Alkukesän aamuhetket Korkeasaaren edustalla tai täydellisen tyynen soutusään aikaansaama erityinen onnentunne – kun alat liikkua Helsingin edustalla soutaen, suhteesi Helsinkiin saattaa muuttua: saatat rakastua kotikaupunkiisi uudelleen ja aivan uudella tavalla.
Kun soudat kaupungin siltojen ali, voit löytää soutamisen salaperäisen puolen, ja hidas eteneminen paljastaa rantojen vanhojen kivitalojen julkisivuista aivan uusia, hurmaavia yksityiskohtia. Erityisen hienoja ovat aikaisten aamujen ja myöhäisiltojen hetket, jolloin vesillä ei ole juuri ketään muita – jolloin kaupunki on aivan hiljaa ja tuntuu aivan erityisellä tavalla omalta. Maagisia ovat puolestaan harvinaiset kohtaamiset, kun hylje nostaa päänsä vedestä aivan veneen vieressä ja tuntuu katsovan silmiin.
Soutavien helsinkiläisten historia ulottuu pitkälle. Kalastuksen ja muun elinkeinon harjoittamisen lisäksi Helsingissä on soudettu viettämään vapaa-aikaa ja huvittelemaan ainakin jo yli sata vuotta sitten. Aivan 1900-luvun alussa Pitkänsillan pohjoispuolen työväestö souti Raittiusyhdistys Koiton isoilla soutuveneillä Vanhankaupunginlahden Kivinokkaan kesänviettoon kajauttaen Marseljeesin Pitkänsillan alla matkantekoa jouduttamaan. Helsingin vaakunassa olevan aluksenkin – ”kultaisen veneen uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä” – voi halutessaan tulkita nimenomaan soutuveneeksi.
Soutaminen on vaivaton ja mutkaton harrastus
Soutaen pääsee kokemaan tuttuja seutuja uusista näkökulmista ja tekemään uusia lähilöytöjä. Katajanokan kanavan läpi soutaessa voi kuvitella olevansa Venetsiassa, Laajasalon kanavassa saa adrenaliiniryöpyn ennemminkin moottoriveneille ajastetuista liikennevaloista ja Tammisalon kanavaan johtavalla reitillä pääsee paikoin aivan mökkitunnelmaan. Vasikkasaaressa voi ihmetellä saaren eriparisia kerrostumia: ruosteista, graffitien kuorruttamaa öljysäiliötä ja 1870-luvulla rakennettua vaaleanpunaista komendantin kivitaloa.
Kesällä soutaen pääsee myös pidemmille retkille, kun nappaa mukaan teltan ja kaasukeittimen, esimerkiksi Itä-Helsingin edustan saaret kutsuvat telttaretkeilemään. Rantautumista suunnitellessa kannattaa varmistaa, että saari ei ole yksityinen mökkisaari tai muussa yksityiskäytössä. Retkeiltäessä saaristossa urbaaniin retkeilyetikettiin kuuluu, että kunnioittaa saaristossa mökkeilevien rauhaa ja yksityisyyttä sekä saariston lintujen pesimärauhaa pitämällä koirat kytkettynä. Tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa ja metsäpalovaroituksen aikana saaristossa ei tulia saa tehdä lainkaan. Helsingin saariston virkistyssaaret ja telttailumahdollisuudet löytyvät hel.fi/saaristossa.
Soutuveneen kevättöihin eli pesuun ja vahaukseen kuluu aikaa vain pari tuntia, ja veneen vesillelasku, samoin kuin sen nostaminen, hoituu muutaman kaverin avustuksella, ilman aikataulusuunnittelua ja nosturivuokria. Jos omaa soutuvenettä ei voi tai halua hankkia, vuokrattavia kaupunkisoutuveneitä löytyy esimerkiksi Töölönlahdelta.
Mitä kannattaa ottaa huomioon
Soutaessa on syytä muistaa olevansa yksi pienimmistä ja hitaimmista vesilläliikkujista melojien ja suppaajien rinnalla. Muutama turvallisuusseikka on tärkeää sen vuoksi huomioida aivan erityisesti.
Suurten risteilyalusten reitit halkovat Helsingin edustan soutuvesiä, ja alusten aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Soutajan näkökulmasta pelottavimmat aallot tulevat kuitenkin kovatehoisista huviveneistä. Myös vilkkaimmilta huviveneväyliltä kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan pysytellä syrjässä.
Liikuthan vesillä turvallisesti. Muista pelastusliivit sekä muuttuviin sääolosuhteisiin varautuminen. Lisätietoa turvallisesta vesillä liikkumisesta löydät Traficom.fi.
6 vinkkiä soutelua aloittavalle:
- Suuntaa vesille aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Kun muuta vesiliikennettä ei juuri ole, soutamisen rauha on täydellisimmillään ja pääset nauttimaan vain airojen loiskeesta ja aaltojen liplatuksesta veneen kokkaan.
- Jos aiot soutaa yhtään pidemmän matkan, varaa mukaan tyyny tai istuinalusta sekä jonkinlaiset hanskat. Soutaminen saattaa tuottaa jos jonkinlaisia rakkuloita ja hankaumia.
- Jos souturetki ulottuu pimeään aikaan, muistathan ottaa mukaan valon. Se on pakollinen kaikissa veneissä ja myös tärkeä turvallisuustekijä.
- Soutuvene on oiva paikka vaihtaa kuulumiset kaverin kanssa (turvavälistä huolehtien) tai vaikka pitää työpalaveri, mutta käy soutamassa myös yksin. Silloin soutamisen juureva meditatiivisuus pääsee parhaiten oikeuksiinsa.
- Jos harkitset oman soutuveneen hankkimista, valitse vaihteleviin ja usein tuulisiin meriolosuhteisiin soveltuva tukeva venemalli. Mallia voit ottaa vaikka kaupunkisoutuveneistä.
- Nauti!
Lähteet: Eero Haapanen: Punainen Vanhankaupunginlahti: Sörnäisläisten kesäelämää. Kirjassa: Nokea ja pilvenhattaroita – Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa
-----
Sanna Ryynänen on sosiaalipedagogiikan ma. yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, joka on soutanut Helsingin vesillä vuodesta 2015 alkaen – yhteensä yli 2000 kilometriä.