Mahtavat jäänmurtajat

In the distance over the slightly frozen sea, two icebreakers are docked side by side next the Katajanokka shore.
Lead text
Helsingin Katajanokan rannassa on kuuden suuren jäänmurtajan koti. Talvisin ne tekevät jäänmurtotyötä, mutta etenkin kesällä niitä pääsee katsomaan lähietäisyydeltä Merikasarmin laiturilta. Joskus talvet ovat niin leutoja, että jotkut murtajat ovat pysyneet laiturissa koko talven.

Katajanokka on ollut jäänmurtajien kotisatama 1970-luvun alusta saakka. Niiden tehtävä on pitää laivareitit avoimina Suomen rannikolla ja varmistaa laivaliikenteen sujuvuus myös sydäntalvella, jolloin Itämerta usein peittää paksu jääkerros.

Jäänmurtajat edustavat pitkää suomalaista laivanrakennusperinnettä, sillä jokainen niistä on rakennettu Helsingin telakoilla.

70-vuotias Voima

Jäänmurtajista vanhin on Voima, jonka vesillelasku tapahtui vuonna 1952. Voiman kastoi silloisen pääministerin Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen. Murtaja on tehnyt pitkän ja tärkeän uran suomalaisessa merenkulun historiassa.

Valmistuessaan Voima oli Helsingin Wärtsilän telakan voimannäyte. Se oli maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka oli varustettu kahdella keulapotkurilla, joilla saadaan kitkaa poistavaa virtausta rungon ja jään väliin. Aikanaan luonnehdittiin, että Voima on jopa liian iso ja mahtaileva. Alus oli niin komea, että Wärtsilä rakensi sille kolme sisaralusta, joista kaksi myytiin Neuvostoliittoon ja yksi Ruotsiin.   

Lähes 70 vuotta vanhaa Voimaa on vuosien saatossa uudistettu, joten se on erittäin moderni tänä päivänäkin. Sen koneistoa, potkurimoottoreita ja automaatiota on uusittu ja kylkiä vahvistettu.

Sisaralukset Sisu ja Urho

1970-luvulla rakennettiin Sisu ja Urho, yli sata metriä pitkät jäänmurtajat. Sisaralukset ovat toistensa kaltaisia. Sisu on saanut nimensä suomalaisesta peräänantamattomuudesta ja Urho puolestaan viittaa silloiseen presidenttiin Urho Kekkoseen, joka myös kastoi laivan. Sisuun rakennettiin alkujaan opiskelukäyttöön soveltuvia koulutustiloja ja kirjasto, kun taas Urhosta tehtiin valtion edustuslaiva.

Urhossa on järjestetty vuosikymmenten saatossa lukuisia valtiovierailuja ja tarjottu illallisia arvovieraille. Kesällä 1975 Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford tutustui Urhon saunaan, ja vuonna 1985 Länsi-Saksan liittopresidentti Richard von Weizsäcker pääsi Urhon löylyihin. Urho on vieraillut myös Lontoossa Thamesin rannalla, kun vuonna 1985 National Maritime Museumissa avautui Sea Finland -näyttely.

Kaikki valtiovierailut eivät ole menneet ihan nappiin. Vuonna 1977 Oulun edustalla sellulastissa ollut alus joutui odottelemaan jäissä puoli vuorokautta, kun Itävallan liittopresidentille haluttiin esitellä Urhon ohjausta. Kanadan kenraalikuvernöörin ollessa kyydissä Urho ajoi pahasti kiveen toukokuussa 1981.

Icebreakers at Katajanokka
Show in landscape format
Off

1980-luvun Kontio ja Otso

Pohjoisen vahvan metsäeläimen karhun mukaan nimetyt jäänmurtajat Kontio ja Otso valmistuivat 1980-luvun puolivälissä. Aluksia luonnehdittiin tuolloin maailman nykyaikaisimmiksi murtajiksi. Ne ovat 99 metriä pitkiä. Runkomuotonsa ja koneistonsa ansiosta alukset kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin vanhemmat ja isommat jäänmurtajat ja siksi ne ovat yleensä ensimmäisenä liikkeellä, kun Perämerelle alkaa muodostua jäätä. Vanhempien jäänmurtajien tapaan Otsossa ja Kontiossa on noin 20 hengen miehistö.

