Jokainen helsinkiläinen asuu alle kymmenen kilometrin säteellä rantaviivasta, mutta näkyykö merellisyys kaupunkilaisten arjessa niin paljon kuin se voisi? Moni nauttii merellisyydestä lekottelemalla jollain Helsingin upeista rannoista tai hyppäämällä Suomenlinnan lauttaan, mutta kuinka moni on tutkinut Helsingin rantaviivaa mereltä käsin? Melonta on erinomainen mahdollisuus merellisen Helsingin tutkimiseen, eikä kajakin vuokraaminen tai melontaseuraan liittyminen vaadi veneen omistamista tai saaristolaivurikurssin käymistä. Ehkäpä tänä kesänä olisi aika vuokrata kajakki tai käydä melonnan peruskurssi joistain Helsingin monesta melontaseuroista?
Kajakista käsin Helsingin katsomisen sanotaan usein avaavan kokonaan uuden maailman. Vihreä rantaviiva, kalliomaisema, vanhat huvilat, pienvenesatamat ja retkeilysaaret tuovat Suomen pääkaupunkiin saaristolaistunnelmaa, jota ei välttämättä maalta käsin huomaa. Toisaalta Helsingissä meloessa voi myös saada urbaanin melontakokemuksen, kun pujottelee Kauppatorin satama-altaita pitkin torikahville tai Ruoholahden kanavan läpi katsomaan matkustajalaivoja.
Voisi melkeinpä sanoa, että melomalla pääsee kaikkien helsinkiläisten kollektiiviselle kesämökille ilman remonttihuolia. Kaupungin edustalla olevilta retkeilysaarilta löytyy nimittäin grillipaikkoja, keittokatoksia, käymälöitä ja saunoja. Riittää, että mukana on hyvät retkieväät, säänmukainen vaatetus ja telttailuvarusteet yöpymiseen.
Melonta on edullinen ja ekologinen kulkuväline, joka sopii usein myös liikuntarajoitteisille. Se on monipuolinen harrastus ja tarjoaa erilaisia virkistäytymisen ja harrastamisen muotoja. Luonnonrauhaa ja yksinoloa kaipaavat voivat vetäytyä keskelle ei-mitään tai enemmän yhteisöllisyyttä kaipaava voi melonnan parissa tutustua uusiin ihmisiin ja turista mukavia leirinuotiolla. Etenkin pandemia-aikaan melonta on mahdollistanut turvallisen virkistäytymisen luonnon helmassa yksin tai yhdessä.
Turvallisuus on hyvä muistaa melomaan lähtiessä
On kuitenkin hyvä muistaa vesillä liikkumisen riskit ja turvallisuus. Veden varaan joutumisessa on lämpimälläkin säällä hypotermian vaara. Ehdoton varuste melonnassa on pelastusliivit. Kokemattoman melojan ei myöskään kannata lähteä yksin melomaan ja alkuun kannattaakin meloa lähellä rantaviivaa. Kännykkä vedenpitävässä puhelinpussissa on hyvä olla mukana hätätilanteen varalle. Vaikka et joutuisi soittamaan apua itsellesi, joku muu voi sitä tarvita.
Vesiliikennesäännöt on myös hyvä kerrata. Hyvä muistisääntö on, että vesillä pienempi kulkuväline väistää isompaa. Tässä tapauksessa kajakki väistää esimerkiksi moottori- ja purjevenettä. Veneväylät ylitetään aina lyhintä mahdollista reittiä pitkin eli poikkisuoraan. Sitä ennen on varmistettava, ettei väylällä ole kohti tulevia veneitä. Melontakoulun peruskurssilla saa kajakilla vesillä liikkumisen perustaidot ja kajakkivuokraamot antavat tarvittaessa tietoa veneväylistä sekä muista vesillä liikkumiseen liittyvistä turvallisuuskysymyksistä.
Privaattiretki: Kanoottimelontaa ja patikointia Nuuksiossa
Melonta ei ole pelkkää retkeilyä ja letunpaistoa
Melonta on kattokäsite erilaisille melonnan alalajeille. Monille tuttu melonta on retki- ja merimelonta, jossa melotaan isoilla noin 4-6 metrisillä kajakeilla. Kajakkeihin mahtuu paljon tavaraa kuten teltta, riippumatto, retkieväät, trangia ja vaatteita. Retki- ja merimelonnassa melotaan usein pidempiä päivä- tai yön yli kestäviä matkoja. Omistautuneimmat melojat melovat vuosittain tuhansia kilometrejä.
Perinteisen retki- ja merimelonnan lisäksi on olemassa myös muita melonnan muotoja. Näitä ovat esimerkiksi kunto- ja kilpamelonta sekä hurjapäisimmille koskimelonta ja kanoottipoolo. Kunto- ja kilpamelonnassa melotaan kiikkerillä kajakeilla ja kovaa. Koskimelonta tapahtuu tietysti koskessa, ja Helsingissä paras paikka tähän on Vanhankaupunginkoski syksyisin ja keväisin, kun veden virtaama on riittävän nopea. Kanoottipoolo on ikään kuin käsipalloa, mutta kajakeissa. Kyllä, luit oikein! Kanoottipooloa voit käydä kurkkaamassa täältä. Melonnan alalajit vaativat olosuhteiden ja kajakinhallinan osalta enemmän harjoitusta ja näissä pääseekin parhaiten alkuun liittymällä melontaseuraan, jossa on lajimuodon harrastusmahdollisuus.
