurin korvaamattoman arvokkaisiin lähteisiin. Häneltä tallennetut yli 32 000 säettä on suurin yhdeltä laulajalta kerätty runoaineisto Suomesssa. Alpo Sailo (1877-1955) käytti realistisen pronssipatsaan mallinna muun muassa Albert Edelfeltin (1854-1905) tekemiä muotokuvamaalauksia. Veistoksen jalustassa on teksti: ”Suomalaiselle talonpoikaisnaiselle kansanrunon ja kansatietouden taitajalle ja tallettajalle”.
Hakasalmen puisto, Etu-Töölö
Essi Renvall: Rauhanpatsas, 1968
Vuonna 1968 tuli kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-, yhteistyö- ja avuntantosopimuksen solmimisesta ja muistopatsaan paljastus kuului YYA-sopimuksen vuosipäiväjuhlallisuuksiin. Kuvanveistäjä Essi Renvall (1911-1979) oli syntyjään oululainen kuvanveistäjä ja oman aikansa suomalaisen taiteen tähti, joka tuli tunnetuksi erityisesti lapsi- ja kirjailijamuotokuvistaan. Hän on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle.
Ehrenströmintie 12, Kaivopuisto
Eila Hiltunen: Passio Musicae / Sibelius-monumentti, 1967
Eila Hiltunen (1922-2003) lukeutuu suomalaisen kuvanveiston uranuurtajiin. Hän alkoi abstrahoida veistostensa muotoja 1950-luvun loppupuolella. Veistosten rujoon ilmeikkyyteen vaikutti hitsaustekniikka, joka on läsnä myös Sibelius-monumentissa. Jean Sibeliuksen (1865-1957) muistomerkki on Helsingin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Haponkestävästä teräksestä valmistetun veistoksen sisällä kulkiessa voi kuunnella ääniä ja kaikuja, ja omistaa ajatuksia myös lahjakkaalle Aino Sibeliukselle (1871-1969), joka mahdollisti säveltäjämiehensä elämäntyön.
Sibeliuksen puisto, Taka-Töölö
Aimo Tukiainen: Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki, 1968
Miina Sillanpää (1866-1952) oli 1900-luvun alun merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia Suomessa. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1907-1947 ja oli ensimmäinen suomalainen naisministeri vuosina 1926-27. Sosiaaliministerinä Sillanpää kiinnitti erityishuomiota työssäkäyvien ja yksinhuoltajanaisten asemaan. Aimo Tukiaisen (1917-1996) tekemä abstrakti 5,5 metriä korkea pronssiveistos paljastettiin Miina Sillanpään 102-vuotissyntymäpäivänä 4.6.1968.
Tokoinranta, Kallio
Laila Pullinen: Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki, 1971
Tunnetuimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin lukeutuva Laila Pullinen (1933-2015) oli myös ensimmäisiä suomalaisia kuvanveistäjiä, jotka yhdistivät pronssia ja kiveä teoksiinsa. Hänen 1960-luvulla käyttämänsä dramaattiset työskentelymetodit räjähdysaineista konepistooleihin hätkähdyttävät vielä tänäkin päivänä. Itämeren tytär on muistomerkki kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Maila Talviolle (1871-1951). Teos on pystytetty paikalle, jossa aikoinaan seisoi Talvion emännöimä kulttuurikoti. Kyseinen rakennus on myös osa muistomerkkiä, sillä vuonna 1992 siihen liitettiin Laila Pullisen suunnittelema Itämeri-maareliefi, jonka toteutuksessa on käytetty muun muassa Talvion entisen kodin kivijalkaa.
Maila Talvion puisto, Seurasaarentie, Meilahti
Raimo Utriainen: Esirippu / Ida Aalbergin muistomerkki, 1972
Ida Aalberg (1857-1915) oli suomalaisen teatterin suuri tähti ja aikanaan Pohjoismaiden parhaana pidetty näyttelijä. Häntä luonnehdittiin usein ”jumalaiseksi”, ”lumoavaksi” tai ”ihmeelliseksi”, ja katsojat kuvailivat hänen tuoneen näyttämälle jonkinlaisen taikavoiman. Raimo Utriaisen (1927-1994) yhdeksän metrin korkeuteen kurottuvan pronssisen veistoksen visuaalinen lähtökohta on teatterin esiripun raskas mutta dynaaminen liike.
Kaisaniemenpuisto, Kansallisteatterin pienen näyttämön edusta, Kluuvi
Heikki Häiväoja: Sodanajan naisen muistomerkki, 1996
Muistomerkki on Suomen ensimmäinen sodan ajan naisen työtä arvostava ja siitä muistuttava veistos. Naiset huolehtivat sodan aikana Suomessa 400 000 miehen työpanoksesta omien tehtäviensä lisäksi. Kahdeksan metrin korkeuteen nousevan terästornin alla on harmaa graniittipaasi, johon on veistetty kodeissa, tehtailla, maatiloilla, laitoksilla ja rintamalla työtä tehnyttä naista kuvaavat reliefit. Reliefien välissä on kultaisin kirjaimin teksti ”Sodanajan naisen kunniaksi” sekä vuosiluvut 1939-1945.
Porthaninrinne, Kallio
Panu Patomäki: Työläisäiti, 1996
Työläisäiti-veistos esittää äitiä ja tytärtä vääntämässä vettä pestystä lakanasta. Pronssinen muistomerkki toteutui aktiivisten ja innostuneiden kaupunkilaisten aloitteesta. Kallio-lehden äänestyksessä veistoksen äiti nimettiin Lyyliksi ja tytär Liisaksi. Veistokseen liittyvässä messinkilaatassa on teksti: ”Paljastettu äitienpäivänä 12.5.1996 kiitollisuuden osoituksena työläisäideille”. Veistoshankkeen puuhahenkilöille on muodostunut perinne viedä paikalle kukkatervehdys aina äitienpäivänä kello 12.
Työläisäidinpuisto, Sturenkatu / Läntinen Brahenkatu, Alppiharju
Katso kaikki Helsingin julkiset veistokset hamhelsinki.fi.