Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja. Niitä yhdistävät samat betonirakenneratkaisut, esiin jätetyt rakenteet, yksinkertaiset, koristeettomat pinnat sekä betoniosien viimeistely valkoiseksi. Rakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu edelleen jatkuvassa jokapäiväisessä käytössä.
1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset ja vastaanottamaan urheilijoita ja yleisöä kaikkialta maailmasta. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita, kuten majoitus- ja liikennerakennuksia. Olympialaisilla perusteltiin koko kaupungin kohennusta. Keväällä 1940 olympiakisat peruttiin sotien takia. 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä. Tuolloin 1930-luvun urheilurakennukset palvelivat kisoja, katsomot usein hieman laajennettuna.
Olympiastadion
Olympialaisten tärkein kilpailupaikka kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Stadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi Helsingin tunnuskuvista. Lisätietoja Olympiastadionin verkkosivuilta.
Uimastadion
Uimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala on kolmen altaan kokonaisuus. Kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas on avoinna kesäkaudella kesäkuun alkupuolelta syyskuun puoliväliin.
Kumpulan maauimala
Uimastadionia pienempi Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Suomen kolmanneksi vanhin maauimala on yleisön käytössä kesäkuun alkupuolelta elokuun loppuun.
Kisahalli
Suurten salien kaarihalli rakennettiin alunperin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Kisahalli oli kisojen nyrkkeily-, paini- sekä voimisteluareena ja palvelee nykyään helsinkiläisiä kuntoliikkujia.
Ruskeasuon ratsastushalli
Pelkistetyn tyylikäs kaarihalli hevostalleineen sijaitsee Keskuspuistossa. Olympialaisissa hallin sisällä ei kilpailtu mutta kouluratsastus järjestettiin vieressä olevalla kentällä. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä, toinen puoli on otettu muuhun liikuntakäyttöön.
Soutustadion
Stadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Soutustadion hyväksyttiin tuulisen radan takia 1952 vain melontakilpailujen pitopaikaksi. Nykyään katsomo on yleisöltä suljettu mutta katsomon ympäristö on edelleen soutu- ja uintikäytössä.
Velodromi
Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata sijaitsee Käpylän urheilupuistossa. Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Velodromi on edelleen käytössä. Pyöräilyradan sisäpuolella olevalla tekonurmella pelataan nykyään maahockeytä, amerikkalaista jalkapalloa sekä lacrossea.
Tennispalatsi
Kampissa sijaitseva rakennus on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Tennispalatsi rakennettiin alunperin autojen huolto- ja paikoitusrakennukseksi, mutta 1952 kisoissa kaarikaton alle rakennetut liikuntatilat olivat koripalloilun käytössä. Nykyisin Tennispalatsissa toimii HAM Helsingin taidemuseo sekä Suomen suurin elokuvakompleksi Finnkino Tennispalatsi.
Olympiaterminaali
Eteläsatamassa sijaitseva terminaali kuuluu vuoden 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen. Nykyisin terminaalista on säännöllinen risteilijäyhteys Tukholmaan.
Lasipalatsi
Lasipalatsi suunniteltiin väliaikaisrakennukseksi Helsingin vuoden 1940 olympialaisten kisavieraita palvelemaan. Purkusuunnitelmia ei toteutettu ja funktionalistinen rakennus on edelleen yksi Helsingin keskustan maamerkeistä. Lasipalatsin yhteyteen avautui syksyllä 2018 taidemuseo Amos Rex.
Olympiakylä ja Kisakylä
Käpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen. Vuoden 1940 olympialaisia ajatellen rakennettu Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja ja suhteiltaan rauhallisia. Vuoden 1952 olympialaisiin rakennetun Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin Olympiakylässä onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Kisakylä oli 1952 olympialaisten suurin yksittäinen rakennushanke ja sinne mahtui viitisentuhatta vuodetta miesurheilijoille.
Lisää olympiarakennuksista voit lukea esimerkiksi Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt -sivustolta.