Luonto
Pihlajasaaret on saariryhmä, jonka muodostavat Itäinen Pihlajasaari, Läntinen Pihlajasaari, Vadelmakupu sekä joukko pieniä luotoja. Läntisen Pihlajasaaren kallioiden välistä löytyy varjoisa, rauhoitettu lehtoalue. Samalla saarella on myös luontotyyppinä suojeltu merenrantaniitty. Lehdon ja meren välissä on lampi, joka on korkeamman veden aikana suorassa yhteydessä mereen.
Pihlajasaaren linnusto on monipuolinen. Luodot ovat pesintäkauden ajan (1.4.–15.8.) rauhoitettuja, jolloin maihinnousu on kielletty. Lähiluodoilla pesivät haahkat ja lapintiirat. Saaren linnustoon kuuluu myös monia muita vesilintuja sekä paljon metsien lajistoa. Myös lepakot viihtyvät saarilla, jotka tarjoavat monipuolisia ruokailualueita sekä päiväpiilo- ja talvehtimispaikkoja. Havaittuja lajeja ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiipat ja pikkulepakko.
Reitit
Saarten luontoon ja historiaan voi tutustua noin kahden kilometrin mittaisella Pihlajasaaren luontopolulla, joka kiertää sekä Läntisen (1,8 km) että Itäisen Pihlajasaaren (1 km). Luontopolkurastit on merkitty maastoon numerotolpin. Polun voi kiertää haluamassaan järjestyksessä tai vain osittain.
Polku sisältää hankalakulkuisia kallio-osuuksia, joita ei ole merkitty maastoon. Huomioithan, että kallio on sateella myös erittäin liukas. Kallio-osuudet voi halutessaan jättää väliin ja kulkea vain polkuja pitkin.
Historia
Itäisessä Pihlajasaaressa sijaitseva suojainen laguuni on ollut sopiva satama kalastajaveneille. Pihlajasaarten pohjoispuolella sijaitsevan Lasimestarinsaaren laajoja kenttiä ja sileää kalliota käytettiin pyydysten levittelyyn. Siellä sijaitsee myös Kalastajien talo, joka oli merikapteeni A.F.J. Brennerin (1813-1870) käytössä 1840-luvulta alkaen. Brenner sekä taidemaalari ja lintututkija Magnus von Wright linnustivat yhdessä lähisaarilla.
Brennerin kuoleman jälkeen kaupunki vuokrasi läntistä Pihlajasaarta huvilatonteiksi. Vuonna 1883 valmistuneessa Villa Hällebossa toimii nykyään ravintola Pihlajasaari. Vuokrasopimusten päätyttyä saaresta tuli kansanpuisto 1929. Itäinen Pihlajasaari liitettiin mukaan 1950.
Pihlajasaarille rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitteita, joita käytettiin talvi- ja jatkosodassa ilmatorjuntajärjestelmän osana. Nykyistä telttailualuetta reunustava betoninen suojarakennelma on kuitenkin pääosin jäänne Nobel-Standard-yhtiön suurista bensiinisäiliöistä.
Lisätietoa Pihlajasaaren luonnosta osoitteessa citynature.eu.