Helsingin puolustusta vahvistettiin ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamalla kaupunkia ympäröivä linnoitusten ketju. Aikaisemmin oli rakennettu merilinnoituksia, joten mantereelle rakennetut suojalinnoitukset tunnettiin Viaporin maarintamana. 1910-luvulla Suomi oli osa Venäjää ja Viaporin maalinnoituksen perimmäinen tarkoitus oli suojella Pietaria, jos saksalaiset hyökkäisivät sinne Suomen mantereen halki. Lisäksi Helsingin edustalla oli Venäjän Itämeren laivaston tukikohta, jota haluttiin suojella.
Linnoitusrakennelmat olivat 1910-luvulla Suomen suurin rakennustyömaa ja "patteritöihin" saapui miehiä ympäri maata. Myös kiinalaisia työläisiä oli rakentamassa linnoituksia. Työ oli raskasta ja työturvallisuus huonoa. Monia työläisiä vammautui ja kuoli rakennustöissä.
Helsingin linnoituksissa ei käytännössä juurikaan taisteltu, ja ne ovat edelleen hyvässä kunnossa ja niihin on helppo tutustua. Linnoitukset ovat myös suojeltu 1970-luvulla. Virossa Tallinnan ympäristöä linnoitettiin myös ja sieltäkin löytyy ehjiä rakennelmia. Keski-Euroopassa sodittiin kiivaasti ja yhtä hyvin säilyneitä linnoitusrakennelmia löytyy vain melko vähän.
Paloheinä
Paloheinän Nuotiopuisto on parhaita paikkoja tutustua 1910-luvun linnoituksiin, sillä rakenteet kaivettiin näyttävästi esiin vuosina 1997-2000 ja niistä on pidetty hyvää huolta. Nuotiopuistossa on helppo kulkea kallioon louhittujen ja betonilla vahvistettujen yhdyskäytävien pohjalla. Linnoitukseen kuuluu suojahuoneita, konekivääriasemia, valonheitinasema ja tähystysasema. Nuotiopuistossa on hyvät opastaulut, joissa on kerrottu linnoituksen historiasta. Sinne on helppo lähteä retkelle myös lasten kanssa.
Miten sinne pääsee? Rautatieasemalta bussi 66 Paloheinään. Jää pois Paloheinäntien pysäkillä. Nuotiopuisto on tien oikealla puolella talojen takana.
Pajamäki
Pajamäen Patterimäki on korkea kallio, jonka laelle ja rinteille rakennettiin linnoitteita. Mäki on linnoitettu joka suuntaan. Yhdyskäytävissä pääse kävelemään etenkin keväällä ja syksyllä, jolloin kasvillisuus ei ole peittänyt niitä. Mäellä on suojahuoneita, joihin ainakin yhteen pääsee sisään. 1950-70-luvuilla useiden suojahuoneiden katot räjäytettiin, jotta irtolaiset eivät olisi majailleet niissä.
Patterimäen huipulla oli myös ilmatorjuntapatteri toisen maailmansodan aikana, jolla suojeltiin Helsinkiä venäläisten pommeilta. Kallion laella on edelleen patterin suojamuurit. Pajamäellä palveli homoeroottisista kuvistaan myöhemmin tunnetuksi tullut taiteilija Tom of Finland. Pajamäen juurella on Pitäjänmäen asema ja tykkipatterin suojissa asemalla olleessa junassa pidettiin jopa hallitusneuvottelut vuonna 1944.
Miten sinne pääsee? A-junalla Pitäjänmäen asemalle. Kävele sillan yli kohti etelää ja olet Patterimäen juurella.
Skatanniemi
Skatanniemen linnoitus on Viaporin meririntaman ainoa tukikohta, joka sijaitsee mantereella. Muut meririntaman tukikohdat ovat saaristossa. Skatanniemen linnoitus sijaitsee Uutelan vehreällä ulkoilualueella, jossa on luontopolkuja ja grillipaikkoja. Vuonna 1916 rakennetussa linnoituksessa on varastoja, suojahuoneita miehistölle ja paikat neljälle tykille, joilla oli tarkoitus suojella Helsingin itäistä merialuetta.
Meririntaman tukikohtiin on ollut hankala tutustua, sillä iso osa niistä sijaitsee edelleen sotilasalueilla. Skatanniemen tukikohdan lisäksi yleisöllä on mahdollisuus tutustua Isosaaren ja Pihlajasaaren linnoituksiin.
Miten sinne pääsee? Vuosaaren metroasemalta bussilla 90 Aurinkotuulenkadulle. Sieltä kävelyä Uutelantietä noin 2 kilometriä ja linnoitus on Skantanniemen tien varrella.
Mustavuori
Vuosaaren Mustavuori on maalinnoituksen itäisin tukikohta. Se on paras paikka tutustua Viaporin maalinnoituksen luoliin, vaikka ne jäivätkin aikanaan keskeneräisiksi. Turvallisuussyistä Mustavuoren linnoituskohteita on kuitenkin syytä ihastella matkan päästä katseluetäisyydeltä - luolissa ja myös joissakin juoksuhautojen syvissä kohdissa on riski lohkareiden putoamisesta. Alueelle ei ole rakennettu esimerkiksi esteitä, koska paikat ovat suojeltuja muinaisjäännöksiä.
Mustavuoren länsireunaan on louhittu syvä rotko, jonka pohjalla on kaksi luolaa (koordinaatit: 60.237866, 25.138684). Kohde on näyttävä, vaikka luolat ovatkin usein veden peitossa. Mustavuoren laella on luola, joka on avoin molemmista päistä (koordinaatit: 60.235922, 25.142870). Luolat oli tarkoitettu miehistön ja kaluston suojaksi.
Mustavuorta kiertää myös pitkät yhdyskäytävien ketjut, mutta vaikeakulkuisen maaston takia niihin on hankala tutustua. Mustavuoren halki kulkee vanha tykkitie, jota pitkin kuljetettiin kalustoa tukikohtaan.
Miten sinne pääsee? Mellunmäen metroasemalta bussi 818. Jää pois Kallvikintien pysäkillä. Mustavuori jää tien itäpuolelle. Kohteet löydät yllä olevien koordinaattien perusteella.
Munkkiniemi
Viaporin maalinnoitukseen rakennettiin yhdyskäytävien ja tulipesäkkeiden lisäksi myös tykkipattereita. Niistä on jäänteitä muun muassa Myllypurossa ja Koskelassa, mutta parhaiten tykkien paikkoihin pääsee tutustumaan Munkkiniemessä Gert Skytten puistossa. Vuonna 1916 kallioon rakennettiin paikat kahdelle jättimäiselle tykille, joiden kantama oli 25 kilometriä. Helsingin tykkipatterien rakentaminen jäi kesken, mutta Munkkiniemen patteri valmistui pisimmälle. Patterin alla olevaan kallioon louhittiin kaksi luolaa miehistöä ja ammuksia varten. Toinen niistä on romahtanut ja toinen on suljettu.
Kallion päällä on myös toisen maailmansodan aikainen tykki, joka muistuttaa paikalla olleesta ilmatorjuntayksiköstä.
Miten sinne pääsee? Raitovaunu 4:llä Munkkiniemen päätepysäkille. Kävele Uimarinpolkua etelään ja kiipeä Valtion vierastalon taakse kalliolle. Patterit ovat Kalastajatorpantien ja Kärkitien välisessä maastossa. Paikalle ei ole opasteita, mutta sinne on silti helppo löytää.