Otso muutettiin vuonna 2015 arktiseksi jäänmurtajaksi, joka pystyy toimimaan talvella Itämerellä ja kesällä arktisilla alueilla. Muutostyöt palkittiin kansainvälisessä merenkulun innovaatiokilpailussa. Otso on käynyt jo muun muassa Grönlannissa, jossa se avusti seismistä tutkimusalusta jäissä.

Kontion miehistölle myönnettiin hengenpelastusmitali vuonna 1998. Nesteen säiliöaluksesta putosi matruusi hyiseen mereen Loviisan edustalla helmikuisena yönä. Hän kömpi jäälautan päälle ja näki aluksen katoavan pimeyteen. Lähistöllä oleva laiva kuuli avunhuutoja ja kysyi radiolla, puuttuuko Nesteen alukselta miehistöä. Radioliikennettä lähistöllä seuranneen Kontion kannelle hälytettiin väkeä tähystämään ja pian löydettiin kylmettynyt matruusi jäälautan päältä.   

Ympäristöystävällinen Polaris

110-metrinen Polaris on jäänmurrosta huolehtivan Arctian ylpeys. Vuonna 2016 valmistunut alus on maailman ensimmäinen LNG-jäänmurtaja eli se käyttää polttoaineenaan dieselin lisäksi nesteytettyä maakaasua, joka pienentää merkittävästi aluksen hiilidioksidipäästöjä. Polarista on kutsuttu maailman ympäristöystävällisimmäksi jäänmurtajaksi.

Polariksen potkuriteho on suurempi kuin muissa jäänmurtajissa. Aluksen erikoisuus on kolme potkuria, jotka kääntyvät 360 astetta, joten potkurivirran voi ohjata mihin suuntaan tahansa.

Itämerellä on vain yksivuotista jäätä, mutta Polaris pysyy tarvittaessa murtamaan paksumpaa monivuotista jäätäkin. Kuuden solmun nopeudella Polaris pystyy murtamaan 1,2 metriä jäätä. Polariksessa on myös valmius öljyntorjuntaan.

Jäänmurtajien postilaatikot
Show in landscape format
Off

Värikkäät postilaatikot ja kelluva pääkonttori

Katajanokan rannassa sijaitseva värikkäiden postilaatikkojen rivistö ilahduttaa ohikulkijoita ja valokuvaajia. Postilaatikot palvelevat myös aivan oikeaa tehtäväänsä: jäänmurtajien henkilökunta viettää pitkiä aikoja laivalla, ja laatikoihin jaetaan aivan normaalia postia sekä sanomalehtiä. Jäänmurtajien henkilökunta on maalannut laatikot haluamillaan väreillä. Joskus murtajat ottavat postilaatikot mukaansa, jos ne viettävät aikaa esimerkiksi Kotkan tai Loviisan satamassa.

Erikoinen kohde on myös jäänmurtajia hallinnoivan Arctia Shippingin pääkonttori Katajanokan rannassa. Se näyttää rakennukselta, mutta todellisuudessa se on laiva. Kelluva pääkonttori on kooltaan lähes tuhat neliötä. Pääkonttorissa on yhdistynyt laivan- ja talonrakentamisen osaaminen. Tarvittaessa pääkonttorin voi hinata mihin tahansa. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto K2S Oy.

Jäänmurtajat sijaitsevat Katajanokalla, Merikasarminlaiturissa. 

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingin Katajanokan rannassa on kuuden suuren jäänmurtajan koti. Talvisin ne tekevät jäänmurtotyötä, mutta etenkin kesällä niitä pääsee katsomaan lähietäisyydeltä Merikasarmin laiturilta. Joskus talvet ovat niin leutoja, että jotkut murtajat ovat pysyneet laiturissa koko talven.