Ruotsin vallan aika: Suomenlinna
Suomenlinnan merilinnoituksessa Ruotsin vallan aika, venäläinen kausi ja suomalainen vaihe kerrostuvat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon.
Uusklassismi: Senaatintori
Helsingin arkkitehtuurille on tyypillistä pohjoismainen vähäeleisyys ja hienostuneisuus. Ydinkeskustassa erityisesti Senaatintorin ympäristö on ainutlaatuinen uusklassinen kokonaisuus.
Bysanttilais-venäläinen tyyli: Uspenskin katedraali
Bysanttilaisvenäläinen tyyli ei ole arkkitehtuurin tyylisuuntauksena merkittävä, mutta tätä arkkitehtuuriperinnettä edustava Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko, Uspenskin katedraali (1868), on kohteena käymisen arvoinen.
Uusrenesanssi: Ateneum
Ydinkeskustassa on runsaasti kertaustyylejä edustavia rakennuksia, muun muassa Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo (1890). Uusrenessanssin voimamiehen Theodor Höijerin kädenjälkeä voi ihailla mm. Pohjoisesplanadin komeissa asuin- ja liikerakennuksissa – kadulla sijaitseva Grönqvistin talo oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin ja edistyksellisin asuintalo – sekä Ateneumin taidemuseossa (1883).
Jugend: Kansallismuseo
Jugendtyyli sai Suomessa oman tulkintansa, kansallisromantiikan. Sen hienoja edustajia ovat Lars Sonckin piirtämä Jugendsali (1904) ja kuuluisan arkkitehtikolmikon Gesellius–Lindgren–Saarisen suunnittelema Kansallismuseo (1910). Myöhäisen jugendin upea edustaja on Eliel Saarisen Rautatieasema (1914).
1920-luvun klassismi: Etu-Töölö
1920-luvun klassismia edustaa Etu-Töölön yhtenäinen kaupunkikuva ja mm. Hilding Ekelundin suunnittelema Töölön kirkko (1930). Alun perin työväelle rakennettu puutarhakaupunki Puu-Käpylä muodostaa ainutlaatuisen klassistisen puutalokokonaisuuden. J. S. Sirénin suunnittelemassa Eduskuntatalossa voi nähdä 1920-luvun klassismin monumentaalisempaa tyylisuuntaa.
Funktionalismi: Lasipalatsi
Uljaan funktionalismin edustajia ovat mm. Olympiastadion (1938), Yliopiston Metsätalo (1939) ja Lasipalatsi (1935). Lasipalatsiin ja sen alle valmistui Amos Andersonin uusi taidemuseo, Amos Rex. Suojeltu kiinteistö ei ole muuttunut ulkoisesti.
Modernismi: Finlandia-talo
Modernismia parhaimmillaan ovat maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon työt, mm. Akateeminen kirjakauppa (1969) ja Finlandia-talo (1971/1975). Kallioon louhittu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko (1969) on omaleimaisen arkkitehtuurinsa vuoksi yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyskohteista, mutta se pikemminkin kapinoi aikansa vallitsevaa tyyliä vastaan.
Lasirakentaminen: Sanomatalo
Sanomatalo (1999) sekä Ruoholahdessa sijaitseva High Tech Center (2001) edustavat parhaiten pelkistettyä lasi- ja teräsrakentamista.
2000-luvun tärkeät rakennukset: Kaisa-talo
Nykytaiteen museo Kiasma valmistui jo ennen vuosituhannen vaihdetta (1998). Sen suunnitteli yhdysvaltalainen Steven Holl. 2000-luvun merkittäviin uusiin kohteisiin kuuluu muun muassa Musiikkitalo, joka valmistui Finlandiatalon kupeeseen syksyllä 2011. Helsingin yliopiston pääkirjaston, suositun Kaisa-talon (2012), suunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.
Uusi puuarkkitehtuuri: Kampin kappeli
Nykyaikainen puurakentaminen yleistyy Helsingissä. Kampin kappeli valmistui vuonna 2012. Kesällä 2016 Helsinkiin avautui kaksi uutta sauna-kylpylärakennusta, Löyly Hernesaaressa ja Allas Sea Pool Kauppatorilla. Lonnan saarella sijaitsee uusi, puurakenteinen Lonnan Sauna. Vuonna 2018 Töölönlahdelle nousi uusi keskustakirjasto Oodi. Rakennuksesta järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti suomalaisen Arkkitehtitoimisto ALAn kilpailuehdotus.