Miten päästä melomaan?
Helpoin ja nopein tapa päästä alkuun melonnassa on vuokrata kajakki, mutta pidemmällä tähtäimellä tulee edullisemmaksi liittyä melontaseuraan. Suurimmassa osassa seuroista jäsenmaksuun kuuluu eri kajakkien käyttöoikeus ja tämän lisäksi joissain seuroissa on myös saunomis- ja talviuintimahdollisuus. Melontaseurat edellyttävät peruskurssin käymisen ja niille kannattaakin ilmoittuatua hyvissä ajoin keväällä, sillä ne täyttyvät nopeasti.
Melontaseurat ja kajakkivuokraamot Helsingissä
Melontaseurat
Drumsö paddlarklubb (Lauttasaari)
Drumsö Kanotister (Lauttasaari)
Helsingin Jyry melojat (Pukinmäki, Vantaanjoen varsi)
Helsingin kanoottiklubi (Töölö)
Helsingin melojat (Töölö ja Mustikkamaa)
Itä-Helsingin melojat (Vuosaari)
Marjaniemen Melojat (Marjaniemi)
Melaveikot (Lapinlahti)
Merimelojat (Töölö)
Seuraan liittyminen ei ole edellytys melomiselle, sillä osa seuroista vuokraa myös kajakkeja ulkopuolisille. Tämän lisäksi on kajakkivuokraamoita, joista saa kajakkeja vuokralle muutamasta aina tunnista yön yli kestäville retkille. Kantakaupungissa kajakkeja vuokraavat:
Melontavuokraamot kantakaupungissa
Hakunamatata sup rental (Töölönlahti)
Helsingin kanoottiklubi (Töölö)
Laguuni (Hietalahti)
Metsätuokio (Lapinlahti)
Sup & Kayak Cafe Regatta (Töölö)
Kantakaupungin ulkopuolella kajakkeja vuokraavat
Marine Outdoors (Mustikkamaa)
Melontaranta (Tapaninvainio)
Vuosaaren melontakeskus (Vuosaari)
Skipperi (kajakkien vertausvuokraus)
Minne suunnata meloen?
Helsingistä voi meloa joko itään tai länteen. Eteläänkin voi toki suunnata, mutta Tallinnaan asti melominen vaatii jo enemmän kokemusta. Idässä ja lännessä on paljon hyviä retkisaaria, jonne pääsee helposti kajakilla. Retkisaarten lisäksi rantaviivan tuntumasta löytyy retkikohteiksi kahviloita ja ravintoloita, joiden läheisyyteen pääsee helposti rantautumaan kajakilla.
Retkikohteita Helsingin edustalla
Kallioiset käärmeluodot ovat oiva päiväretki- ja yöpymiskohde Lounais-Helsingissä, Lauttasaaren länsipuolella. Luodoilta avautuu maisema avomerelle. Ne koostuvat itäisestä, pohjoisesta ja läntisestä saaresta. Läntiseltä ja pohjoiselta luodolta löytyy telttailupaikat, keittokatos ja käymälät.
Länsi-Villinki ja Kristallilahti
Itä-Helsingissä Jollaksen ja Santahaminan kupeessa sijaitseva Länsi-Villinki on tuntemattomampi helmi. Saaresta huokuu vanhanajan huvilatunnelmaa ja melojan kannattaa ehdottomasti kiertää saari ympäri. Salainen paratiisi ja nimensä veroinen Kristallilahti löytyy lounaispuolelta, saaren sisuksista.
Itä-Helsingissä Vuosaaren edustalla on Pikku-Leikosaari, josta löytyy upea pieni puulämmitteinen sauna, teltta- ja tulipaikkoja. Saunaan pitää tuoda oma löylyvesi, mutta lämmityspuut löytyvät saarelta.
Ruoholahdenkanava
Urbaanimman melontaelämyksen tarjoaa Ruoholahdenkanava, jota pitkin pääsee ihailemaan Jätkäsaaren satama-allasta. Matkustajalaivoja ja niiden suuria peräaaltoja on kuitenkin syytä varoa.
Helsingistä länteen Espoon puolella on useammasta saaresta koostuva Suvisaaristo. Osaan saarista pääse vain vesiteitse. Melonnan näkökulmasta kiinnostavia saaria ovat Pentala, josta löytyy Saaristomuseo ja luonnontilainen hiekkaranta Diksanden sekä avomerelle avautuva Rövaren. Saaristokauppaan kannattaa poiketa lounaalle.
Lisää tietoa Helsingin seudun melontareiteistä ja ulkoilusaarista:
Juttu on tehty yhteistyössä Ruskeat Tytöt Median kanssa.