Luonto
Saaren luonto on lajistoltaan hyvin monimuotoinen, erityisesti kasvilajeja on runsaasti saaren kokoon suhteutettuna, ja linnusto edustaa hyvin saaristolinnustoa. Saaren eteläkärjen köydellä eristetyllä suojelualueella pesii uhanalainen selkälokki yhdessä muiden lokkien, tiirojen ja kahlaajien kanssa. Koko saari on haahkojen, lokkien ja erityisesti lukuisten valkoposkihanhien pesimäaluetta. Pesintäaikaan saarella liikkuvan on syytä välttää liian läheistä kontaktia muniaan ja poikasiaan ärhäkästi puolustaviin valkoposkihanhiin ja kalalokkeihin. Toisaalta retkeilijä voi päästä näkemään, ehkä elämänsä ensimmäistä kertaa, kuinka linnunpoikanen kuoriutuu munasta. Saari on erinomainen paikka myös sammakoiden, etenkin rupikonnien tarkkailuun.
Saarella vuorottelevat monenlaiset kasvuympäristöt, kuten tervaleppälehto, rantaniityt, kuivat kalliokedot ja soistuneet kalliolammet. Lajit kasvupaikoille ovat tulleet tuulen, meren, lintujen sekä ihmisten mukana aina Venäjän aroilta saakka. Venäläistulokkaita ovat esimerkiksi ukonpalko ja harmio.
Harakan saarella on neljä suojelukohdetta, joista yksi on rauhoitettu linnuston ja kolme kasviston vuoksi. Harvinainen kenttäorakko kasvaa suojellulla rantaniityllä.
Reitit
Harakan saareen voi tutustua itsenäisesti luontopolulla, joka antaa yleiskatsauksen saaren luonnosta ja historiasta.
Vajaan kilometrin mittainen Harakan luontopolku kulkee osittain kalliolla, joka on paikoitellen liukasta ja hankalakulkuista. Luontopolulla ylitetään lampi kapeita, sateella liukkaita, kaiteettomia pitkospuita pitkin, mutta tämän osuuden voi halutessaan kiertää. Polulla on syytä olla hyvät jalkineet ja tarkkaavainen mieli. Lintujen pesintäaikaan on varottava ärhäköitä lintuemoja.
Saarella toimii myös Harakan luontokeskus, joka on avoinna kaikille toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Historia
Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Harakan saarelle rakennettiin meripuolustukseksi tykistöpattereita ja kasematteja. Kasematit olivat varastoja, joissa säilytettiin ammukset ja ruutisäkit omissa pinoissaan. Patterit ja kasematit ovat hyvin säilyneitä.
Venäläisaikaisista rakennuksista jäljellä on jääkellari sekä kolme puurakennusta: upseerien talo, kasarmi ja lennätinrakennus. Ensimmäiset sotatoimet Harakassa olivat Suomen sodan lopussa 1808, kun venäläiset pommittivat sieltä Viaporia eli Suomenlinnaa.
Suurin rakennus saaressa on Oiva Kallion suunnittelema 1929 valmistunut puolustusvoimien kemiallinen koelaitos. Laboratorion toiminta päättyi vuonna 1988 ja talo muutettiin taiteilijataloksi Harakan saaren siirryttyä Helsingin kaupungin hallintaan. Taiteilijatalossa on nykyään työtilat noin 30 taiteilijalle.
Lisätietoa Harakan luonnosta osoitteessa citynature.eu.