Jean Sibeliuksen Helsinki

Sibeliuksen puisto Helsingissä.
Lead text
Jean Sibelius muutti 1885 synnyin- ja koulukaupungistaan Hämeenlinnasta Helsinkiin opiskelemaan. Pääkaupungissa hän koki suurimmat taiteelliset voittonsa, perusti perheen ja nautti elämän iloista – senkin jälkeen, kun hän oli muuttanut 1904 Ainolaan Järvenpäähän. Helsingissä voi yhä aistia Sibeliuksen ajan tunnelman, vaikka kaupunki on muuttunut paljon. Säveltäjän lukuisista asuintaloista vain kaksi on säilynyt, mutta monet muut paikat kantavat hänen muistoaan.
Helsingin yliopiston päärakennus
Show in landscape format
Off

Yliopiston päärakennus

Sibelius aloitti 1885 opinnot sekä Helsingin yliopistossa että musiikkiopistossa. Musiikki vei pian voiton lakitieteestä, mutta yliopiston juhlasali, kaupungin silloinen pääkonserttisali, tuli Sibeliukselle tärkeäksi. Hän johti siellä lähes kaikkien keskeisten orkesteriteostensa kantaesitykset. Salissa on Albert Edelfeltin seinämaalaus Turun Akatemian vihkiäiset vuonna 1640 (1905), jonka keskipaneelin vaaleaviittaisen herran mallina Sibelius on ollut. Juhlasali vaurioitui pahoin pommituksissa 1944. Korjauksessa alkuperäinen arkkitehtuuri vuodelta 1832 muuttui, akustiikka huononi ja sali menetti asemansa konserttitilana.
Unioninkatu 34, Fabianinkatu 33

Kansalliskirjasto

Kansalliskirjastossa säilytetään kattavinta Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitusten kokoelmaa. Vuodesta 1996 siellä on toimitettu Sibeliuksen teosten kokonaisjulkaisua, joka perustuu tarkoin alkuperäislähteisiin.
Unioninkatu 36

Tuomiokirkko

Sibelius kuoli 20.9.1957. Hautajaiset pidettiin 30.9. Suurkirkossa, joka vuodesta 1959 on ollut nimeltään Helsingin tuomiokirkko. Arkku tuotiin edellispäivänä, ja illalla 17 000 ihmistä kävi jättämässä suurmiehelle jäähyväiset. Ylioppilaat seisoivat yön kunniavartiossa. Hautajaisissa alttarilla paloi seitsemän kynttilää, yksi kullekin sinfonialle. Seppeltenlasku kesti kaksi tuntia. Siunauksen jälkeen Aino Sibelius ja presidentti Urho Kekkonen laskivat seppeleensä. Muusikot kantoivat arkun autoon, joka lähti kohti Järvenpäätä. Tienvarressa oli ihmisiä kunniakujassa koko 40 kilometrin matkalla. Sibelius haudattiin Ainolan metsäiseen puutarhaan.
Unioninkatu 29

Arppeanum

Opiskeluvuosinaan Sibelius soitti viulua ja kartutti orkesterikokemustaan Akateemisessa orkesterissa, joka harjoitteli yliopiston musiikkisalissa tässä talossa, silloisessa kemian laboratoriorakennuksessa.
Snellmaninkatu 3

Säätytalo

Vapaamuurariliike palasi Suomeen täällä 18.8.1922, jolloin Sibeliuskin vihittiin jäseneksi. Myöhemmin hän sävelsi rituaalimusiikkia ja lauluja, joita vapaamuurarit yhä käyttävät Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Snellmaninkatu 9-11

Kaupungintalo

Vuonna 1833 rakennetulla Seurahuoneella oli hotelli, ravintola ja juhlasali säätyläisten käyttöön. Salissa järjestettiin 1800–1900-lukujen vaihteessa Helsingin filharmonisen seuran orkesterin populaarikonsertteja, joissa Sibelius kävi usein ja joissa kuultiin myös hänen teoksiaan. Karelia-sarjan ensiversio kantaesitettiin 1893 hyväntekeväisyysjuhlassa Seurahuoneen salissa. Helsingin kaupunki osti 1913 Seurahuoneen, joka muutettiin kaupungintaloksi. Rakennuksen sisätilat modernisoitiin rajusti 1960-luvun lopulla mutta juhlasali säilytettiin. Siellä on edelleen joskus konsertteja.
Pohjoisesplanadi 11-13

