Lauttasaari - Helsingin merikaupunginosa

Lenkkipolku Lauttasaaressa.
Lead text
Lauttasaari tunnetaan upeista luonnonrannoistaan. Rannat käsittävät isoja silokallioita, laajoja matalikoita ja kallioluotoja, mutta paikoin myös niittyjä ja reheviä tervaleppälehtoja.
Merirannikki Lauttasaaressa.
Show in landscape format
Off

Luonto

Vattuniemen eli eteläkärjen edustalla on kaksi pikkuluotoa, joista toiselle pääsee kävellen. Läheiseen saareen, Sisä-Hattuun, joutuu kahlaamaan, sillä maayhteys on avoinna vain silloin, kun meriveden korkeus on 30 senttimetriä alle keskikorkeuden. 

Sisä-Hattu on suosittu paikka taimenen uisteluun ja lintujen tarkkailuun. Merimetso, tukkasotka ja telkkä ovat tyypillisiä alueen lintuja. Heinä-elokuussa Sisä-Hatun rantaniittyjä värittää punakukkainen pikkusappi; tosin pilvisenä päivänä ja iltaisin kukat ovat kiinni. Luotojen kalliopainanteissa kasvaa suola-arhoa ja kookasta rantavehnää. Rantojen puina on merituulen tuivertamia tervaleppiä ja vanhoja mäntyjä.

Lauttasaaren eteläisin kärki otettiin sotilaskäyttöön Krimin sodan aikaan. Venäläissotilaiden muinaisen läsnäolon voi päätellä paikan epävirallisesta nimestä, Ryssänkärki, ja paikalla nykyisin kasvavista kasvilajeista. Harmio ja ukonpalko ovat tulokaslajeja, joiden siemenet ovat kulkeutuneet Venäjän aroilta tuodun hevosten rehuviljan ja sotilaiden leipäviljan mukana.

Myllykallio on kalliometsäinen alue, jolta löytyy myös muinaista Litorinameren rantaa. Myllykallion laella sijaitsevasta lintutornista on hyvät näkymät merelle joka suuntaan.

Haahkat Lauttasaaressa.
Show in landscape format
Off

Reitit

Koko Lauttasaaren voi kiertää rantaa myöten polkuja pitkin. Aava meri aukeaa näyttävimmin Lauttasaaren eteläkärjestä. Pohjoisrannan näkymä on Seurasaarenselän sisäsaaristoon.

Lauttasaaren kävelyreitti kulkee kauniiden rantojen ja Myllykallion kautta. Pituudeltaan noin 6,7 kilometrin reitti kulkee rannoilla helppokulkuisia polkuja pitkin. Myllykallion osuus on osittain kalliota, jossa ei mene polkuja. Reitin voi kulkea haluamassaan järjestyksessä tai vain osan siitä.

Koko saaren ympäri pääsee kiertämään rantoja pitkin myös pyörällä seuraamalla Lauttasaaren ympäri -pyöräilyreittiä. Reitin pituus on noin 10,3 km. 

Lauttasaaren merikylpylä vuodelta 1920.
Show in landscape format
Off

Historia

Lauttasaari oli yksityisomistuksessa vielä 1900-luvun alussa. Omistaja, kauppaneuvos Julius Tallberg perusti sinne huvilayhdyskunnan ja Hevosenkenkälahdelle uimarannan kasinoineen, jonne johti hevosvetoinen raitiotieyhteys lauttarannasta. Lauttasaaren sillan juuressa oleva pikkuruinen Mutterikahvila eli Cafe Mutteri on jäänne lauttayhteyden ajalta.

Saaren etelärantoja on linnoitettu Krimin sodan aikaan. Ryssänkärjeksi kutsutussa Vattuniemessä linnoitusvallin itäpäässä on sodan aikainen ilmatorjuntatykki. Sen vieressä on vanhanaikainen puinen uimalaitos, joka on uimaseuran käytössä. Eteläranta oli 1920-luvulta alkaen suosittu helsinkiläisten kansanpuisto eli telttailualue. Myöhemmin sinne nousi pieniä kesämajoja, jotka ovat edelleen käytössä.

Myllykallion alueella toimi talvi- ja jatkosodan aikana ilmatorjuntapatteri. Yksi kuudesta jatkosodan aikaisista ilmatorjuntatykeistä on paljastettu muistomerkiksi vuonna 1980.

Lauttasaaren kaupunginosa liitettiin Helsinkiin 1946. Ensimmäinen silta valmistui vuonna 1935.

Lisätietoa Lauttasaaren luonnosta osoitteessa citynature.eu.

Näin pääset

Matka Helsingin Rautatieasemalta metrolla kestää noin 5 minuuttia. Hae reittiohjeet.

Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Lauttasaari tunnetaan upeista luonnonrannoistaan. Rannat käsittävät isoja silokallioita, laajoja matalikoita ja kallioluotoja, mutta paikoin myös niittyjä ja reheviä tervaleppälehtoja.