Elokuussa 2020 uudelleen avautunut Olympiastadion on rakentunut periksi antamattomalla työllä. Tilat ovat avarat ja valoisat, ja työn jälki on laadukasta. Lopputuloksena on kaikenikäisiä houkutteleva kohde, josta avautuu kaupunkiin taas uusi näköala.
Uudistuneella Olympiastadionilla on tilaa nyt kahden stadionin verran, sillä lisätilaa kaivettiin maan alle ja viereen. Olympiastadion on tulevaisuudessakin Suomen suurin tapahtuma-areena, jossa voi liikkua, urheilla, viihdyttää ja tavata ystäviä ympäri maailmaa.
Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta Pohjoisesta stadiontorista yleisömyyntipisteineen. Alkuperäinen A-katsomon katos on entisöity ja rakenteet yksityiskohtineen on palautettu 1930-luvun asuun. Penkit on korvattu uusilla puukomposiitti-istuimilla. Kaarteet ja takasuoran katsomot on katettu joutsenen siiven kaltaisella katoksella. Materiaaleiltaan katos ja istuimet liittyvät suoraan stadionin historiaan. Puu on ollut materiaali, jolla betonista stadionia on laajennettu, tilapäisesti ja pysyvämmin nykyasuunsa 50-luvulla.
Innovaatioita ja ihmettelyn aiheita
Suomalaista muotoilua edustavat uudet puukomposiitti-istuimet, jotka on tuotettu puuteollisuuden ylijäämästä. Jokaisella kävijällä on katsomossa nyt ikioma taittotuoli, jolla jännittää kisoja tai lepuuttaa jalkojaan tapahtuman aikana. Yleisöturvallisuuteen liittyen katoksen verhous toteutettiin palosuojatusta puusta. Katsomomaljan vaatima AV-tekniikka on integroitu katoksien ja maljan takareunan rakenteisiin. Suurin osa areenan tiloista on suunniteltu monitoimitiloiksi, joten ne sopivat niin tapahtumatuotantoon, liikuntaan kuin kokouksille.
Olympiastadionin kiehtova historia
1930-luvulla Helsinki valmistautui järjestämään olympialaiset. Kaupunkiin nousi urheiluareenoita sekä erilaisia palveluita.
Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena, kun arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan.
Keväällä 1940 olympiakisat kuitenkin peruttiin sotien takia mutta vuoden 1952 kesäolympialaiset järjestettiin Helsingissä.
Stadionin 30-luvun funktionalistinen arkkitehtuuri yhdistettynä vuoden 1952 Helsingin olympialaisten ulkoasuun symboloi aikoinaan monelle nuoren kansakunnan uuden ajan alkua.
Lue Olympiastadionin historian huippuhetkistä stadionin sivuilta.
Upea näköala houkuttelee
Stadionin suunnitelleet arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren asettivat tornin stadionin pääsisäänkäynnin vartijaksi. Olympiastadionin 72 metriä korkeasta tornista aukeavat ainutlaatuiset näkymät Helsinkiin. Lapsia näköalakohteet yleensä innostavat ja tornista avautuvaa maisemaa kannattaa katsella myös iltaisin, kun näkymä tornista pimentyy ja valot valaisevat myöhäisillan Helsinkiä. Stadionin tornissa käynti on jatkossakin edullista. Aikuisten tornivierailun hinta on 6,50€, lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan torniin neljällä eurolla. Erityisryhmille ja yli 10 hengen ryhmille omat alennetut hinnat. Tarkista aukioloajat Stadionin sivuilta.
Tietoa tornista
- Yksi rakennustyöntekijöistä oli Aino Lehtinen, nainen, joka yksin kantoi selässään kaiken tornin ulkorappauksessa tarvitun kalkkilaastin. Yksi kontillinen painoi 40 kg ja työ toistui lukemattomia kertoja päivässä
- Merkittävintä juhlapäivää vietettiin 19.7.1952, kun Hannes Kolehmainen sytytti olympiatulen tornin huipulle
- Stadionin torni oli tärkeä osa Suomen ilmapuolustusta sotavuosina 1941-1944 toimiessaan tähystysasemana
- Moni avioliitto on saanut lähtölaukauksen 72 metrin korkeudessa. Viimeisin pari vihittiin huipulla 11.11.2011
- Nykyinen, vuonna 2011 uusittu, hissi vie korkeuksiin 37 sekunnissa
- Miljoonas kävijä vieraili tornissa jo vuonna 1953
- Stadionin torni on toiminut tv-linkkinä ja mahdollisti aikoinaan maamme ensimmäiset televisiolähetykset
Palvelut
Olympiastadionin vierailijakeskus on avoinna päivittäin tornin juuressa. Vierailijakeskuksessa voi fiilistellä stadionin ainutlaatuista tunnelmaa ja tehdä tuliaisostoksia.
Olympiastadionilla toimii ravintola Bistro Stadion - viihtyisä kortteliravintola, jossa keittiömestari itse loihtii herkulliset kausimenut paikan päällä. Bistron lounaslista vaihtuu päivittäin, ja sen á la carte -menu sesongeittain. Välipalat tuovat potkua aktiivisille liikkujille.
Urheilumuseon uudistettu näyttely on tutulla paikallaan Olympiastadionin läntisen sivustan siipirakennuksessa. Pysyvä näyttely suomalaisen urheilun tarina kerrotaan uudella tavalla. Näyttelyn ytimessä ovat tunteet, kuten urheilussakin, ja urheilun monet merkitykset suomalaisille 1800-luvun lopulta tähän päivään. Ensimmäinen vaihtuva näyttely avattiin vuonna 2021. Näyttelyn aiheena on Olympiastadion.
Koronaviruksen aihettamasta poikkeustilanteesta johtuen tapahtumat ja aukioloajat saattavat muuttua nopeastikin. Tarkistathan viimeisimmät tiedot Olympiastadionin verkkosivuilta.
Lue stadionin esteettömyydestä Stadion-säätiön sivuilta.
Saapuminen
Olympiastadionille on helppo löytää suunnistamalla keskustasta pohjoiseen, kohti valkoista stadionin tornia. Rautatieasemalta on noin puolen tunnin kävelymatka kaunista Töölönlahden länsirantaa pitkin. Raitiovaunulinjojen 1, 2, 4, 8, 10 pysäkit (Ooppera) sijaitsevat muutaman sadan metrin päästä stadionilta.
Paavo Nurmen tie 1, Töölö