Esplanadin puisto.
Show in landscape format
Off

Lääkärien talo

Joukko lääkäreitä rakennutti 1901 näyttävän jugendtalon Kasarmitorin kulmalle. Talossa asui ja piti vastaanottoa tohtori Wilhelm Zilliacus, joka toimi Sibeliuksen lääkärinä 1908–19. Zilliacus vastusti kiihkeästi venäläistä sortoa ja tuki jääkäriliikettä. Hän sai 1917 jääkärien Libaun harjoitusleirillä Latviassa kirjoittaman, Suomeen salakuljetetun Jääkärimarssin sanat ja pyysi Sibeliusta säveltämään sen. Sibelius toimitti pian salaa Zilliacukselle marssisävelmän, josta tuli vahva, aikoinaan kiistelty kansallinen symboli.
Fabianinkatu 17

Ruotsalainen normaalilyseo

Vuonna 1880 valmistuneen koulun juhlasalissa pidettiin Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertteja, joissa Sibelius herätti huomiota viulistina jo kevätlukukaudella 1886. Niissä myös kantaesitettiin hänen varhaisia sävellyksiään, kuten opintojen päätökseksi toukokuussa 1889 kuultu a-mollijousikvartetto, joka oli suuri menestys.
Unioninkatu 2

Esplanadi

Esplanadi oli 1800–1900-lukujen vaihteessa Helsingin huvikeskus, jossa nuori Sibeliuskin viihtyi. Jotkin hänen silloiset suosikkikahvilansa ja -ravintolansa toimivat yhä, tosin monin tavoin muuttuneina. Vuonna 1866 Nya teaternin (nykyinen Svenska teatern) puistopäädyssä avatussa Oopperakellarissa on nykyään baari ja yökerho ja vuonna 1892 perustetussa Königissä (Mikonkatu 4) disko ja karaoke. Esplanadin tuntumassa oli myös pankkeja, joissa alituisessa vekselikierteessä ollut Sibelius kävi usein. Hänelle tuttuja olivat muun muassa Wasa Bank (Eteläesplanadi 12) ja vanha Yhdyspankki (Aleksanterinkatu 36b) sekä upeat jugendtyyliset pankkisalit (Pohjoisesplanadi 15 ja 19), jotka toimivat nykyisin kahviloina.

Kappeli

Esplanadin maamerkkeihin kuuluva, vuonna 1867 avattu kahvila-ravintola Kappeli sai 1891 suunnilleen nykyisen ulkoasunsa. Suosittu ravintola oli yksi Helsingin taiteilijoiden lempipaikoista. Herkkusuuna tunnettu Sibelius kävi siellä 1800–1900-lukujen vaihteessa, milloin juhlimassa taiteilijatoverien kanssa, milloin syömässä tuhdin aterian ruokajuomineen, milloin nauttimassa muutaman sherrylasillisen ja sikarin.
Eteläesplanadi 1

Kämp

Vuonna 1887 avattu Kämp, Helsingin ylellisin hotelli ja ravintola, tuli pian tutuksi Sibeliukselle. Jo 1880-luvun lopulla hän vietti siellä iloisia iltoja pianon ääressä ”leskoviittien” kanssa. Musikaalinen toveripiiri oli nimetty musiikkiopiston pianonsoiton opettajan Ferruccio Busonin Lesko-koiran mukaan. Vuosina 1892–94 Kämpissä kokoontui Symposion-piiri, jonka ytimessä olivat Sibelius, taidemaalari Akseli Gallén-Kallela ja kapellimestari Robert Kajanus. Piirin kiihkeät taidekeskustelut ja huuruinen juhlinta ovat saaneet tarunhohteisen maineen. Sittemmin Sibelius herkutteli ja yöpyi Kämpissä 1930-luvulle asti. Rapistunut Kämp purettiin 1967, mutta osa julkisivusta kopioitiin ehostamaan paikalle vuonna 1969 kohonnutta pankkitaloa. Tämä muutettiin 1999 hotelliksi, jonka prameat sisätilat eivät vastaa alkuperäisiä.
Pohjoisesplanadi 29

