Luonto
Pornaistenniemen alueella on monenlaisia elinympäristöjä: reheviä lehtipuuvaltaisia tervaleppälehtoja, rantaniittyjä ja ruovikoita. Pitkään luonnontilaisena kasvaneesta Pornaistenniemen rantametsästä on kartoitettu huimat 56 kääpä- ja 99 orvakkalajia.
Kautta aikojen Vanhankaupunginlahdella on havaittu yli 300 lintulajia. Rantametsissä elelee pikkutikka ja satakieli, ja ruovikoilla sitruunavästäräkki, ruoko- ja rytikerttunen sekä maamme suurin viiksitimalikeskittymä. Pornaistenniemi on myös arvokas matelija- ja sammakkoeläinalue. Se on yksi harvoista viitasammakon esiintymisalueista Helsingissä.
Lammassaaren mökkialue puolestaan tarjoaa lepakoille päiväpiilo- ja lisääntymispaikkoja. Pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiipat ja korvayökkö muodostavat Lammassaaren ja viereisen Kuusiluodon runsaan lepakkokannan. Lammassaaren lintutornista voi tarkkailla harmaahaikaroiden pesintää lahden toisella puolella Lopin saaressa. Lahden lukuisat vesilinnut sekä lietteillä ruokailevat kahlaajat näkyvät myös hyvin. Eri puolilla lahtea on kuusi lintutornia, neljä esteetöntä lintulavaa sekä yksi lintupiilo.
Reitit
Pornaistenniemeä kiertää esteetön ja helppokulkuinen Luonnon syli -polku, jonka pituus on noin 1 km.
Lammassaareen pääsee pitkospuita pitkin. Esteetön pitkosreitti on pituudeltaan 2,4 km. Reitti johtaa lintulavalle, jonka vieressä sijaitsee myös lintutorni. Sulan maan aikana suojellulla ruovikkoalueella saa liikkua vain polkuja pitkin.
Historia
Vanhankaupunginlahti rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1959. Tämä lintukosteikko oli huomionarvoinen retkikohde jo varhain 1800-luvulla, jolloin muiden muassa lintumaalari Magnus von Wright teki sinne retkiä. Alue oli 1900-luvun ajan kuuluisa naurulokeistaan, joita pesi kosteikon lampareilla tuhansia pareja.
Pornaistenniemi on suomenkielinen väännös niemen ruotsinkielisestä nimestä Borgnäs. Helsingin perustamisen jälkeen 1550-luvulla niemelle piti rakentaa puolustusvalleja. Paikalla toimi myös kruunun laivatelakka. Kaksi Pornaistenniemen rannassa olevaa vajaa on muistona 1900-luvun alun uittoyhtiöiden tukikohdasta.
Lammassaari oli asuttu ja kuului Viikin kartanoon 1800-luvun lopussa. Sinne meni kärrytie nykyisen pitkosreitin kohdalla ja sinne tehtiin päiväretkiä isoilla kirkkoveneillä. Raittiusyhdistys Koitto ry vuokrasi saaren kesäsiirtolaksi 1904, jolloin sinne rakennettiin Lepola-niminen rakennus ja saaren huipulle Pohjolan pirtti 1905. Lammassaaren kesämajoja alettiin rakentaa 1940-luvulla.
Lisätietoa Vanhankaupunginlahden luonnosta osoitteessa citynature.eu.
Näin pääset
Matka Helsingin Rautatieasemalta bussilla kestää noin 30 minuuttia. Hae reittiohjeet.