Helsingin taidemuseokenttä isosta pieneen

Amos Rex kuvattuna ylhäältä
Lead text
Helsingin taidemuseokentän rakenne vaihtelee komeista kansallisista instituutioista pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien omiin museoihin. Merkittävän lisän kokonaisuuteen tuovat persoonalliset yksityiset museot, joita löytyy muunnetuista kaupunkiasunnoista aina kaupungin laidalla sijaitsevien yksityisten huviloiden puutarhoihin. Helsingin taidemuseot palvelevat jokaista makua, aina modernista ja urbaanista perinteiseen ja pastoraaliseen. Tässä museoita joita ei vierailulla kannata jättää väliiin.

Valtakunnalliset museot

Ateneumin taidemuseo - Suomen Kansallisgalleria

Suomen taiteen kivijalka Ateneum pitää sisällään vaikuttavan kokoelman taidetta aina 1750-luvulta asti, toimien näin eräänlaisena suomalaisen taiteen kollektiivisena muistina. Sen kokoelmat kattavat yli 4 000 maalausta ja 700 veistosta. Kokoelmiin kuuluu joitain 1800-luvun tunnetuimmista maalauksista kultakauden ikonisimmilta maalareilta ja maalaustaiteen suomalaisilta pioneereilta, kuten Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Helene Schjerfbeck – jonka tuotannosta kuratoitu näyttely herätti huomiota viime vuonna Lontoon Royal Academy of Art'issa. Ateneum on viime vuosina onnistunut päivittämään arvovaltaista profiiliaan muun muassa esittämällä kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen yllättäviä suurikokoisia installaatioita aulassaan ja naapuripuistossaan, kuratoimalla kokoelmistaan ​mielenkiintoisia pienempiä näyttelyitä –  kuten vuonna 2019 nähdyn erinomaisen pienoisnäyttelyn sukupolvensa erikoislaatuisimman taiteilijan Olli Lyytikäisen (1949-1987) tuotannosta, aina  sosiaalisen omatunnon osoittamiseen: museo ripusti vuonna 2017 julkisivuunsa suuren banderollin, joka julisti ”pakolaiset tervetulleiksi”, osoittaen näin tukea vuoden 2015 pakolaiskriisin juuriltaan repimille ihmisille.

Huom! Ateneum on suljettu remontin vuoksi ja avautuu uudelleen alkuvuodesta 2023.
Kaivokatu 2

Kiasma - Nykytaiteen museo

Aina avajaisistaan vuonna 1998 lähtien yhdysvaltalaisen arkkitehdin Steven Hollin suunnittelema nykytaiteen museo Kiasma on ollut trendien ja tulevaisuudennäkymien aallonharjalla suomalaisessa taidekentässä. Rakennuksen rohkea arkkitehtuuri muodostaa eräänlaisen suppilon, joka suorastaan vetää ja ohjaa katsojia rakennuksen yläkerroksiin. Vaikka Kiasma on trendikäs, se seuraa omaa polkujaan ja on ennen kaikkea ennakkoluuloton. Suomalaiset nykytaiteilijat, kuten Eija-Liisa Ahtila, Iiu Susiraja, Mika Taanila ja Erkki Kurenniemi, lomittuvat mukavasti sellaisten tunnettujen kansainvälisten nimien kanssa kuin Jonas Mekas, Mona Hatoum tai Robert Mapplethorpe. Mukavasti tasapainotettu otos kansainvälistä ja suomalaista taidetta on aina nähtävillä, ja teemanäyttelyt esittelevät odottamattomia kulmia taidekentältä. Osoituksena Kiasman itsensä herättämästä julkisesta kiinnostuksesta voidaan esittää tapa, jolla suurempi yleisö on löytänyt Choi Jeong Hwan, Grayson Perryn ja Shoplifterin (Hrafnhildur Arnardóttir) viimeaikaiset värikkäät näyttelyt. Vuoden 2019 Ars Fennica -voittaja Ragnar Kjartanssonin videoinstallatio Visitors houkutteli viimeisinä aukioloviikkoinaan ennennäkemättömän yleisöryntäyksen museoon, ja on siinä mielessä osoitus Kiasman kyvystä houkutella suurempia yleisöjä perinteisen taidemaailman ulkopuolelta.
Mannerheiminaukio 2

Sinebrychoffin taidemuseo

Ateneumin ja Kiasman rinnalla Suomen kansallisgalleriaan kuuluva Sinebrychoffin taidemuseo on ihastuttava kaupunkipalatsi ja samalla Suomen ainoa museo, joka keskittyy yksinomaan eurooppalaiseen taiteeseen aina 1400-luvulta 1900-luvun alkupuolelle, lukien kokoelmiinsa jopa yhden Rembrandtin. Kokoelma pohjaa panimotehtailija Paul Sinebrychoffin (1859-1917) keräämään taiteeseen. Rakennuksessa on myös vaikuttava toinen kerros eli piano nobile, jossa nähtävillä on Sinebrychoff-perheen asuintilat, jossa antiikkikalusteiden ja esineiden kokoelma on vertaansa vailla.
Bulevardi 40