Lundqvistin liikepalatsi

Nuoret suomenruotsalaiset, radikaalit kulttuuri-intellektuellit ryhmittyivät 1902 Euterpe-lehden piiriksi ja kokoontuivat keskustelemaan lehden toimitukseen, joka oli tässä talossa. Sibeliuskin vieraili näissä pitkissä, kosteissa illanvietoissa, jotka olivat osasyy hänen muuttoonsa maaseudun rauhaan Tuusulaan 1904.
Aleksanterinkatu 13

Svenska teatern

Vuonna 1866 valmistunut talo vakiintui Helsingin ruotsinkielisen teatterin keskukseksi. Siellä sai 1898 kantaesityksensä Sibeliuksen ensimmäinen teatterimusiikki Kristian II, jonka hän sävelsi ystävänsä Adolf Paulin näytelmään. Se oli myös hänen ensimmäinen julkaistu orkesteriteoksensa. Vuonna 1899 Svenska teaternissa esitettiin isänmaallisessa juhlassa kuvaelmia Sibeliuksen musiikin säestyksellä. Venäläistä sortoa vastaan suunnattu Suomi herää -osa lumosi kuulijat, ja Sibelius muokkasi siitä Finlandia-sävelrunon. Teatterin julkisivut riisuttiin koristeista 1935, mutta sali ja lämpiö tuntuisivat Sibeliuksesta tutuilta.
Pohjoisesplanadi 2

Hotelli Klaus K

Bulevardin kulmassa oli 1880-luvulla puutalo ja Erottajan rinteessä Paerschin tiilitalo, joka oli Saksalaisen tyttökoulun käytössä. Vuonna 1882 perustettu Helsingin musiikkiopisto vuokrasi alkuvuosinaan koululta tiloja, joissa Sibeliuskin opiskeli 1885–89. Musiikkiopisto piti tutkintoja ja pikkukonsertteja Paerschin talon salissa, jossa Sibelius soitti usein ja esitti myös varhaisia sävellyksiään. Kulmaan valmistui 1913 jugendtalo, johon Paerschin talo liitettiin 1920 rakennusten muuttuessa Rake-rautakaupaksi. Hotellitoiminta alkoi 1938 ja syrjäytti 1970-luvulla rautakaupan. Paerschin talon sali restauroitiin 1980-luvulla, jolloin se sai nimen Rake-sali.
Bulevardi 2–Erottaja 4

Helsinki Music Centre as seen from Töölönlahdenkatu on a slightly cloudy day, where the National Museum of Finland can be seen reflected in the large windows of the building.
Show in landscape format
Off

Vanha ylioppilastalo

Ylioppilastalo valmistui 1870 ylioppilaiden juhlien, järjestöjen ja kulttuuriharrastusten tyyssijaksi. Taloon tehtiin musiikkisali ylioppilaskuorojen harjoitustilaksi. Juhlasalissa pidettiin konsertteja, joissa Sibelius kävi. Vuonna 1889 hän esiintyi siellä Akateemisen orkesterin viulusolistina. Esitys sai kiitosta, mutta Sibelius luopui sen jälkeen nuoruudenhaaveestaan, viuluvirtuoosin urasta. Sibeliuksen mieskuorolaulut kaikuivat musiikkisalissa 1890-luvulta alkaen. Juhlasali vaurioitui tulipalossa 1978 mutta korjattiin ennalleen. Kuorolaulu vaikeni musiikkisalissa 2013 ylioppilaskunnan todettua sen haittaavan talon ravintolatoimintaa.
Mannerheimintie 3

Fennia

Sibelius majaili vuonna 1898 avatussa Grand Hotel Fenniassa usein Helsingissä käydessään, joskus viikkojakin etsiessään rauhaa sävellystyöhön. Sibeliuksen 70-vuotispäivänä 8.12.1935 täällä pidettiin juhlapäivälliset, joita säesti New Yorkista radioitu toisen sinfonian esitys.
Mikonkatu 17

