Istun Helsingin metrossa. Uutis- ja mainostaulun ilmanlaatuinfo kertoo, millainen ilmanlaatu kaupungissa on juuri nyt. Infotaulun kartalla näkyy vain vihreitä palloja. Helsingin ilmanlaatu on hyvällä tasolla eli ilmanlaatu ei ole terveydelle haitallista.
Mietin taulua tuijottaessani, että ero edelliseen, keskieurooppalaiseen kotikaupunkiini on suuri. Olin oppinut, että utuisen pastellinen ilta-auringon autere ei ole vain kaunis auringonlasku. Autereen aiheuttavat ilmansaasteet. Opin, että jos ilmanlaatu huononee viikonloppua kohti liikaa, ihmiset lähtevät kaupungista. Suurin osa heistä matkustaa omilla autoillaan ja jonottaa sitten ulosmenoväylien ruuhkissa, mikä ei varsinaisesti paranna ilmanlaadun tilannetta kaupungissa.
Kaupunkien ilmanlaatuvertailuja toteuttavan Airvisual.comin pienhiukkasia mittaavassa listauksessa Helsingin pitoisuudet pysyivät vuonna 2018 yhtä kuukautta lukuun ottamatta World Health Organization WHO:n asettamissa tavoitearvoissa. Ainoastaan helmikuu livahti WHO:n tavoitearvoista asteikon alemmalle pykälälle eli vihreään kategoriaan ’hyvä’.
Sama organisaatio listasi Helsingin ilmanlaadun maailmanlaajuisesti viidenneksi puhtaimmaksi 62 vertaillun pääkaupungin joukossa. Edelle sijoittuivat vain naapurit Tallinna ja Tukholma sekä Kanadan Ottawa ja Uuden-Seelannin Wellington.
Toki Helsingissäkin ilmanlaatu laskee paikallisesti ja ajoittain tyydyttävälle tai jopa välttävälle tasolle pakokaasujen, katupölyn, rakennustyömaan tai puunpolton vuoksi tai kaukaa kulkeutuvien pienhiukkasten tai otsonin vuoksi. Helsingin kaupunki on asiasta huolestuneena ottanut aktiivisesti käyttöön uusia ilmanlaadun mittausmenetelmiä, ja hyvä niin. Kaupunki on muun muassa sijoittanut mittalaitteet 25 uuteen sijaintikohteeseen Helsingissä alkusyksyn 2019 aikana ja etsinyt satoja vapaaehtoisia helsinkiläisiä kantamaan mukanaan pieniä ilmanlaatusensoreita tai asentamaan niitä koteihinsa. Ilmanlaatua voi myös seurata ajantasaisesti kartalta kaupungin ylläpitämältä verkkosivulta.
Aikuinen ihminen hengittää 7–8 litraa ilmaa joka minuutti eli noin 11 000–15 000 litraa – ison pakettiautollisen verran – päivässä. Hengitysilmassa tai meitä ympäröivässä ilmassa vaanivat ilmansaasteet saattavat aiheuttaa päänsärkyä ja silmien ärsytystä ja jopa kasvattaa sydän- ja verisuonitautien ja korkean verenpaineen riskiä. WHO:n mukaan ilmansaasteet vaikuttivat noin seitsemään miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan vuonna 2012 – näistä noin 600 000 alle 5-vuotiaita lapsia. Viime aikoina on myös osoitettu, että ilmansaasteet voivat haitata lasten fyysistä ja kognitiivista kehitystä.
Kun Helsingissä juoksen tavanomaista reittiäni Seurasaaren ympäri, pysähdyn usein polun korkeimmalle kohdalle, kallion päälle, josta avautuu näkymä merelle. Katson näkymää ja hengitän meri-ilmaa. Helsingissä meri tai metsä ja niiden mukana raikas ilma säilyvät lähettyvillä melkein mihin tahansa menee.
Hengitä. Syvään, sisään ja ulos – myös kaupungissa.
Vinkkejä paikkoihin, joissa on hyvä hengittää
Suomenlinna
Ota lautta Kauppatorilta Suomenlinnaan, piipahda Valimoon tai muihin saaren tunnelmallisiin ravintoloihin ja anna merituulen hivellä ihoa samalla kun kiinnität katseen horisonttiin.
Kauppatori
Kävele rantabulevardia, poikkea Kaivopuiston mäelle ihailemaan merelle avautuvaa näkymää, ihmettele matkustajalaivoja ja pysähdy munkkikahville Kauppatorilla.
Kanavaranta
Haukkaa happea kiertämällä Katajanokan ympäri, pysähdy Shelteriin tai johonkin muuhun Kanavarannan ravintoloista ihailemaan purjelaivanäkymiä, jatka matkaa Pohjoisrannan laivasataman ohi ja puikahda Tervasaareen.
Seurasaari
Ota fillari alle, tankkaa energiaa (grillaa makkara!) Café Regatassa ja polje Sibeliuksen puiston ja Meilahdenpuiston kautta Seurasaareen. Tutustu matkalla entiseen presidenttien edustusasuntoon Tamminiemeen tai talonpoikaisarkkitehtuuriin Seurasaaren ulkomuseossa.
Juttu on osa sarjaa, jossa suunnittelijat kertovat heille rakkaista helsinkiläisistä ratkaisuista. Jutut julkaistaan MyHelsinki.fin lisäksi Helsinki Design Weeklyssä.