Amos Rex

Uusin lisäys Helsingin museoihin on ehkä museokentän rohkein: maanalainen muuntautumiskykyinen tila, jossa kahden ensimmäisen aukiolovuoden aikana on nähty monenlaista aina TeamLabin ja Lonneke Gordijnin sekä Ralph Nautan Studio Driftin mielikuvituksellisista virtuaalitiloista ja kangastuksenomaisista aisteilla leikittelevistä teoksista perinteisempiin Rene Magrittén ja suomalaiskontruktivisti Birger Carlstedtin retrospektiiveihin. Hyvänä esimerkkinä museon ennakkoluulottomasta muuntautumiskyvystä käy se, että jälkimmäisen näyttelyn yhteydessä museoon rekonstruoitiin jopa Carlstedtin suunnittelma art deco -tyylinen helsinkiläiskahvila Le Chat D'Or, jota aikoinaan piti Carldsted'tin äiti. Lasipalatsin, eli Viljo Revellin suunnitteleman suojellun 1930-luvulta peräisin olevan funkkis-rakennuksen sisäpihalla ja sen maanalaisissa tiloissa sijaitseva Amos Rex on osoitus JKMM-arkkitehtien kyvystä ajatella perinteisten konseptien ulkopuolella. Ulkonevat kupolit luovat luolamaisen ja tilavan huonetilan, joka on äärimmäisen mukautuva ja muokattavissa. Konstsamfundet-yhdistyksen, perustaja Amos Anderssonin (1878–1961) perinnön turvin, johtama Amos Rex on yksityisomistuksessa oleva museo, joka epäilemättä on yksi sen vahvuuksista. Epätavallisen arkkitehtuurinsa vuoksi Amos Rex on myös laajentanut suomalaisen taidekentän rajoja poikkeuksellisilla ja rohkeilla käsitteellisillä teoksilla, jotka hyötyvät paljon museon omalaatuisesta arkkitehtuurista. TeamLabin avausnäyttely houkutteli paikalle 240 000 uteliasta kävijää ja laittoi uuden museon ja sen yleisön kovan paikan eteen: ihmiset jonottivat tuntikausia kylmässä talvi-ilmassa päästäkseen museoon, mikä sinänsä on huomionarvoista ja harvinaista.
Mannerheimintie 22-24

Futuro-talo EMMA
Show in landscape format
Off

Kaupunkien taidemuseot

Taidehalli

Toinen funktionalistinen helmi on tämä perinteinen taidetila, jota hallinnoi Helsingin Taidehallin säätiö. Vuonna 1928 rakennettu rakennus on harvinaisuus pääkaupungin museokentässä siinä mielessä, että se on suunniteltu erityisesti taiteen esittelyä varten. Rakennus koostuu suuresta veistoshallista ja kahdesta suuresta huoneesta, jotka on alun perin suunniteltu maalauksia varten. Taidehalli on osittain Helsingin kaupungin rahoittama ja se on olennainen osa kaupungin taide-elämää. Kattoikkunat tuovat tilaan luonnonvaloa ja arkkitehtuuri on hillittyä ja harmonista. David Hockneyn, Ugo Rondinonen ja Anu Tuomisen näyttelyt ovat tuoneet väriä –  ja uusia kävijöitä –  mietiskelyyn herkistävään sisätilaan. Taidehallissa on myös hauska museokauppa Kioski ja Finnjävel –  peloton ravintola, joka luo uudenlaisia näkökulmia suomalaiseen ruokaan, jota vetävät kokit Henri Alén ja Tommi Tuominen.
Nervanderinkatu 3

HAM – Helsingin taidemuseo

Helsingin taidemuseo HAM avasi ovensa Tennispalatsissa siirryttyään sinne paljon pienemmästä museorakennuksesta Meilahdessa. HAM keksi itsensä uudelleen sijoittuessaan näihin uusiin ympäristöihin ja lainasi osittain nimensä Tove Janssonin äidiltä, Hamilta. Museo sijaitsee rakennuksessa, jossa on suuri elokuvateatterien kompleksi ja muutama ravintola, jonka kautta kokonaisuudesta muodostuu houkutteleva paikka viettää aikaa. Kolme erilaista museotilaa palvelevat erityyppisiä näyttelyitä, joissa viime vuosina on ollut esillä sellaisia nimiä kuin Ai Weiwei ja Pavel Althamer. Niille, jotka etsivät jotain Tove Janssoniin liittyvää, HAM on erityisen kiinnostava, koska museoon sisältyy erillinen Tove Jansson -galleria, jossa kahden 1940-luvun suuren freskon lisäksi on esillä valikoima pienempiä teoksia ja reproduktioita, ja valikoima taiteilijan veljen, Per Olov Janssonin (1920-2019) ottamia valokuvia.
Eteläinen Rautatiekatu 8

EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Professori Aarno Ruusuvuoren kustantaja Weilin & Göösille suunnittelemassa vanhassa painotalossa sijaitseva EMMA hyötyy suurista pohjaratkaisuista ja tilavista sisätiloista. Saastamoisten säätiön peruskokoelman (noin 2600 teosta) ympärille rakennetussa museossa on myös Espoon kaupungin taidekokoelma (toiset 2600 teosta), ja siihen on äskettäin sisällytetty kansainvälisesti arvostetun designer-pari Tapio Wirkkalan Rut Bryk -säätiön kokoelma. Näyttelykeskus WeeGee pitää sisällään myös joukon pienempiä museoita: Espoon kaupunginmuseo, Hevosenkenkä-lelumuseo, Suomen Kellomuseo ja ehkä kiinnostavimmin Helinä Rautavaara -museo, joka esittelee eksentrisen suomalaisen tutkijan kokoelmia. Veistospuutarhassa on esillä suurikokoisia teoksia sekä arkkitehti Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema UFOn kaltainen Futuro-talo.
Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo

Vantaan taidemuseo ARTSI

Vuonna 1994 perustettu Vantaan taidemuseo päivitti erikoistumisalueensa vuonna 2016 keskittyen nykyään erityisesti kaupunkitaiteen eri muotoihin: katutaiteeseen, graffitiin ja performanssiin. Artsiksi nimetty museo on pienin pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungin johtamasta museosta, mutta ei suinkaan merkityksettömin. Viime vuosina museossa on järjestetty mielenkiintoisia ja uraauurtavia näyttelyitä, joita on kuratoinut, mm. suomalainen nykytaiteilija ja maalari Jani Leinonen, ja jotka ovat saaneet suotuisia arvosteluja myös sellaisissa kansainvälisissä taidelehdissä kuten ArtReview.
Paalutori 3, Myymräki, Vantaa

Didrichsenin taidemuseon sisäpiha
Show in landscape format
Off

Yksityiset museot

Didrichsenin taidemuseo

Didrichsenin taidemuseo on ripaus eurooppalaista hienostuneisuutta Helsingin museokentässä, lähemmäksi et Tanskassa sijaitsevaa modernin taiteen museota Louisianaa Suomessa pääse. Viljo Revellin suunnittelema funktionaalinen modernistinen rakennus on yhdistelmä museon siipeä ja taiteen keräilijöiden ja mesenaattien, tanskalaissyntyisen Gunnar Didrichsenin (1903-1992) ja hänen suomalaisen vaimonsa Marie-Louise Didrichsenin (1913-1988) entistä yksityiskotia. Kokoelma sisältää suomalaisen modernismin huomattavampien nimien teoksia, kuin myös ansioituneiden kansainvälisten kollegojen, kuten Picasson, Legérin, Kandinskyn ja Giacomettin teoksia. Rakennusta ympäröivä veistospuutarha on huomionarvoinen muun muassa Henry Mooren veistoksen takia. Didrichsenit keräsivät myös merkittävän kokoelman esikolumbiaanista ja itämaista esineistöä, joka on pysyvästi esillä museon kellarissa. Tuleviin näyttelyihin sisältyy harvinainen kokoelma Vincent van Goghin piirustuksia, joka avataan syksyllä.
Kuusilahdenkuja 1

Villa Gyllenberg

Lähellä Didrichsenin taidemuseota sijaitseva Villa Gyllenberg on hiukan samankaltainen konseptiltaan, joskin painotuksiltaan hieman perinteisempi. Huvilassa on esillä vaikuttava kokoelma eurooppalaista taidetta ja esineistöä 1500- ja 1600-luvulta, joskin suurin osa kokoelmasta koostuu suomalaisen maalaustaiteen kultakauden teoksista painottuen erityisesti Helene Schjerfbeckin teoksiin. Keräilijöiden ja taiteensuosijoiden Ane Gyllenbergin (1891-1977) ja hänen vaimonsa Signen (1896-1977) entinen koti on kiehtova yhdistelmä funktionaalista modernismia ja klassismin perinteitä.
Kuusisaarenpolku 11

Taidekoti Kirpilä

Taidekoti Kirpilä sijaitsee kattohuoneistossa Hesperianpuiston äärellä. Kyseessä on keräilijä ja mesenaatti Juhani Kirpilän (1931-1988) ja hänen kumppaninsa Karl Rosenquistin entinen asuinpaikka. Kokoelma on painotukseltaan perinteinen keskittyen pääosin 1900-luvun alkupuoliskon taiteeseen; muotokuviin, maisemiin ja figuratiivisiin teemoihin. Viime vuosina Taidekoti Kirpilä on myös alkanut tarjota queer-opastuksia, joka on enemmän kuin sopivaa, sillä Kirpilä ja Rosenquist olivat ensimmäisiä näkyvimpiä gay-pareja Helsingin kulttuurimaailmassa 1970-luvun alusta lähtien.
Pohjoinen Hesperiankatu 7

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Helsingin taidemuseokentän rakenne vaihtelee komeista kansallisista instituutioista persoonallisiin yksityisiin museoihin. Helsingin taidemuseot palvelevat jokaista makua, aina modernista ja urbaanista perinteiseen ja pastoraaliseen.