Suomen Kansallisteatteri

Säännöllinen suomenkielinen teatteritoiminta alkoi Helsingissä 1872. Pitkään haaveissa ollut uusi teatteritalo, Kansallisteatteri, valmistui 1902. Sen vihkiäiset olivat suuri suomalaiskansallinen juhla, johon Sibelius sävelsi kalevalaisen Tulen synty -teoksen. Tunnetuin hänen täällä kantaesitetyistä teoksistaan on Valse triste, jonka ensiversion Sibelius sävelsi 1903 lankonsa Arvid Järnefeltin Kuolema-näytelmään.
Läntinen teatterikuja 1

Kaisaniemenkatu 1

Sibelius yritti 1930-luvun alkupuolella keskittyä VIII sinfonian säveltämiseen Berliinissä ja Helsingissä, jossa hän asui tässä talossa toimineessa hotelli Kareliassa pitkiä aikoja. Säveltäjän itsekritiikin kasvaessa yhä ahdistavammaksi teos ei koskaan valmistunut.

Kalevankatu 45

Tuleva kapellimestari Armas Järnefelt esitteli 1888 opiskelutoverilleen Sibeliukselle sisarensa Aino Järnefeltin (1871–1969), ja nuoret ihastuivat heti toisiinsa. Sibelius vieraili Järnefelteillä usein, ystävystyi Ainon veljien kanssa ja omaksui perheen kiihkeän suomenmielisen ajattelun. Jean ja Aino Sibelius vihittiin 10.6.1892. Syksyllä nuoripari hankki vuokra-asunnon talosta, jonka osoite oli tuolloin Wladimirinkatu 45. Tässä kodissa näki päivänvalon Sibeliusten esikoinen Eva, ja siellä syntyivät myös Sadun ensiversio ja kuorolaulu Venematka. Keväällä 1893 perhe muutti pois.

Sibelius-Akatemia

Helsingin musiikkiopisto, Sibeliuksen opinahjo, muuttui 1924 konservatorioksi ja keskittyi musiikin ammattiopetukseen. Vuosikymmenien tilakurjuus päättyi oman talon valmistuttua 1931. Oppilaitoksen nimeksi tuli 1938 säveltäjän luvalla Sibelius-Akatemia. Sibelius esiintyi viimeisen kerran orkesterinjohtajana 1.1.1939 tämän talon konserttisalissa. Radio-orkesteri soitti hänen johdollaan Andante festivon suorassa lähetyksessä New Yorkin maailmannäyttelyn kunniaksi. Esityksen harjoitus on ainoa tallenne Sibeliuksen johtamasta musiikista.
Pohjoinen Rautatiekatu 9

Musiikkitalo

Vuonna 2011 avatun Musiikkitalon orkestereista vanhin, alkujaan vuonna 1882 perustettu Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt useimmat Sibeliuksen pääteoksista säveltäjän johdolla. Myös Sibelius-Akatemia toimii talossa.
Mannerheimintie 13 A

Aerial of Kaivopuisto Park during autumn, the Kaivopuisto observatory sitting on its hill in the center of the photo.
Show in landscape format
Off

Sibeliuksen muistotammi

Helsingin kaupunginpuutarhan kupeessa kasvaa merkkimiesten muistotammia. Helsinki-Seura ja Helsingin mieskuorot istuttivat 1941 tammen kunnioittaakseen vastikään kaupunkiin muuttanutta Sibeliusta.
Helsingin kaupungin talvipuutarha, Hammarskjöldintie 1

Kisahalli

Sibelius oli 1930-luvulla suosionsa huipulla Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Hänen 70-vuotisjuhlansa oli kansainvälinen mediatapahtuma, ja vanha säveltäjä lähes hukutettiin kunnianosoituksiin. Syntymäpäivänä 8.12.1935 pidettiin juhlakonsertti uudessa Messuhallissa, joka on nykyisen Kisahallin eteläosa. Sibelius nautti huomiosta muttei tämän jälkeen enää esiintynyt julkisuudessa kiusallisen käsien vapinan takia.
Paavo Nurmen kuja 1 D

Sibeliuksenkatu 11

Sibeliukset vuokrasivat 1939 Kammionkatu 11 A:sta yli 200 neliön talviasunnon. Asuminen jäi lyhyeksi talvisodan takia, mutta syksystä 1940 kesään 1941 Sibeliukset asuivat Töölössä. Aino viihtyi mainiosti, Sibelius huonommin. Jatkosodan vuoksi he jäivät Ainolaan, ja kaupunkiasunnosta luovuttiin 1942.

Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu

Sibeliuksen arvostus kotimaassa läheni jo varhain palvontaa. Pitkäikäinen säveltäjä sai merkkipäiviensä yhteydessä yhä mahtipontisempia huomionosoituksia. Helsingin kaupunki nimesi 1945, Sibeliuksen täyttäessä 80 vuotta, Humallahdenpuiston Sibeliuksen puistoksi. Puistoon johtava Kammionkatu, säveltäjän lyhytaikainen kotikatu, nimettiin Sibeliuksenkaduksi 1965 hänen satavuotisjuhlansa kunniaksi.
Sibeliuksen puisto (Mechelininkatu), Sibeliuksenkatu

Sibelius-monumentti

Sibelius-Seura järjesti veistoskilpailun, jonka kuvanveistäjä Eila Hiltunen voitti 1962 ehdotuksellaan Passio Musicae. Sen abstrakti muotokieli aiheutti paljon kohua, jonka hillitsemiseksi teokseen liitettiin säveltäjän muotokuva. Vuonna 1967 paljastettu teräsveistos muodostui pian yhdeksi Helsingin päänähtävyyksistä. 
Sibeliuksen puisto (Mechelininkatu)

Kaivopuisto

Sibelius asui 1885–1895 opiskelijana ja nuorena isänä useaan otteeseen vuokralla Kaivopuiston huviloissa. Erikoisin asunto oli Ison Puistotien päässä sijainneessa Kaivopuiston kylpylässä, jossa Sibelius viimeisteli keväällä 1892 läpimurtoteoksensa Kullervon. Sibeliuksen asuintalot eivät ole säilyneet, mutta puisto, merinäköala ja muutamat Itäisen Puistotien ja Kalliolinnantien huvilat ovat ennallaan.
Iso Puistotie-Ehrenströmintie-Itäinen Puistotie

Kallion kirkko

Sibeliuksen eniten soitettu teos, seitsemälle kellolle sävelletty Kellokoraali on kaikunut yli sata vuotta päivittäin klo 12 ja 18 vuonna 1912 valmistuneen, jugendtyylisen kirkon tornista.
Itäinen papinkatu 2

Lapinlahden mielisairaala

Sisällissodan aikana kevättalvella 1918 ystävät toivat Sibeliuksen perheen Ainolasta turvaan Helsinkiin. Nämä ahtautuivat säveltäjän Christian-veljen, Lapinlahden sairaalan ylilääkärin, virka-asuntoon kevääseen asti. Siellä syntyi kantaatti Oma maa. Nykyään vuonna 1841 rakennetun entisen mielisairaalan puisto on auki yleisölle.
Lapinlahdentie 1

Sibelius-lukio

Suomen ensimmäinen musiikkilukio nimettiin 1982 säveltäjän jälkeläisten luvalla Sibelius-lukioksi, joka on kehittynyt arvostetuksi musiikkiin ja tanssiin erikoistuneeksi oppilaitokseksi.
Liisankatu 13

Lähde: Sibeliuksen poluilla -esite. Sibeliuksen elämän muihin tärkeisiin kohteisiin voit tutustua Sibeliuksen poluilla e-julkaisun kautta

Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Jean Sibelius muutti 1885 synnyin- ja koulukaupungistaan Hämeenlinnasta Helsinkiin opiskelemaan. Pääkaupungissa hän koki suurimmat taiteelliset voittonsa, perusti perheen ja nautti elämän iloista – senkin jälkeen, kun hän oli muuttanut 1904 Ainolaan Järvenpäähän. Helsingissä voi yhä aistia Sibeliuksen ajan tunnelman, vaikka kaupunki on muuttunut paljon. Säveltäjän lukuisista asuintaloista vain kaksi on säilynyt, mutta monet muut paikat kantavat hänen muistoaan.